Meksikon seminaarissa kuului vähemmistöjen ja sorrettujen ääni

Meksikon työväenpuolueen järjestämä Los partidos y nueva sociedad -seminaari pidettiin lokakuussa 2021 Mexico Cityssä. Seminaari järjestettiin jo 25. kerran. Kolmipäiväisen seminaarin aikana kuultiin toinen toistaan mielenkiintoisempia puheenvuoroja ja nähtiin myös muutama visuaalinen esitys.

Latinalaisessa Amerikassa naisten ääni kuuluu nykyään kovaa, ja se kuuluu myös alkuperäiskansojen piirissä. Puheenvuoroista kävi ilmi, että teollisuuden, kuten kaivostoiminnan lisäksi lisääntyvä turismi ottaa haltuun kaupallisille tahoille kuulumattomia luontoalueita ja luonnonvaroja, jotka ovat aiem­min olleet joko täysin koskemattomia tai alkuperäiskansojen hallinnassa.

Naisten oikeudet

Tuttavani Hita Ortiz Silva piti erinomaisen ja vahvan esityksen, joka sai yleisöltä raikuvat aplodit. Ortiz Silva kuuluu etelämeksikolaiseen ñuu savi -heimoon ja on omassa yhteisössään arvostettu opettaja. Hän korostaa erityisesti naisten asemaa yhteiskunnan muutoksessa, ja teema oli esillä myös tämänkertaisessa puheessa.

Puheenvuorossa kerrattiin naisten kokemia vaikeuksia patriarkaalisessa yhteiskunnassa: väkivaltaa, lukutaidottomuutta, espanjan kielen vajavaista osaamista heimokieliä äidinkielenään puhuvien keskuudessa, ja ylipäänsä sitä, kuinka naisten on edelleen vaikea päästä yhteiskunnalliseen päättäjän rooliin.

Hän muistutti, että yhä tänä päivänä on köyhiä alkuperäisyhteisöjä, joissa perheet ovat valmiita myymään oman tyttärensä turvatakseen sekä oman että tyttären toimeentulon. Lisäksi Latinalaisessa Amerikassa naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen valitettavan yleistä, mutta eniten siitä kärsivät juuri alkuperäiskansoja ja naisten oikeuksia puolustavat naiset.

Ortiz Silva muistutti, että naisen rooli ei ole olla pelkästään äiti ja vaimo. Nainen kykenee samanlaisiin töihin kuin mies, ja nainen on aivan yhtä tasavertainen yhteiskunnan jäsen kuin mies. Hänen mukaansa yhteiskunta ei voi saavuttaa täydellistä tasa-arvoa ilman, että naiset otetaan mukaan julkiseen päätöksentekoon.

Siirtolaisuuden ongelmista

Toinen puheenvuoro, joka on aiheellista­ nostaa esiin, on sosiologi ja ihmisoikeuksien asiantuntija Stephanie Castillo Fellin raportti ”Maahanmuuttajanaiset ja työn epävarmuus”. Raportin mukaan muuttoliikettä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ilmiön taustalla on niin taloudelliset, sosiaaliset kuin kulttuuriset syyt. Keski-Amerikassa moni siirtolainen lähtee pakoon kotimaansa epävakaita ja vaarallisia oloja.

Suurin osa Keski-Amerikan siirtolaisista on peräisin Hondurasista, El Salvadorista ja Guatemalasta. He kulkevat Meksikon läpi tavoitteenaan päästä Yhdysvaltoihin, mutta nykyään moni jää tarkoituksella myös Meksikoon. Olipa siirtolaiset lähtöisin sitten mistä tahansa, erityisesti naismaahanmuuttajat ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa. Pakomatka uuteen maahan on täynnä vastoinkäymisiä ja uhkia aina heikosta taloudellisesta tilanteesta seksuaaliseen väkivaltaan.

Aloilleen asettumisen jälkeen alkavat uudet haasteet, sillä maahanmuuttajanaisten on hyvin vaikea työllistyä tai saada tekemästään työstä kohtuullista korvausta. Monella köyhästä maasta tulevalla ei välttämättä ole minkäänlaisia henkilöpapereita, joten he eivät voi hakea viisumia tai työlupaa. Moni siirtolainen päätyykin käytännössä orjatyöhön ilman mahdollisuutta hakea apua.

Castillo Fell korosti sekä valtion että kansalaisyhteiskunnan vastuuta asian ratkaisemisessa. Syrjinnästä ja väkivallasta on tehtävä loppu, ja siirtolaisnaisille tulee taata pääsy terveydenhuollon sekä sosiaalisen avun piiriin. Lisäksi heitä täytyy tukea kotoutumisprosessissa ja työllistymisessä sekä seurata heidän sopeutumistaan työelämään. Tiedonkulkua täytyy parantaa, jotta mahdollisimman moni nainen osaisi jatkossa vaatia oikeuksiensa toteutumista.

Myös Mexico Cityssä siirtolaisnaisten ongelma on havaittavissa. Se näkyy ihan Meksikon sisäisten siirtolaistenkin kohdalla, sillä monet alkuperäiskansoihin kuuluvat etelämeksikolaiset on häädetty kodeistaan mm. kaivostoiminnan takia. Moni Oaxacan osavaltiosta tuleva nainen onkin päätynyt kaduille myymään käsitöitä ja silkkaa krääsää, sillä heiltä on viety oikeus oman ammatin harjoittamiseen. Perinteisiä ammatteja ovat yleensä olleet käsityöläisyys, omavarainen maatalous ja muu luontoa kunnioittava toiminta.

