Nato-katastrofi syvenee
Eduskunta hyväksyi lähes yksimielisesti Nato-lait, jotka tarvitaan Nato-jäsenyyden sinetöimiseksi Suomessa. Suomea hallitseva Nato-eliitti halusi runnoa lait läpi ennen vaalikauden loppua ja eduskuntavaaleja, jotta Nato-jäsenyys ei nousisi vaaleissa keskustelun aiheeksi. Naton kannatus kansalaisten keskuudessa on enemmän tai vähemmän arvailujen varassa, sillä kannatusta ei ole mitattu aikoihin mielipidetiedusteluissa.
Presidentti Niinistö puhui ennen Ukrainan kriisiä kansanäänestyksen tarpeellisuudesta Nato-jäsenyyden osalta, mutta hän teki täyskäännöksen ja perui puheensa viime vuoden keväänä. Yksi ainoa reilun tuhannen henkilön nettikysely riitti hallitukselle, presidentille ja eduskunnalle Nato-hakemuksen jättämiseen. Naton kannatus voi toki olla noussut kansalaisten keskuudessa, mutta tämä johtuu yksinomaan voimakkaasta, entisestään kiihdytetystä Venäjän vastaisesta propagandasta sekä Nato-propagandasta.
Suomessa Venäjän vastainen propaganda on ollut kansainvälisesti vertaillen hyvin aggressiivista. Mediassa on lietsottu Venäjä-vihaa päivittäin sitten Ukrainan operaation alkamisen. Pääministeri Marin on käyttänyt hyvin voimakasta kieltä Venäjää vastaan, puhumattakaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahosta. Erilaiset keskustelupalstat ja sosiaalinen media ovat aivan oma lukunsa. Niissä puhe on avoimen natsistista ja Venäjä-vihaa tihkuvaa. On mielenkiintoista, kuinka lainsäädäntö vihapuheesta tuntuu poistuneen käytöstä kokonaan kun on kyse venäläisiin kohdistuvasta vihapuheesta.
Suomea hallitseva Nato-eliitti hyödynsi Ukrainassa syntyneen tilanteen välittömästi, kun se aloitti voimakkaan mielipidemuokkauksen Nato-jäsenyyden puolesta. On valheellisesti yhdistetty Ukrainan konflikti Suomen turvallisuustilanteeseen, vaikka Suomen ja Ukrainan tilanteilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Neuvostoliitto ja Venäjä eivät ole uhanneet Suomea millään tavalla 80 vuoteen. Jos Suomesta tulee Naton jäsen, muodostaa se vakavan turvallisuusuhkan Venäjälle johon sen on pakko reagoida tavalla tai toisella.
Suomea ei toisin sanoen uhkaa Venäjä, vaan Nato-jäsenyys. Ainoa toivomme on, ettei Suomea hyväksytä Naton jäseneksi. Kahden maan, Turkin ja Unkarin, ratifioinnit puuttuvat vielä, eikä ole merkkejä siitä että niitä olisi luvassa lähiaikoina. EU, myös sen nenäkäs mallioppilas Suomi, on toistuvasti läksyttänyt itsemääräämisoikeudestaan kiinni pitävää Unkaria erilaisiin syihin vedoten. Maata on uhattu mm. EU-tukien menettämisellä, ellei se myönny uudistuksiin. Unkari ei ole unohtanut kaltoin kohteluaan; sillä on hyvä syy näpäyttää ”läntistä arvoyhteisöä” jarruttamalla Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimyksiä.
Eduskuntavaalien alla media on jälleen täyttynyt uusliberalistisesta liturgiasta. Väitetään, kuinka meitä uhkaa ”kestävyysvaje”, valtion menoja ”on pakko leikata” jne. Sen sijaan on epäsopivaa puhua voimakkaasti kasvaneista sotilasmenoista. Marinin hallitus on kasvattanut asevarustelumenoja historiallisen paljon, tietenkin velkarahalla. Hallitus on solminut tähtitieteellisen kalliit hävittäjäkaupat, lisännyt muita sotilasmenoja miljardien edestä sekä tukenut Ukrainaa aseellisesti vajaalla miljardilla.
Uusliberalismille ja militarismille on kerta kaikkiaan tultava loppu. Suomen on peruutettava Nato-hakemus, aloitettava uudelleen suhteiden rakentaminen Venäjään ja pelastettava taloudestamme se mikä pelastettavissa vielä on.
Tommi Lievemaa