Mitä Saksan osavaltiovaalien tuloksien perusteella voidaan sanoa?

Sara Wagenknecht on suosittu puhuja ja esiintyjä, jonka BSW-puolue sanoo tarjoavansa vaihtoehtoa Saksalle. Saksassa äänestäjät ovat tämän huomanneet, sillä Thüringenin osavaltiovaalissa BSW sai 15 % kannatuksen ja Saksissa 11,8 %

Pertti Hämäläinen 9.9.2024

Syyskuun alussa itäisen Saksan Thüringenissä ja Saksissa järjestettyjen osavaltiovaalien kaksi selvää voittajaa olivat uudet puolueet, kymmenisen vuotta sitten perustettu Vaihtoehto Saksalle (AfD) ja vasta kuluvan vuoden tammikuussa toimintansa käynnistänyt Sahra Wagenknechtin liittouma (BSW).  Näitä molempia puolueita yhdistää kriittisyys Euroopan unionia ja Ukrainan aseistamista kohtaan, ja molemmat puolueet haluavat palauttaa myös Saksan entiset hyvät suhteet Venäjään. Talouspolitiikassa puolueet eroavat AfD:n edustaessa markkinataloutta painottavaa oikeistolaista linjaa ja BSW puolestaan haluaa rakentaa uudelleen uusliberalismin aikakaudella puretun saksalaisen hyvinvointivaltion. Perinteisistä, eurointegraatiota ja atlantismia ajavista puolueista entisen kannatuksensa kykenivät suurin piirtein säilyttämään Kristillisdemokraatit (CDU) ja pienehkön tappion kokenut sosiaalidemokraatit (SPD). Saksan demareiden kannatus on ollut itäisissä osavaltioissa merkittävästi läntisiä alueita matalampi ja parin viime vuoden aikana SPD:n kokonaiskannatus on mielipidemittausten mukaan merkittävästi pudonnut myös koko Saksan alueella.

Euroliberaalia linjaa ajaneet Vihreät ja vasemmiston Linke kokivat osavaltiovaaleissa suuren tappion. Thüringenissä vihreät putosivat kokonaan osavaltioparlamentista ja Linke kärsi todellisen murskatappion saaden vain 13,1 % äänistä, joka on lähes 20% edellisvaaleja vähemmän. Linke menetti peräti 17 paikkaa, kun taas BSW nousi tyhjästä 15%:n kannatukseen saaden Thüringenin osavaltioparlamenttiin 15 paikkaa eli kolme enemmän kuin Linke. Saksissa Linke jäi 4,5%:n kannatuksella kauas BSW:n taakse, BSW:n saadessa 11,8%:n kannatuksen. Saksissa suurimman puolueen aseman säilytti vain reilun prosentin kannatuserolla CDU, AfD:n kerätessä myös yli 30%:n kannatuksen. Thüringenissä AfD voitti ylivoimaisesti kristillisdemokraatit. Molemmissa osavaltioissa ensimmäistä kertaa vaaleissa mukana ollut BSW oli kolmanneksi suurin puolue.

