Porvaristolle itsenäisyys on aina ollut kauppatavaraa

Itsenäisyyspäivän tapahtumassa valtakunnallisella punaisten muistomerkillä Helsingin Eläintarhassa puhui SFT:n puheenjohtaja Timo Kangasmaa.

Tänään vietetään Suomen 105. itsenäisyyspäivää. Mielestäni vietetään myös oikeiston kehittämää ryssävihan vuosipäivää. Porvaristolla ei ollut hätää irrottautua tsaarin hallinnoimasta Venäjästä. Oikeiston hätä ilmeni vasta bolsevikkien kukistaessa tsaarin jälkeisen väliaikaisen hallituksen ja johti vuoden 1918 tammikuussa alkaneeseen kansalaissotaan.

Porvaristomme oli valmis myymään itsenäisyytemme keisarilliselle Saksalle. Heillä tuskin kävi mielessä, että Saksan suunnitelmiin kuului Suomen alistaminen alusmaan kaltaiseksi vasallivaltioksi. Omien pyrkimystensä toteuttamiseksi porvaristomme antoi auliisti apunsa Saksalle ja maahamme nimitettiin saksalaissyntyinen kuningas. Suomen pelasti Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa, joka johti Saksan keisarivallan luhistumiseen. Sodan päättyminen aiheutti myös sen, että saksalaiset vähin äänin vetäytyivät maastamme.

Uuden sodan valmistelu alkaa
Mitä askarteli Suomen porvaristo? Mannerheim kiersi maailmalla selittämässä, kuinka suomalaiset pelastivat maailman bolsevikeilta. Samoin porvaristo hautoi ajatuksissaan Neuvosto Venäjän orastavan sosialistisen rakennustyön pysäyttämistä. Suomalaisia kommunisteja ja edistyksellisiä ihmisiä suljettiin vankiloihin erilaisin tekaistuin perustein.

1930-luvun alkupuolella oli käynnissä uuden sodan valmistelu. Vuodesta 1932 alkaen otti Mannerheim itse sodan valmistelun ohjakset haltuunsa. Jälleen porvaristomme innostui jumaloimaan tällä kertaa fasistista Saksaa. Suomella ja fasistisella Saksalla oli yhteinen nimittäjä. Piti tuhota Neuvostoliiton sosialistinen järjestelmä ja ottaa alueen­ luonnonvarat haltuun. Kun tutustumme maamme tuon ajan historiaan, ei voi välttyä ajatukselta, että saksalaismielinen oikeisto jälleen alisti hallintomme alusmaa tyyppiseksi koneistoksi. Tiedämme toisen maailmansodan lopputuloksen. Siitä virallinen historia jättää kertomatta, että sodan loppuselvittelyssä Suomi istui Saksan rinnalla samassa syytettyjen penkissä.

Paasikiven-Kekkosen linja ei miellyttänyt herroja
Koitti aika, jolloin maassamme virallisesti noudatettiin Paasikiven pitkäaikaisen poliittisen uran aikana omaksumia ajatuksia, miten Suomi säilytetään itsenäisenä rauhan puolella. Kekkonen jatkoi Paasikiven ajatuksien toteuttamista, joiden mukaan Suomi pysyttelee suurvaltaristiriitojen ulkopuolella, sodan ja rauhan kysymyksissä rauhan puolella.

Mitä teki maamme oikeisto? Se työnsi Paasikiven aikana nyrkkinsä taskuun. Se pysyi taskussa myös Kekkosen kaudella. Tuli aika, jolloin asevelirintama veti nyrkkinsä taskusta. Jälleen alettiin Suomi neitoa viemään sotaisan oikeiston toimesta kuin litran mittaa, meidän tavallisten ihmisten turvallisuudesta ja päivittäisestä elämästä piittaamatta.

