Näpit irti bolivaarisesta Venezuelasta!

Matti Laitinen
Hands Off Venezuela Finland
4.1.2026

Rauhannobelisti ja oppositiojohtaja Maria Corina Machadon mukaan Washingtonin provosoimaton aggressio Venezuelaa vastaan ja todennäköinen tuleva maahyökkäys ovat yritys palauttaa maahan (Yhdysvalloille mieleinen) ”korskea ja vakaa demokratia”. Rauhannobelistin mielestä Bolivaarisen Venezuelan presidentin ja hänen puolisonsa kaappaaminen oli siis vain humaani ja demokraattinen toimenpide. USA:n laivasto valvoo tilanteen kehittymistä Venezuelassa. Olemmeko palaamassa Yhdysvaltojen mielivaltaista kansallista etua ajavaan takapihojen ulkopolitiikkaan?

Yhdysvallat hyökkäsi lauantain vastaisena yönä ja teki useita pommi-iskuja Venezuelaan. Maahan on julistettu kansallinen hätätila. Yhdysvaltojen natoliittolaisten johtajat ovat suhtautuneet varovaisen myönteisesti presidentti Maduron laittomaan syrjäyttämiseen Venezuelan johdosta. Kiina, Venäjä ja Iran ovat tuominneet USA:n sotatoimet. Lisäksi Kolumbian, Meksikon, Brasilian ja Kuuban johtajat tuomitsivat jyrkästi Yhdysvaltojen toimet ja vaativat kansainvälisen lain kunnioittamista. YK:n peruskirja tuomitsee tunnetusti tällaiset hyökkäyssodat. Hyökkäyssota on sota, jota käydään ilman laillista syytä. Kansainvälisen oikeuden mukaan sotaa saa käydä vain puolustukseksi tai YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä.

Tekosyynä operaatiolle oli Venezuelan leimaaminen mediassa huumeterroristivaltioksi. YK:n v. 2025 huumeraportissa Venezuelaa ei edes luokitella huumeidenviejämaaksi. Yhdysvaltojen yksinvaltaisen presidentin Donald Trumpin mielestä presidentti Nicolas Maduro oli vain poistettava virastaan keinoja kaihtamatta. Entäpä tuo Suomen DCA-sopimus, millaisiin vallanpitäjien vaihdoksiin se oikeuttaa meillä? Suomella ei ole maailman suurimpia öljyvaroja kuten Venezuelalla. Maastamme löytyy kuitenkin runsaasti maametalleja ja pitkä maaraja Venäjän kanssa.

USA:n tukema oikeisto-oppositio on yrittänyt syrjäyttää presidentti Maduron siinä onnistumatta lukuisia kertoja vallankaappausyrityksillä, katumellakoilla, rahoittamalla oppositiopuolueita, taloudellisella sodankäynnillä, sabotaaseilla, keinottelulla jne… Yhdysvallat on tehnyt kaikkensa v. 1999-2025 horjuttaakseen Venezuelan taloutta ja syrjäyttääkseen maan sosialistisen hallinnon. Presidentti Obama julisti Venezuelan 6.3.2015 jopa valtioksi, joka uhkasi Yhdysvaltojen kansallista turvallisuutta. Juan Guaidó julistautui v. 2019 omalla ilmoituksellaan – presidentti Donald Trumpin hallinnon kehotuksesta ja täydellä tuella – Venezuelan virkaa tekeväksi presidentiksi.

Yhdysvaltojen hyökkäys Venezuelaan on hyökkäys maailman moninapaistumista vastaan. Se on suora aggressio BRICS-maita vastaan ja Venezuelan lähiliittolaisia Kuubaa ja Nicaraguaa vastaan. Venezuela on BRICS-maiden merkittävä yhteistyökumppani. USA:n aggression tavoitteena on avata vapaa väylä Yhdysvaltojen investoinneille Venezuelan energiaan, infrastruktuuriin, teknologiaan ja maatalouteen.

Presidentti Maduron vaaliohjelman tärkeänä tavoitteena oli v. 2024: ”Venezuelan mukaantulo ja johtajuus uudessa maailmanjärjestyksessä: Tavoitteina ovat Latinalaisen Amerikan ja Karibian integraation jälleenrakentaminen, BRICS-maiden vahvistaminen ja strategisten liittoutumien edistäminen nousevien maiden kanssa moninapaisen ja monikeskisen maailman syntymisen edistämiseksi”.

Presidentti Hugo Chávezin valtakaudella (v. 1999-2013) bolivaarisen vallankumouksen viisi tärkeintä saavutusta olivat:

1) Köyhyyden dramaattinen väheneminen (perustoimeentulo, minimipalkka, asutusohjelmat, maksuton terveydenhoito ja koulutus). Sosiaaliset uudistukset rahoitettiin maan luonnovaroilla, päinvastoin kuin Suomessa, jossa istuvat hallitukset ovat luovuttaneet maaperämme rikkaudet kansainvälisten kaivosyhtiöiden käyttöön.

2) Valtasuhteiden purkaminen, joka toi ulkomaisen ja kotimaisen pääoman, luonnonvarat sekä öljy-yhtiön PVDSA:n valtion valvontaan. Tämä toteutettiin kansallistamalla luonnonvarat ja ostamalla yrityksiä sekä perustamalla valtionyhtiöitä ja tukemalla osuustoimintaa. Venezuelalla on hallussaan yhä maailman suurimmat öljyvarat.

3) Julkisen sektorin luominen, joka hallitsee Venezuelan talouden avainsektoreita sekä tuottaa julkisia palveluita.

4) Vallan hajauttaminen osallistuvalla demokratialla, jota toteutettiin yli 40 000 yhteisöneuvoston ja 778 kommuunin avulla. Venezuelassa demokratia ulotettiin maan talouteen yhteisöneuvostojen kautta.

5) Vuonna 1999 säädetty bolivaarinen perustuslaki. Venezuelan yhteiskunnallista vaihtoehtoa on toteutettu parlamentaarisin keinoin maan perustuslain suomissa puitteissa. Perustuslakia on täydennetty myöhemmin.  

Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys edellyttää valtioiden alistumista Yhdysvaltain tahtoon, edellyttää sen tukikohtia ja ydinaseita ympäri maapalloa. Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys määrittää, kuinka valta, luonnonvarat, maa-alueet, hyvinvointi, rikkaudet ja markkinat maailmassa jaetaan,
koska se on sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys.

Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on päivitettävä suojeleman kaikkien YK:n 193 jäsenvaltioiden itsenäisyyttä, hyvinvointia ja niiden oikeutta valita itse oma kansallinen yhteiskunnallisen kehityksen tiensä.

Moninapaisemman maailman puolesta: Näpit irti bolivaarisesta Venezuelasta!