Naapurisopimus Venäjän kanssa on voimassa

Neuvostoliiton hajoamisen myötä tapahtuneet perustavaa laatua ole­vat poliittiset muutokset v. 1991 aikana merkitsivät uusia turvajärjestelyitä Euroopassa. Näiden muutosten johdossa katsottiin 2. maailmansodan jälkeisessä tilanteessa tehtyjen kansainvälisten sitoumusten osittain vanhentuneen. Suomen hallitus totesi yksipuo­lisesti 21.9.1991 Pariisin rauhansopimuksen III osan sisältämien sotilaallisten rajoitusten menettäneen merkityksensä. Presidentti Mauno Koivisto huomautti Suomen ja NL:n välisen YYA-sopimuksen viit­tauksen Saksaan mahdollisena hyökkääjänä asiallisesti vanhentuneen, mutta sopimuksen muilta osin säilyttäneen merkityksensä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan v. 1991 antaman mietinnön mukaan: Euroopan sotilaspoliittinen murros on paljolti seurausta Neuvostoliiton sotilaallisesta muutoksesta. NL on myötävaikuttanut Varsovan liiton purkautumiseen ja on vetäytymässä itäisestä Keski-Euroopasta. Asevoimiensa ja puolustusmenojensa supistusten ohella se on omaksunut uusia lähestymistapoja mm. toisten valtioiden kanssa solmimissaan turvallisuus- ja yhteistyösopimuksissa. (Mietintö 7, valtiopäivät 1991)

Naapuruussopimus Venäjän kanssa on voimassa
Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio solmivat 20.1.1992 Helsingissä sopimuksen suhteidensa perusteista. Eduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti Koivisto ratifioi tämän valtiosopimuksen. Naapuruussopimus astui voimaan 11.7.1992.
Naapuruussopimuksen mukaan: Jos Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseel­liseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan, sekä kumpikin pidättyy myös sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle.
Sopimus on voimassa 10 vuotta, minkä jälkeen sen voimassaolo jatkuu viisivuotiskausittain, ellei jompikumpi sopimuspuolista irtisano sitä toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti tehtävällä ilmoituksella vähintään vuotta ennen voimas­saolokauden päättymistä. Kumpikaan sopijaosapuoli ei ole irtisano­nut sopimusta. Sopimus on siis edelleen voimassa.
Sopimuksen 4. artiklan mukaan: ”Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai nii­den käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti. Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.” (Annettu: 27.07.1992)

Valtiosopimus
”Valtiosopimus” tarkoittaa kansainvälistä välipuhetta, joka on tehty kirjallisesti valtioiden välillä ja joka on kansainvälisen oikeuden alainen siihen katsomatta, sisältyykö se yhteen tai kahteen taikka useampaan toisiinsa liittyvään asiakirjaan ja riippumatta siitä käytetystä nimityksestä;
Valtiosopimuksen ”ratifiointi”, ”hyväksyminen” ja ”liittymi­nen” tarkoittavat kussakin tapauksessa siten nimettyä kansainvälistä oikeustointa, jolla valtio selittää kansainvälisellä tasolla olevansa sidottu valtiosopimukseen. (Lähde: Valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus 2. artikla)
Suomen perustuslain mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.

Nato-sopimus on myös valtiosopimus
Nato-sopimus on myös valtiosopimus. Jäsenvaltion on toteutettava Naton määräykset omien perustuslaillisten menettelyittensä mukaisesti. Jos Suomi liittyy sotilasliitto Natoon, on syytä miettiä tarkasti, mitä siitä seuraa.  Naton 8. artiklan mukaan kukin sopimuspuoli julistaa, etteivät mitkään nyt voimassa olevat kansainväliset sitoumukset sen ja minkään muun sopimuspuolen tai minkään kolmannen valtion välillä ole ristiriidassa Nato-sopimuksen määräysten kanssa ja sitoutuu olemaan tekemättä kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

Isäntämaasopimus naton kanssa on purettava
Suomen presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päättivät v. 2014, että Suomi allekirjoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen johtaman Naton välisen isäntämaasopimuksen. Sopimuksen allekirjoittajana toimi 4.9.2014 maamme puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

Isäntämaasopimus on selkeässä ristiriidassa Venäjän kanssa solmitun ja yhä voimassa olevan Naapuruussopimuksemme hengen ja sisällön kanssa. Venäjälle vihamieliset, vieraat sotajoukot harjoittelevat sotaa maamme maa- ja merialueilla ja ilmatilassamme.

Matti Laitinen
22.1.2022