”Matkalla kohti uutta maailmanjärjestystä – yhteistyötä vastakkainasettelun sijaan!”
Saksan rauhanneuvosto koolla Kasselissa 10-11.12. 2022
USA:ssa ilmestyvä Workers World lehti julkaisi tämän 19.12.2022
Saksan rauhanneuvosto (Friedensratschlag): Alla oleva teksti on Saksan liittovaltion rauhanneuvoston viimeinen lausunto 29. valtakunnallisesta rauhanneuvostosta 10.-11. joulukuuta 2022 Kasselissa, Saksassa. Se on tärkeää Yhdysvaltain sodanvastaisille aktivisteille, koska Saksan liikkeen sisäinen keskustelu heijastaa sitä, mitä täällä Yhdysvalloissa tapahtuu. Käännös: John Catalinotto.
Berliini, 22. lokakuuta 2022, ”Lämpöä, leipää ja rauhaa”. Anti-imperialistinen tietoisuus on kehittynyt Saksassa hitaasti, mutta kauna uhrauksista, jotka tehtiin Ukrainan sijaissodan lietsomiseksi, nousi nopeasti.
Vanha Yhdysvaltojen hallitsema yksinapainen maailmanjärjestys on päättymässä. Yhdysvallat ja sen liittolaiset käyttävät kaikkia keinoja yrittääkseen pysäyttää tämän kehityksen. Suursodan uhalla ne tehostavat sijaissotaansa Ukrainassa Venäjää vastaan ja samalla sytyttävät Kiinaa vastaan suunnattuja sotilaallisia toimia Tyynellämerellä ja provokaatioita Taiwanin ympärillä. Helmikuusta lähtien laajentunut taloussota pahentaa nälkää ja sosiaalista eriarvoisuutta maailmanlaajuisesti ja heikentää ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Vuoden 1999 Zeitenwendestä Ukrainan sotaan
Usein mainittu ”Zeitenwende” (historiallinen käännekohta) alkoi, ei Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan, vaan maaliskuussa 1999. Naton hyökkäys Jugoslaviaan oli sitten alkusoitto länsimaiden johtamille sodille ja väliintuloille, jotka kaikki rikkoivat kansainvälistä oikeutta. Samaan aikaan Nato alkoi edetä kohti Venäjää absorboimalla maita, jotka olivat olleet Varsovan liiton jäseniä; tämä rikkoi Moskovalle annetut sitovat lupaukset siitä, että sotilasliittoa laajennettaisiin ”ei tuumaakaan itään”.
[Zeitenwende] oli lopun alku yritykselle eurooppalaiseen rauhanjärjestykseen, joka oli aloitettu 1990-luvun alussa muun muassa Pariisin peruskirjalla ja josta tuli myös osa kaksi plus neljä -sopimusta [vuodelta 1990, Saksan rajojen asettaminen]. Sopimuksissa yhdistettiin oikeus valita oma liittouma velvollisuuteen olla vahvistamatta omaa sotilaallista asemaansa kolmansien osapuolten kustannuksella, vaan ottaa huomioon muiden valtioiden turvallisuusintressit.
Nato jätti häikäilemättömästi huomiotta tämän [sopimuksen] ja työnsi vastakkainasettelua yhä pidemmälle joukkojen ja laajamittaisten liikkeiden kanssa Venäjän rajoilla ja lupaamalla, että Ukraina liittyy Natoon. Maidanin vallankaappaus vuonna 2014, sitä seurannut Ukrainan uudelleenaseistus ja peräkkäinen Naton integrointi ylittivät lopulta Moskovan punaiset linjat ja – yhdessä Yhdysvaltojen uusien keskipitkän kantaman ohjusten välittömän käyttöönoton kanssa – lisäsivät jyrkästi Venäjälle aiheutuvaa uhkaa. Sitten Yhdysvallat ja Nato hylkäsivät jyrkästi Venäjän vaatimat neuvottelut turvallisuustakuista.
Samalla Kiova eskaloi sotaa Donbassissa. Kieltäydyttyään seitsemän vuoden ajan panemasta täytäntöön Minskin sopimusta [tulitauon luominen Ukrainan sisällissotaan], joka oli kansainvälisen oikeuden mukaan sitova, Ukrainan hallitus aloitti sotilaallisen hyökkäyksen Donbassin tasavaltoja vastaan helmikuun puolivälissä 2022. Koko tätä taustaa ei voida sivuuttaa arvioitaessa Venäjän hyökkäystä, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta ja osoittaa, missä neuvottelut Ukrainan sodan lopettamiseksi on aloitettava.