Wagenknechtin sanoma puhuttelee saksalaisia

Kansan äänessä aiemmin julkaistussa artikkelissa on esitelty laajasti BSW:n syntyhistoriaa, puolueen keskeisinä pitämiä teemoja, sekä pohdittu puolueen mahdollista vaalimenestystä Saksan tämän hetkinen yhteiskunnallinen tilanne huomioiden. Sekä alkukesän eurovaaleissa, että nyt kahdessa osavaltiovaalissa BSW:lle tullut menestys on ollut jopa selkeästi yläkanttiin odotuksiin nähden. Ei ainoastaan Saksan, vaan koko Euroopan unionia koskevien yhä syvenevien ongelmien valossa tuntuu lähes itsestään selvältä, että kansa alkaa jossain vaiheessa vaatimaan radikaalia suunnanmuutosta. Nämä muutosvaatimukset näyttävät nyt alkaneen toteutua. Pelkästään BSW:n perustamisen taustalla oleviin syihin perehtyminen antaa ymmärtää, että Saksassa asiat ovat todella huonosti ja ovat olleet jo pitkän aikaa, ”maamme ei ole hyvässä kunnossa, työllä ei ole enää arvoa, poliittiset eliitit ovat tyhjentäneet julkisen kassan, mielipiteen ilmaisemisen vapaus ja monimuotoisuus ovat toistuvasti uhattuina, useimmat ihmiset ovat menettäneet luottamuksen valtioon, eivätkä tunne olevansa edustettuina nykyisten poliittisten puolueiden toimesta, BSW pyrkii antamaan äänen näille ihmisille” todetaan BSW:n ohjelmaluonnoksessa.

Turistikin sen jo näkevät

Viime kesänä Saksassa kymmenellä eri paikkakunnalla mm. Hampurissa, Berliinissä, Leipzigissa, Kölnissä ja Stuttgartissa pelattujen jalkapallon EM-kisojen yhteydessä monelle ulkomaiselle jalkapalloturistille välittynyt kuva nyky-Saksasta oli pienoinen järkytys. Junat eivät kulkeneet, tai jos kulkivat, eivät aikataulun mukaan, kännykät eivät toimineet, moni paikoin katukuvaa leimasi epäsiisteys ja jätteet, asemilla ja julkisilla paikoilla hoidon ulkopuolelle jätetyt huume- ja mielenterveysongelmaiset sekavat ihmiset ahdistelivat ohikulkijoita, prostituutio rehotti kaikkialla ja hallitsemattoman massamaahanmuuton ikävät sivuvaikutukset olivat kaikkien nähtävissä. Yhä useammat saksalaiset ovat omassa arjessaan kokeneet, että sosiaali- ja terveydenhuolto-, koulu- ja muut julkiset palvelut on jätetty rempalleen. Tavallisten kuluttajien maksama energian hinta on ylittänyt monien taloudellisen sietokyvyn. Samaan aikaan tolkuton määrä rahaa on syötetty Euroopan unionin kitaan ja nyt viime vuosina Ukrainan auttamiseen.

Vaikka yksittäisten osavaltiovaalien tuloksista ei pidä tehdä liian pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä koko Saksan tilanteesta tai tulevaisuudesta, voidaan kuitenkin jotain sanoa jo tässä vaiheessa.  Tiettyjen, jo aiemmin tunnistettujen yhteiskunnallisten kehityskulkujen voidaan otaksua saaneen ikään kuin empiiristä vahvistusta pelkästään jo näidenkin vaalitulosten perusteella. On huomattava, että vasta tänä kesänä ensimmäistä kertaa vaaleissa mukana ollut BSW on asettanut varsinaiseksi päätavoitteekseen vuoden 2025 liittopäivävaalit ja sen kautta koko Saksan muuttamisen. Käyn nyt lyhyesti läpi muutamia tärkeimpiä, mielestäni orastavaa optimismia herättäviä skenaarioita, joihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota lähitulevaisuudessa. Lopuksi tarkastelen mahdollisia uhkakuvia, jotka liittyvät ensisijaisesti pyrkimyksiin rajoittaa ja lopulta jopa kieltää kaikenlainen euroeliitin Nato-linjaa ja esimerkiksi Ukrainan aseistamista koskeva kritiikki.  

