Naton sota ja Suomen Naton jäsenyyshaku

Ukrainan sisällissota ja Naton kauppasota liittyvät yli 30 vuoden takaisiin tapahtumiin, Saksojen yhdistämisestä käytiin 1990 ns. kaksi plus neljä -neuvottelut. Kaksi tarkoitti Länsi- ja Itä-Saksaa, neljä ­taas toisen maailmansodan jälkeen Saksan miehittäneitä Yhdysvaltoja, Neuvostoliittoa, Britanniaa ja Ranskaa. Maaliskuussa 1991 Saksan liit­tokansleri Helmut Kohl ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov sopivat Saksojen yhdistämisestä. Nato-kysymys ratkais­tiin siten, ettei ulkomaisia Nato-joukkoja sijoiteta entisen Itä-Saksan alueelle, mutta yhdistynyt Saksa on Naton jäsen. Samalla sovittiin, että Nato ei laajene muihin Neuvostoliitosta irtautuviin maihin.

Bill Clinton pitikin sopimuksesta kiinni ja jarrutti pitkään Puolan, Unkarin ja Tshekin Nato-jäsenyyttä, mutta taipui sitten sotahaukkojen painostukseen. He näkivät Naton välineenä USA:n ylivallan kasvattamiseen, USA / Nato aloitti uudestaan itä-Euroopan maiden liittämisen sotilasliittoon. Clintonin kaudesta lähtien USA on muuttunut sotaisemmaksi Euroopassa – kuten muuallakin maailmassa. Venäjän oli pakko reagoida siihen, että USA:n joukot, tukikohdat ja ohjusasemat työnnetään yhä lähemmäksi Muurmanskia, Pietaria ja Moskovaa. Mihail Gorbatshov sanoi 2014, että länsi ”rikkoi sopimusten henkeä”.

Sota Ukrainassa on jatkunut 8 vuotta.
Ranskan Holland, Saksan Angela Merkel ja Venäjän Vladimir Putin olivat kummeina sopimukselle, jonka Ukrainan hallituksen, Donbassin ja Luhanskin autonomisten osavaltioiden edustajat allekirjoittivat. Kiovan parlamentti hylkäsi sopimuksen ja sota jatkui. Ukrainan hallitus on sodan ja taloustilanteen takia riippuvainen EU- ja Nato-maista – erityisesti USA:sta.

Venäjää on syytetty Ukrai­nan sisällissodasta, johon sillä ei ollut osaa eikä arpaa. Kiovassa tehtiin vallankaappaus ja demokraattisilla vaaleilla valittu presidentti erotet­tiin. Itä-Ukrainan autonomiset alueet tukivat laillista hallintoa ja kaappareiden haltuunsa saamat joukot hyökkäsivät maan itäosaan ja sota alkoi.

Keisarinna Katariina II valtasi 1783 Krimin Ottomaanien valtakunnalta. Ukrainalle Krim ei ole ikinä kuulunut. Krimin asujaimisto on venäläisiä ja tataareita. Ukrai­nalainen Nikita Hrushtshov 1954 ehdotti Krimin siirtoa Ukrai­naan, mutta ehdotusta ei toteutettu. Ukrainan itsenäistyessä Krim kuului Venäjän Sosialistiseen Neuvostotasavaltaan.

Venäjän neuvotteluesitykset
Venäjä halusi diplomaattisia neuvotteluja Naton laajenemisesta itään ja Minskin sopimuksen toimeenpanosta eli Ukrainan sisällissodan lopettamisesta. Saksan Olaf Scholz ja Ranskan Emmanuel Macron kannattivat Minskin sopimuksen toimeenpanoa eli sodan lopettamisesta ja totesivat, että Ukrainan Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen. Yhdysvallat vakuutti Putinin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, että Venäjä on tosissaan ja valmis sotaan. Kii­nan ulkoministeri sanoi Münchenin turvallisuuskokouksessa, että tämä riittää Venäjälle. Lopulta EU- ja Nato-maat torjuivat neuvottelut. Venäjä liit­tyi 8 vuotta kestäneeseen sotaan.

Nato-maat halusivat Ukrainan sodan jatkuvan
Naton vastaus oli, että asiasta ei neuvotella Venäjän kanssa. Venäjä piti lupauksensa ja siirsi joukkojaan Ukrainaan. En muista yhtään ta­pausta, joissa nyky- Venäjä olisi pettänyt sopimuksia tai lupauk­siaan muille maille.