Yhdysvallat ja sen liittolaiset sen sijaan torpedoivat lupaavat neuvottelut Istanbulissa maaliskuun lopussa ja kehottavat yhdeksän kuukautta kestäneen sodan jälkeenkin Kiovaa kieltäytymään osoittamasta minkäänlaista vakavaa neuvotteluhalukkuutta missään olosuhteissa. He näkevät pitkittyneen sodan mahdollisuutena heikentää ratkaisevasti kilpailijaansa [Venäjää] ja yhdessä ennennäkemättömän taloussodan kanssa ”pilata” se. (Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock)
Ruokkimalla sotaa yhä enemmän raskaammilla aseilla, sotilaallisilla neuvonantajilla, kouluttajilla, vihollisen tiedustelulla, tiedustelutiedoilla ja palkkasotureilla he auttoivat Ukrainan joukkoja saavuttamaan menestystä, vaikkakin suurilla tappioilla. Venäjän armeija vastasi massiivisilla hyökkäyksillä Ukrainan infrastruktuuriin.
Kuten Ukrainan puolustusohjusten vaikutus Puolassa osoitti, sota voi eskaloitua suuremmaksi milloin tahansa. Joka päivä kasvaa paitsi ydinaseita käyttävän valtion riski myös ydinkatastrofi, joka johtuu hyökkäyksistä sota-alueen ydinvoimaloihin.
Vaadimme, että Saksan hallitus ja EU lakkaavat lietsomasta sotaa asetoimituksilla ja propagandalla ja ponnistelevat sen sijaan tosissaan tulitauon ja neuvottelujen aikaansaamiseksi – ilman ennakkoehtoja.
Sosiaalidemokraattis-vihreä-vapaa demokraatti (Ampel) hallitus ajaa kurssia, joka johtaa suoraan kuiluun. Yhdessä EU:ssa olevien kumppaneidensa kanssa se varmistaa öljyn ja kaasun toimitusten pullonkaulat ja hintaräjähdykset, jotka aiheuttavat elinkustannusten nousua ja odotettavissa olevaa talouden romahdusta, pyrkimällä mahdollisimman täydelliseen taloudellisen kytköksen purkamiseen Venäjästä.
Samaan aikaan hallitus aikoo laajentaa edelleen Saksan roolia suurvaltana jättimäisillä asehankkeilla ja tehdä Saksan asevoimista Euroopan vahvimman tavanomaisen sotilaallisen voiman. Sotilasmenojen suunniteltu lisääminen 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta – se uhkaa kaksinkertaistua 100 miljardiin euroon (105 miljardiin dollariin) vain muutamassa vuodessa – rahoittaa maan kiireellisesti kiireellisiä ongelmia sosiaalihuollon, terveyden, ympäristön ja ilmaston aloilla.
Vaadimme Saksan hallitusta luopumaan tästä epäsosiaalisesta suunnasta, joka vaarantaa rauhan, ja riisumaan aseista!
Vastustamme asejärjestelmiä, kuten hypersonisia aseita, jotka mahdollistavat Yhdysvaltojen/Naton ratkaisevan [ydinaseiden] ensimmäisen iskun Venäjää vastaan – kuten Pershing II teki 1980 -luvulla Neuvostoliittoa vastaan.
Saksan hallituksen on kieltäydyttävä sijoittamasta Yhdysvaltain hypersonisia ohjuksia ja muita keskimatkan ohjuksia. Sen on liityttävä Yhdistyneiden Kansakuntien ydinasekieltosopimukseen ja peruutettava joukkojen sijoittamista koskevat sopimukset!
Saksan hallitus haluaa nyt liittyä Yhdysvaltojen pyrkimyksiin ympäröidä Kiina sotilaallisesti, joka alkoi yli kymmenen vuotta sitten, lähettämällä Saksan asevoimat (Bundeswehr). Lännen kilpavarustelu Kiinan ja Venäjän kumppanuutta vastaan on poikkeama, joka voi johtaa ihmiskunnan tuhoutumiseen.
Väistämättömät ristiriidat on ratkaistava neuvottelupöydässä. Ilmastokatastrofin aika, maailmanlaajuinen nälkä ja samanaikainen maailman väestönkasvu edellyttävät kiireesti yhteistyötä yhä uusien vastakkainasettelujen sijaan.
Siksi kannatamme rauhanjärjestystä, joka koostuu yhtäläisestä yhteisestä turvallisuudesta, sopimuksista ja rakenteista, joissa otetaan huomioon kunkin valtion turvallisuusedut. Korkeaan asevarusteluun ja pelotteeseen tähtäävän Naton sijasta tarvitsemme Yhdistyneitä Kansakuntia ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä, jotka — vapautettuina länsimaiden valta-asemasta — tulevat toimintakykyisemmiksi.
Meidän on myös pyrittävä varmistamaan, että uudessa moninapaisessa maailmanjärjestyksessä sitoudutaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kansainvälisen solidaarisuuden, demokratian ja ympäristön kestävyyden periaatteisiin.