Vasemmistossa tapahtuva muutos on tosiasia

Ensimmäinen myönteinen kehityskulku on vasemmiston sisäinen muutos. BSW menestyi osavaltiovaaleissa selkeästi Linkeä, Vihreitä ja SPD:tä paremmin. Vaikka BSW:n kannatus ei Saksan läntisissä osissa ole vielä kovin korkea on silti hyvinkin mahdollista, että vuoden päästä olevien liittopäivävaalien jälkeen BSW tulee olemaan koko Saksankin mittakaavassa huomattavasti suurempi poliittinen liike kuin Linke tai Vihreät. Tässä vaiheessa vaalimenestystä paljon tärkeämpää on kuitenkin BSW:n mukaan tuomat tervetulleet poliitiikan painopisteiden muutokset vasemmiston sisällä. Tärkein on tietysti rauhan kysymyksen merkityksen korostaminen sotapolitiikan sijaan ja sen myötä BSW:n esittämä kriittinen suhtautuminen Ukrainan aseistamiseen. Saksa on aivan turhaan tuhlannut kymmeniä miljardeja euroja Yhdysvaltain ja Naton sijaissotaan Ukrainassa. Liikaa ei voine Saksan nykyinen taloudellinen tilanne huomioiden korostaa BSW:n myönteistä panosta Saksan poliittiseen keskusteluun, kun se vaatii taloudellisten ja muiden suhteiden palauttamista Venäjään.

Toinen erittäin merkittävä, ja jopa pitkällä tähtäyksellä kaikkein merkittävin seikka vasemmiston sisäisessä muutoksessa on BSW:n piirissä esitetty avoin kritiikki liberaalivasemmiston identiteettipolitiikkaa kohtaan.  Tätä arroganttia, työväenluokkaa ja tavallista kansaa halveksuvaa ns. woke- tai dei-vasemmistolaisuutta on Linken sisällä ajanut ryhmä, jota Sahra Wagenknecht kutsuu ”akateemista keskiluokkaa edustavaksi urbaaniksi elämäntyyli-vasemmistoksi”. Tämä ns. elämäntyyli-vasemmisto on identifioitunut täysin kritiikittömästi Yhdysvaltain ääriliberaaleissa, aikanaan postmodernismiin hurahtaneissa yliopistopiireissä 1980-luvulla kehitettyihin irrationaalisiin ja antitasavaltalaisiin, individualistis-anarkistisia ideologioihin, jotka on taitavasti kaupallistettu ”demokratian”, ”monimuotoisuuden”, ”yhdenvertaisuuden”, ”inkluusion” ynnä muiden muotikäsitteiden alle. Samanaikaisesti tämä liberaalivasemmisto ”edistää” täysin rinnoin ja tiedostamattaan post-modernin ajan jälkeisen Bay Area-kapitalismin kaikkein vastenmielisimpiä ilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä perinteisen vasemmiston, työväenluokan tai edes ekologian kanssa. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi osa Saksan nykyvasemmistosta mukaan lukien vihreät ovat kaikkien kiihkeimmin tukemassa Yhdysvaltoja ja Natoa sen käydessä yhä epätoivoisempaa, mutta samalla yhä enemmän Eurooppaa ja erityisesti Saksaa vahingoittavaa sijaissotaansa Ukrainassa. Tämän vuoksi BSW:n orastava menestys on koko eurooppalaisen vasemmiston kehitystä ajatellen erittäin myönteinen ilmiö.     

Saksan lopetettava Ukrainan tukeminen

Yhdysvaltain sotilaallisesti miehittämä ja sen tärkeimpänä eurooppalaisena vasallivaltiona läpiamerikanisoitu Länsi-Saksa on ollut jo pitkään kollektiivisen lännen kaikkien muidenkin keskeisimpien virtausten ja vouhotusten koekenttä. Tätä asetelmaa ei ole muurin murtumisen jälkeen juurikaan saanut kritisoida. Vuoden 1989 jälkeen on kaikkien saksalaisten ollut pakko alistua kaikkeen lännestä tulevaan kuonaan ja sitä myös kaikki vanhat eliitin puolueet ovat olleet pakotettuja haluamaan ja politiikassaan ajamaan.