Perustuslain vastaisesti Natoon
Maamme perustuslaki määrää edelleenkin, että Suomi on itsenäinen tasavalta, jonka korkein päättävä elin on joka neljäs vuosi yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittava eduskunta. Perustuslakia vasten tarkastellessa herää erilaisia kysymyksiä. Miksi ihmeessä eduskunnan täytyy päättää asiat, kuten EU määrää, ja miksi EU:n tekemiä päätöksiä noudattaen on poikettu Paasikiven Kekkosen linjalta? Miten on mahdollista, että maamme on sekoitettu Euroopan Unionin johdolla yhdeksi sodan osapuoleksi Ukrainan ja Venäjän välisessä selkkauksessa? Mielestäni olemme sodan osapuoli, koska maamme valtaeliitti ei ole pysynyt puolueettomasti rauhan puolella.

Kysymyksiä herättävä asia on pimeässä tehtyjen Nato sopimusten virallistaminen, eli maamme oikeistolaisen aseveliakselin Nato seikkailu. Kun olemme menettäneet käytännössä itsenäisyyden antautumalla EU:n johdateltavaksi alusmaaksi, niin NATO vie itsenäisyyden lopullisesti. Eräiden ulkomaisten arvioiden mukaan Natossa päättää sodasta vain kuusi Pentagonin virkamiestä. Päätöstä ei tee USA:n senaatti, saatikka muiden maiden parlamentit. Suomen perustuslain mukaan eduskunnan pitää päättää sodasta ja rauhasta. Tällä hetkellä tuo pykälä on olemassa, mutta on vaarassa toteutua toistamiseen sama tilanne kuin viime sotien aikana. Seikkailu Natossa johtaa siihen, ettei Suomen eduskunta käytännössä tule päättämään siitä, onko maamme sodassa vai ei.

Olemme vaarallisella tiellä ja entistä enemmän samanlaisessa tilanteessa kuin toisen maailmansodan alkaessa. Hetkenä, jolloin fasistisen Saksan armeija hyökkäsi Neuvostoliittoon, aukesi rintama Pohjoiselta Jäämereltä Välimerelle. Eli Suomi oli automaattisesti sotkettu mukaan toiseen maailmansotaan. Jälkikäteen on luettavissa arkistotietoja, jotka kertovat omaa kieltään, miten Suomen valtaeliitti oli valmistelemassa Saksan juoksupoikana hyökkäystä Neuvostoliittoon.

”Ryssävihan” sokaisemat
Miksi tänään on vallassa olevalle eliitille tärkeää toimia kuten ennenkin ryssävihan sokaisemana itäistä naapuria parjaten? Ei ole meidän tavallisten kansalaisten edun mukaista, että maamme yrittää noudattaa Brysselin ja USA:n tahdon mukaista taloudellista naapurimaamme painostusta. Päin vastoin joka hetki, kun maamme suhteet huononevat itäisen naapurin kanssa, huononee myös meidän tavallisten ihmisten elämä muun muassa kiihtyvän inflaation mukana. Vähäisin kysymys ei ole, että miksi valtaeliitti vaarantaa meidän kansalaisten hengen pyrkimyksillään muodostaa maastamme sotatanner, jonka syntymisestä ja tapahtumista määräävät muut voimat kuin maamme eduskunta ja kansalaisten enemmistö.

Miksi meitä pyritään edelleenkin hallitsemaan rauhansopimuksessa kielletyn Akateemisen Karjalaseuran ideologian mukaisella ryssävihalla? Miksi ei nykyisen vallassa olevan eliitin päähän mahdu, että asiat voidaan hoitaa vähemmällä sotaisella uholla. Historiamme todistaa, että aina, kun Suomella on ollut hyvät välit itäisen naapurinsa kanssa, silloin on mennyt taloudellisesti maamme kapitalisteilla hyvin ja työläisillä ollut töitä. Aina kun Suomen taantumuksellinen porvaristo on onnistunut sotkemaan suhteensa itäiseen naapuriin, niin Suomen kapitalisteilla on mennyt taloudellisesti huonommin, ja sen myötä myös työläisillä ollut vähemmän töitä.

Miksi Suomen taantumusvoimat olettavat meidän hyötyvän sekaantumisesta Venäjän asioihin tavalla, jossa on unohdettu lähes kaikki alkeellinen diplomaattisuus?

Timo Kangasmaa
SFT:n puheenjohtaja