Lännen 2014 aloittamasta kauppasodasta Venäjä hyötyi merkittävästi: Aiemmin elintarvikkeita tuovasta maasta tuli Ukrai­nan ohella Euroopan merkittävin viljan viejä – noin 30 % Venäjän vehnästä viedään maailmalle. Samoin Venäjästä oli tullut merkittävä juustojen ym. karjataloustuotteiden viejä.
Vietnamin sodassa USA yritti sodan ”vietnamisointia”, mutta epäonnistui. Samaa se on eri puo­lilla toteuttanut yli 50 vuotta. Ukrai­nassa sama onnistui – toistaiseksi. Venäjän liityttyä sotaan, Ukrainan riippuvuus Natosta on entistä suu­rempi. Samoin itsenäiseksi julistautuneet Donbass ja Luhansk ovat sodan laajenemisen myötä entistä riippuvaisemmat Venäjän tuesta.

Ukraina halusi aluksi neuvotella Venäjän kanssa
Maaliskuun alussa uutisoitiin, että Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi hakee turvallisuusratkaisua laajoilla kansainvälisillä hartioilla. Venäjänkin kanssa Zelenskyi oli valmis neuvottelemaan Ukrainan laajasta turvallisuusratkaisusta lähivaltioidensa ja suurvaltojen turvin. Myös Venäjän “vaatimuksista Donetskin ja Luhanskin alueiden sekä Krimin suhteen voidaan keskustella”. Zelenskyin tiedotteen perusteella hän oli valmis luopumaan myös Ukrainan Nato-jäsenyystavoitteista. Joe Biden tuomitsi neuvottelut Venäjän kanssa – samoin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi valittu Nato-haukka Jussi Halla-Aho, joka valiokunnalta sai torut ja perui lausuntonsa.

Nato on hyökkäysliitto
Naton ulkopuoliset maat eivät ole hyökänneet Nato-maita vastaan. Kreikka ja Turkki ovat sotineet saadakseen Kyproksen alueita hallintaansa. Nato-maat ovat osapuolia useimmissa maailmassa käytävistä sodista. Johtavat Nato-maat käyvät sotia enemmän kuin mikään. USA on maailman johtava talous ja ylivoimaisesti suurin sotilasmahti – sen ”puolustusbudjetti” on noin 10 kertaa niin suuri kuin Venäjän. USA on Naton suurin rahoittaja ja käytännössä se päättää Naton linjauksista. USA on sisällissotansa jälkeen ollut sotimatta yhteensä vain 17 vuotta! Eipä ihme, että maailmassa pidetään Yhdysvaltoja suurimpana uhkana rauhalle. USA on vuoden 1776 jälkeen ollut sodassa 93,1 % ajasta – 229 vuotta 246:sta! USA ei ole kertaakaan sotinut kotikonnuillaan. Maailmansodissa USA kävi osin puolustussotaa Saksaa ja Japania vastaan. Vuoden 1953 jälkeen Naton jäsenmaat ovat tehneet hyökkäyksiä lukuisia maita vastaan eri puo­lilla maailmaa.

Nato jäsenhakemus
Nato-jäsenhakemusta on perusteltu turvallisuustilanteen muutoksella, jossa huomioidaan vain Venäjän rooli. Se on outoa, koska Suomi ei ole liittoutumassa sen kanssa. USA: on viimeiset 25 vuotta muuttunut aggressiivisemmaksi ja erityisesti Joe Bidenin kaudella se on lisännyt läsnäoloaan ja jännitteitä Euroopassa, Lähi- ja Kauko-idässä. Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki vastustaa Natoa: ”Suomen jäsenyys voisi laajentaa Naton ja Venäjän välistä konfliktia. Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi maailman jakaantumista yhä selkeämmin kahteen liittokuntaan – kuten tapahtui myös ennen ensimmäistä maail­mansotaa. Suomen jäsenhakemus voisi olla yksi askel kohti Naton ja Venäjän sotaa – Nyt on aito ydinsodan riski.” Patomäki erosi Vasemmistoliiton jäsenyydestä.

Venäjä-tuntija, ex-suurlähettiläs Heikki Talvitie arvostelee Suomen Nato-ratkaisua. Ukrainan rajat ovat aina olleet ongelmalliset. Venäjä ei ole ollut Suomelle uhka. Rajalla ei ole ollut uhkaavia joukkoja. Myös Suomen ja Ukrainan vertaaminen toisiinsa on hölynpölyä. Koska Venäjä pitää Natoa uhkana, Nato-jäsenyys aiheuttaa uhkatekijän eli jäsenyyden myötä Venäjästä muodostuu uhka Suomelle.

Juhani Tanski
Kuopio