Nyt on kuitenkin havaittavissa selkeästi myönteistä muutosta Saksan henkisessä ilmastossa. Saksan ja saksalaisten kannalta on erittäin hyvä asia, että sekä AfD että BSW ovat nousseet eri politiikan lohkoilla haastamaan tätä Berliinin muurin murtumisen jälkeistä ja Saksalle loppujen lopuksi hyvin tuhoisaksi käyvää geopoliittista asetelmaa. Tämän vuoksi on aivan luonnollista, että näiden molempien puolueiden kannatus on suurempaa entisen Saksan demokraattisen tasavallan alueilla kuin Länsi-Saksassa. AfD:n ja BSW:n kritiikki Venäjän eristämistä ja Ukrainan aseistamista kohtaan on saamassa yhä laajempaa vastakaikua tavallisten saksalaisten keskuudessa. Yhdysvaltain ja sen liittolaisten suorittama, suoraan Saksaan kohdistettu toisen maailman sodan jälkeisen ajan suurin teollisen terrorismin isku, Nord Stream kaasuputkien räjäyttäminen, on saksalaisten yhä helpompi ymmärtää Yhdysvaltain ja kollektiiivisen lännen taholta tulevana Saksan nöyryyttämisenä ja häpäisemisenä. Tämän ymmärryksen lisäämisessä on AfD:n ja BSW:n kaltaisilla liikkeillä merkittävä vaikutus. Siksi niitä yritetäänkin yhä rajuimmin ja epädemokraattisimmin keinoin vaientaa ja marginalisoida.

Euroopan unionin integraatioprosessi hidastuu

Kolmas mahdollinen myönteinen skenaario Saksan osavaltiovaalien tuloksia tarkasteltaessa avautuu sen mahdollisista välillisistä vaikutuksista Euroopan unioniin. On hyvin tunnettua, että BSW:n ohella myös AfD suhtautuu lähtökohtaisesti kielteisesti EU:n nykyiseen pyrkimykseen yhä tiiviimpään integraatioon eli liittovaltiokehitykseen. On huomattavaa, että BSW:n ohjelmaluonnoksessa ei ole sanaakaan ns. eurooppalaisesta tiestä, joka on sekä Saksassa että Ranskassa EU-mielisten puolueiden käyttämä kiertoilmaisu yhä tiiviimmän, lopulta Euroopan Yhdysvaltoihin johtavan integraatiopolitiikan puolesta. Sahra Wagenknecht on omissa kirjoituksissaan kritisoinut jyrkästi Maastrichtin sopimuksen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia tavallisille saksalaisille ja pitänyt Euroopan unionia viime kädessä antieurooppalaisena hankkeena. Tästäkin asiasta voi olla Wagenknechtin kanssa täysin samaa mieltä. Nämä kaikki mahdolliset myönteiset, eliittivetoista Euroopan unionia jarruttavat vaikutukset, kuten juuri EU:n integraatioprosessin hidastaminen toteutunevat aikanaan, mutta se edellyttää ehdottomasti BSW:n ja muidenkin EU-vastaisten puolueiden menestystä Saksan ensi vuoden liittopäivävaaleissa.      

Uhkakuvana pahimmillaan euroatlantismia vastustavien liikkeiden kieltäminen

Joidenkin euromyönteisessä valtamediassa esitettyjen pelkojen mukaan AfD:n ja erityisesti BSW:n osavaltiovaalimenestys tekisi selkärangattoman pääministeri Olaf Scholzin johtamasta, ja jo nyt erittäin epäsuositusta ns. liikennevalokoalitiosta (SPD, vihreät ja liberaalidemokraatit) entistäkin varovaisemman Ukrainan auttamisen suhteen. Tämä myönteisenä pidettävä ”pelko” tuskin toteutuu, sillä niin tiiviisti Saksan nykyinen poliittinen eliitti on hirttäytynyt Nato-politiikkaan ja Ukrainan tukemiseen. Vaikka Saksa on syytänyt käsittämättömän määrän rahaa Ukrainaan ovat euroatlantistit jatkuvasti arvostelleet Saksaa ja erityisesti pääministeri Olaf Scholzia ”päättämättömyydestä” Ukrainan kysymyksen suhteen. Milloin Saksan pitäisi pulittaa vieläkin enemmän rahaa, milloin lisää panssareita, milloin ohjuksia tai muuta sotakalustoa Ukrainassa tuhottavaksi.