Mexico Cityn katukuvassa näkyy aika ajoin suuria telttakyliä, joissa asuu kymmeniä perheitä. Kävin juttelemassa ihmisten kanssa ja viemässä lapsille perusoppimista edistäviä koulutarvikkeita, tehtäväkirjoja ja muuta viihdykettä. Näillä lapsilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta päästä kouluun, joten voi vaan arvailla, millainen tulevaisuus heitä odottaa.

Los 43

Kolmas mielenkiintoinen esitys koski Ayotzinapan ”Los 43”:a. Tohtori Leonel Falcón Guerra Perun humanistisesta puolueesta kertasi vuoden 2014 tapahtumia, jolloin 43 meksikolaista opettajaopiskelijaa katosi Igualassa matkalla mielenosoitukseen. Tapahtumien kulusta ja syyllisistä on käyty kädenvääntöä vuosien varrella. Kymmeniä ihmisiä on pidätetty, mutta heidät on sittemmin vapautettu.

Tämänhetkisen käsityksen mukaan huumekartelli Guerreros Unidosiin sidoksissa olleet poliisit avasivat tulen opiskelijoita kohtaan ja luovuttivat heidät kartellille, joka tappoi ja poltti tai muulla tavoin hävitti ruumiit. Myös armeijan uskotaan liittyvän tapaukseen ainakin myötävaikuttajana. Pääsyyllisen leimaa on sälytetty Colulan entisen pormestarin, José Luis Abarca Velázquezin niskoille, sillä alun perin hän halusi estää opiskelijoiden mielenosoituksen.

Kadonneiden jäänteitä on löytynyt kaatopaikan liepeiltä ja La Carnicerían kanjonista. Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador on luvannut, että tapaus selvitetään vielä, mutta aika hataralta näyttää. Eipä Jyri Jaakkolan tapauskaan ole selvinnyt, vaikka tutkintaan on ollut myös kansainvälistä painostusta. Tähän mennessä 21 Los 43:n tapaukseen liittyvää ihmistä on saanut surmansa ja useita virkamiehiä syytetään sekä todisteiden manipuloinnista, mutta myös syytettyjen ja pidätettyjen kiduttamisesta.

Mexico Cityssä pidetään edelleen yllä vuonna 2014 kadonneiden muistoa. Esimerkiksi pääkatu Paseo de la Reformalle on pystytetty +43-antimonumentti, ja kadun varrella on myös pysyvä teltta, jossa kadonneiden omaiset jakavat tietoa aiheesta ja ylläpitävät toivoa, että heidän rakkaansa vielä joku päivä saisivat oikeutta.

Ilmastonmuutos Karibialla

Neljäs ja viimeinen esiin nostettava teema on ilmastonmuutos Karibialla. Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan usein metsäkadosta ja merenpinnan noususta. Nämä ovat todellisia uhkia myös Karibian saarivaltio Dominikaaniselle tasavallalle. Tuntemattomaksi jääneen seminaarivieraan pitkä esitelmä kuvasi Dominikaanisen tasavallan kohtaamia haasteita muuttuvan luonnon edessä. Maan vesivarannot ovat suuressa vaarassa, mikä on seurausta puutteellisesta vesihuollosta sekä matkailun lisääntymisestä alueella. Mikäli merenpinta nousee, on pohjavesi myös alttiina pilaantumaan suolaveden sekoittuessa siihen.

Liikaturismi uhkaa pilata rannikkovedet, ja sama ilmiö on havaittavissa monen muun maan tavoin myös Meksikossa Jukatanin niemimaalla. Turismin levittyessä yhä laajemmalle joutuu aiemmin koskematon luonto väistymään. Metsää hakataan kiihtyvällä tahdilla, jotta tilalle voidaan rakentaa suuria lomakeskuksia. Metsien hakkuu ja mangrove-soiden tuhoaminen aiheuttavat eroosiota ja pahentavat myös Karibialla esiintyvien hurrikaanien vaikutuksia.

Kun käsittelemättömiä jätevesiä dumpataan paljaille rannikkomaille, valuvat jätteet lopulta mereen, missä ne pilaavat ekosysteemin ja aiheuttavat muun muassa koralliriuttojen tuhoa. Toinen koralleja tuhoava syy on turistien käyttämä aurinkorasva, jonka kemikaalit aiheuttavat korallien valkaistumisen ja kuoleman. Kun koralliriutta tuhoutuu, katoaa rannikkojen edustoilta samalla myös luonnollinen aallonmurtaja. Näin äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyjen aiheuttamat valtavat aallot iskeytyvät suoraan rannikolle.

Muita ihmisen aiheuttamia tuhoja, jotka lisäävät ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia ovat esimerkiksi suuret risteilyalukset Karibianmerellä, kaivostoiminta, liikakalastus ja hallitsematon väestönkasvu. Raportista kävi ilmi, että ilmastonmuutos vaikuttaa myös tartuntatautien, kuten malarian ja denguekuumeen leviämiseen.

Raportissa todetaan, että suurin virhe on, ettemme tee mitään. Raportti kannustaa vaatimaan lisää tutkimustietoa eri elinkeinoalojen haavoittuvuudesta ja mahdollisista strategioista sekä sademäärien, lämpötilojen ja vesialueiden muuttujista. Lisäksi vesihuoltoon kaivataan uusia ratkaisuja, joilla vettä saadaan säännösteltyä ja turvattua puhtaan veden riittävyys myös tulevaisuudessa.

Yhtenä ratkaisun osana vaaditaan lisäkoulutusta alan tutkijoille sekä paikallisten ihmisten osallistamista ilmastotalkoisiin ja ympäristönsuojeluun. Raportissa todetaan, että paikallishallintojen valmiuksia täytyy kehittää, jotta voidaan ehkäistä, kohdata ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia väes­töön, infrastruktuuriin ja toimeentuloon.

Cilla Heiskanen
Vastuullisen matkailun opiskeli­ja,­ Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu