Palkkakriisi tulossa, ay-liikkeeltä odotetaan toimia, 15 % ei riitä

Käytyjen neuvottelujen osalta teknologiateollisuuden Riku Aalto totesi, että työnantajapuolen tarjouksella ei kyetä turvaamaan Teollisuusliiton jäsenten ostovoimaa. Siksi sopimukset päättyivät 30.11.2022. Riku aalto totesi myös , että palkansaajat ovat kuluneen vuosikymmenen aikana huolehtineet teollisuuden kilpailukyvystä. Nyt on työnantajien vuoro huolehtia duunarien ostovoimasta. Suomen kilpailukyky on vahva ja yritysten kannattavuus on hyvä. Kilpailijamaissamme palkankorotukset huomioivat hintojen nousua.

Inflaatio huitelee pilvissä
Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi marraskuussa nopeimmilleen lähes 40 vuoteen. Tilastokeskuksen aculkaisaemien tietojen mukaan kuluttajahinnat nousivat marraskuussa 9,1 prosenttia. Edellisen kerran inflaatiotahti huiteli marraskuun lukemissa lokakuussa 1983, jolloin kuluttajahinnat nousivat 9,2 prosenttia. Mitä duunaritalouk­sissa jää kuukaudessa kätaceen verotuksen jälkeen ja mihin käyttövarat riittävät? Näihin kysymyksiin vastaa Teollisuusliiton jäsenpaneelille tehty Ostovoimakysely.

Loka–marraskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan 2 004 jäsenpanelistia. Moni heistä (55 %) kamppailee päivittäisten kulujen kanssa. Kolmasosa (34 %) uskoo taloudellisen tilanteensa olevan heikompi vuoden päästä, jos ostovoima ei parane. Kolmasosalla (35 %) teollisuusliittolaisten kotitalouksista käyttövarat ovat alle 2 000 €/kk. Kymmenesosalla (10 %) käyttövaroja jää alle 1 000 €/kk. Vähiten käyttövaroja on nuorten alle 36-vuotiaiden, naisten ja yksinasuvien kotitalouksilla. Käyttövarat hupenevat kallistuneisiin ruoka- ja asumiskuluihin sekä liikennekuluihin.

Varaa olisi, mutta käytetäänkö sitä
Teollisuusliiton pääluottamusmiesten kyselyn, eli suhdannebarometrin, perusteella yritykset ovat pärjänneet hyvin kriisivuosista huolimatta. Kolmasosa yrityksistä on voinut siirtää nousseet tuotantokustannukset hintoihinsa, voittomarginaaleista ei ole tarvinnut tinkiä. Esimerkiksi UPM teki ennätyksellisen osavuosituloksen – kaikki liiketoiminnot menestyivät erinomaisesti.

Sitaatteja näemme kolmen suomalaisen metsäjätin tiedotteista tältä vuodelta. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 84 % ja oli 779 (424) miljoonaa euroa eli 22,8 % (16,8 %) liikevaihdosta. Stora Enson liikevaihto kasvoi 15 % ja oli 2 963 (2 577) milj. euroa. Operatiivinen liiketulos kasvoi 29 % ja oli 527 (410) milj. euroa. Metsä Groupin liiketoiminta kokonaisuudessaan oli erittäin tuloksellinen kolmannella vuosineljänneksellä. Sijoitetun pääoman tuotto olo 16,2 %.

Työttömyysturvan leikkaus on uhka työttömien selviytymiselle
Indeksisidonnaisen työttömyysturvan tasoa ja kestoa ei pidä leikata. Se aiheuttaisi taloudellisia vaikeuksia työttömiksi jääneille ja vaikeuttaisi heidän selviytymistään. Taloudelliset vaikeudet heikentävät ihmisten henkistä hyvinvointia. Huoli tulevasta verottaa toimintakykyä. Jos toimintakyky alentuu runsaasti tai pidempiaikaisesti, muodostuu siitä ongelma ja selviytymisen este. Ihmisten tavallinen toimintamalli taloudellisten vaikeuksien kohdatessa on keskittyä niiden ratkaisemiseen. Tällöin muut tehtävät siirtyvät taka-alalle. Ansiosidonnaisen työttömyysturvankin varassa eläminen tarkoittaa sopeutumista aikaisempaa alemmalle tulotasolle.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen tai korvaustason alentaminen johtaisivat muiden sosiaalitu­kien käytön lisääntymiseen. Peruspäivärahalle putoaminen tuo katas­trofin ainekset elämään. Pakollisten laskujen maksamisesta tulee pulma, ja yksikin yllättävä menoerä voi suistaa kotitalouden pidon vielä jotenkuten hallinnassa olleesta tilanteesta raiteiltaan. Vähänkään isommat hankinnat, kuten pesukoneen ostaminen hajonneen tilalle, lykätään tulevaisuuteen. Terveydenhoito- ja lääkekuluissa säästetään. Silti velkaantumisen ja velkakierteeseen joutumisen riski kohoaa.

Liitoilla näytön paikka, vain 15 % riittää
Teollisuusliitosta haetaan päänavaajaa, vaikka työnantajat pitävät keskitettyjä ratkaisuja menneen talven lumina. Liitto joutuu koetukselle, toimiiko se itsenäisenä ulkoparlamentaarisena ammattijärjestönä vai ”työväen hallituksen” käskyläisenä. Useiden alojen sopimukset ovat katkolla, eivätkä neuvottelut ole edistyneet. Palkankorotuksien tulisi olla vähintään inflaation korvaavia. Saksan suurin ammattiliitto, metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall on hyväksynyt uuden työehtosopimuksen. Työntekijöiden palkat nousevat ensi vuonna 5,2 prosenttia ja vuonna 2023 3,3 prosenttia. Lisäksi työntekijät saavat 3 000 euron verottoman korvauksen, joka maksetaan kahdessa erässä. Teollisuusliiton kenttäväki on esittänyt vastaavaa sopimusta minimiratkaisuna. Kuitenkin kuluvan vuoden inflaatio on jo verottanut ostovoimasta 5 %. Kun ensi vuodelle ennakoidaan yli 10 % hintojen nousua, ainoa ostovoiman turvaava korotus ensi vuodelle on 15 %.

Kansan ääni
TES-toimitus