Painostavaa ilmapiiriä lietsotaan Saksassa

Psykologisesti painostavaa ilmapiiriä kollektiivinen länsi on Saksan euroeliitin ja valtamedian tuella kohdistanut yhä enemmän myös tavallisiin saksalaisiin. Erilaisia ”syyllisyyden tunteita” on pyritty herättelemään Ukrainan tilanteen käydessä kokonaisuudessaan yhä epätoivoisemmaksi. Erittäin voimakkaana se on kohdistettu Saksan nykyisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kriitikoihin, erityisesti AfD puolueeseen. Euroatlantistit ovat pystyttäneet erilaisia ”palomuureja” AfD:n demokraattisen osallistumisen rajoittamiseksi ja estämiseksi. Kaikki niin viralliset, kuin epäviralliset leimakirveet on otettu käyttöön AfD marginalisoimiseksi ja lopulta ulossulkemiseksi Saksan poliittisesta elämästä. Saksan kotimaantiedustelu on määritellyt puolueen ”äärioikeistolaiseksi” ja uhkaavan Saksan ”demokratiaa”. Aivan avoimesti on keskusteltu ja pohdittu mahdollisuuksia puolueen kieltämisestä kokonaan.

UPI leimaa BSW:n ”vaaralliseksi”

Mikään ei takaa, etteikö jatkossa samoja menetelmiä mitä nyt kohdistetaan AfD:hen sovellettaisi myös BSW:n toiminnan haittaamiseksi. Jo nyt BSW:n edustama rauhanpolitiikka on leimattu ” Eurooppalaista yhtenäisyyttä vahingoittavaksi ja Venäjämieliseksi”, ”putinismiksi” ja puolueesta on käytetty toistuvasti nimitystä ”äärivasemmistolainen” tai ”populistinen”. SPD:n, Linken ja vihreiden taholta on BSW:tä syytetty ”rasismista”, ”xenofobiasta”, ”DDR-nostalgiasta” tai ”stalinismista”.

Mielenkiintoista, mutta ei lainkaan yllättävää on se, että yhden kielteisimmistä arvioista Sahra Wagenknechtistä ja BSW:stä heti Saksan osavaltiovaalien jälkeen antoi Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander, joka Ylen haastattelussa piti Wagenknechtia ”aidosti vaarallisena Ukrainalle”. Tämän jälkeen hän luonnehti BSW:n johtajan ”läpikotaisin populistiksi” ja ”todelliseksi antisysteemiksi” ja piti Saksan ”tilannetta huolestuttavana”, varsinkin jos Wagenknecht ”pystyy vaikuttamaan liittovaltiotason politiikkaan”. Ylen jutun kirjoittanut ”toimittaja” muisti vielä, totta kai, mainita jutussaan epähistorialliseen yhteyteen liittäen myös ”putinismin” ja DDR:n kommunistisen puolueen. Ylen juttu päättyy arvioihin mahdollisesta Wagenknechtin ja BSW:n poliittisen painoarvon kasvun seurauksista seuraavasti ”Seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Saksa on Ukrainan toiseksi suurin tukija heti Yhdysvaltojen jälkeen. Saksan rooli korostuu entisestään, jos Yhdysvaltain tuki alkaa laskea”. Ennen ensi vuoden liittopäivävaaleja Saksassa järjestetään vielä kuluvan syyskuun lopussa Brandenburgin osavaltiovaalit ja odotukset sekä AfD:n, että BSW:n menestyksestä ovat kasvussa Thüringenissä ja Saksissa saatujen hyvien tulosten perusteella.