Maailma muuttuu BRICS-maiden vahvistumisen myötä

Matti Laitinen 27.5.2023

Maailma ei ole niin yhtenäinen kuin media antaa ymmärtää

Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022 YK:n yleiskokouksessa 141 jäsenvaltiota tuomitsi ”erikoisoperaation” ja vaati Venäjän vetäytymistä maasta. Viisi maata: Eritrea, Syyria, Pohjois-Korea, Valko-Venäjä ja Venäjä äänestivät esitystä vastaan. Kolme BRICS-maata – Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka pidättyivät äänestämästä. Lisäksi 25 afrikkalaista valtiota ei ottanut kantaa puolesta tai vastaan. Vaikka suurin osa YK:n jäsenvaltioista osoittaa myötätuntoa Ukrainalle, vain harva haluaa osallistua Venäjän vastaisiin pakotteisiin.

BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) taloudet ovat kasvaneet 2000-luvulla nopeasti. Ne kattoivat v. 2021 29,3 % maapallon maapinta-alasta, 41 % maailman väestöstä sekä 24 % maailman BKT:sta ja 18 % kaikesta kaupankäynnistä. BRICS haluaa tarjota vaihtoehdon nykyiselle USA-johtoiselle maailmanjärjestykselle.

”Euroopasta katsottuna voisi näyttää siltä, että koko maailma on asettunut Venäjää vastaan. Käytännössä kuitenkin suuri osa globaalia etelää haluaa pysyä konfliktissa puolueettomana… Etelässä nähdään, että kyseessä on vain yksi kaukana oleva sota, jolla ei ole suurta merkitystä”. (Nic Marsh Oslon rauhantutkimusinstituutti). Hänen mukaansa sodan aiheuttamat ruoan ja energian hintojen nousut nostattivat mielenosoitutuksia keskituloisissa maissa. Latinalaisessa Amerikassa lähes kaikki maat ovat tuominneet Venäjän toimet YK:ssa paitsi Bolivia, Kuuba, El Salvador ja Venezuela. Maanosan valtiot eivät ole osallistuneet pakotteisiin ja Ukrainan aseapuun. Brasilian nykyinen presidentti ei ole myöskään julkisesti tuominnut Venäjää. Aasiassa Venäjän suuntaan kallistuneita valtioita ovat Myanmar, Laos ja Vietnam. Pakistan, Laos ja Pakistan äänestivät tyhjää YK:n yleiskokouksessa. Intia on vahvistanut suhteitaan Venäjään ja ostaa sieltä kaasua ja öljyä. Afrikassa Kiinalla on kasvava merkitys maanosan turvallisuuskysymyksissä. Angolalla, Mosambikilla ja Namibialla on edelleen hyvät yhteydet Venäjään.

Jäsenyys kiinnostaa yhä useampia maita

BRICS-maiden jäsenyyttä on hakenut tänä vuonna jo 30 maata. Jäsenhakemuksia tulee lähes viikoittain. Seuraavat maat haluavat liittyä BRICS-maihin: Algeria, Argentiina, Afganistan, Bangladesh, Bahrain, Valko-Venäjä, Venezuela, Egypti, Zimbabwe, Indonesia, Iran, Kazakstan, Meksiko, Nigeria, Nicaragua, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Pakistan, Saudi-Arabia, Senegal, Syyria, Sudan, Thaimaa, Tunisia, Turkki ja Uruguay. Näistä tulevista jäsevaltioista yhdeksän jätti ottamatta kantaa ja kaksi kieltäytyi hyväksymästä Venäjän tuomitsemista sekä kaksi oli poissa YK:n yleiskokouksesta 24.2.2022. Uudessa laajennetussa BRICS-maiden järjestössä suhtaudutaan kriittisesti Yhdysvaltoihin ja sen johtamaa sotilasliitto Natoon. Afganistanin, Irakin, Libyan ja Syyrian sodissa lännen tekemät sotarikokset ovat yhä tuomitsematta. Maailma on muutakin kuin Yhdysvallat ja sen sotilaalliset liittolaiset.

BRICS-maiden tavoite

BRICS:n huippukokoukset ovat viestittäneet perustamisesta lähtien yhteisöön kuuluvien maiden yhteisestä tyytymättömyydestä vallitsevaan kansainväliseen talousjärjestelmään. Vahvan talouskasvun lisäksi ryhmää yhdistävä tekijä on ollut tyytymättömyys Yhdysvaltain johtoasemaan kansainvälisessä yhteisössä. Ryhmän jäsenet pitävät tiukasti kiinni perinteisestä valtioiden oikeudesta päättää itse omista sisäisistä asioistaan.

BRICS:in tavoitteena on muuttaa kansainvälisen järjestelmän hallintainstituutioita – YK:ta, Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa – siten että kehittyvän maailman ääni olisi vahvemmin esillä niiden päätöksenteossa. Tavoitteena on perinteisten valtasuhteiden murtaminen. Noin 400 vuotta kestänyt Eurooppa-keskeinen maailmanjärjestys on päättymässä lähivuosikymmeninä. Politiikan ja talouden painopiste on palautumassa takaisin Aasiaan.

Velkainen suurvalta – Yhdysvallat

Yhdysvaltojen julkinen velka on nykyisin 31 000 miljardia dollaria. Se on ylittänyt jo maan hallinnon velkakaton, joka on lakisääteinen raja valtion velkaantumiselle. Se ylitettiin jo tammikuussa 2023. Presidentti Joe Bidenin hallinto on kikkaillut tähän saakka erilaisten järjestelyjen avulla. Yhdysvaltojen hallitus käyttää vuosittain enemmän rahaa kuin sen keräämät verotulot sallisivat. Hallitus kattaa budjettivajeen ottamalla velkaa. Velkaa rahoitetaan valtion velkakirjoilla, jotka valtionvarainministeriö laskee liikkeelle. Yhdysvaltojen hallituksen saavutettua velkakattonsa ministeriö ei voi enää myöntää velkakirjoja, joiden tulot ovat erittäin tärkeä tulolähde valtiolle. USA:n ulkomaanvelka Kiinalle on 980 miljardia dollaria. Kiina on sijoittanut voimakkaasti varoja Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjalainoihin pitääkseen vientihintansa sinne alhaisina.

Yhdysvallat ei ole koskaan ollut tilanteessa, jossa se ei ole pystynyt maksamaan laskujaan. Washington Post arvioi, että tilanteella olisi pitkittyessään vakavia vaikutuksia niin Yhdysvaltojen kuin koko maailmankin taloudelle. Ukrainan sodan rahoittaminen on Yhdysvalloille raskas taloudellinen taakka. Se on rahoittanut velkarahalla Ukrainan aseistamisen ja pitänyt pystyssä sillä vuosia maan surkeaa taloutta. Lisäksi EU ja sen jäsenmaat ovat suoneet Ukrainalle noin 72 miljardin euron edestä taloudellista ja sotilaallista tukea. USA:n valtiovarainministeri Janet Yellen on varoittanut, että ”maksukyvyttömyys aiheuttaisi vakavaa vahinkoa rahoitusmarkkinoille ja Yhdysvaltain taloudelle”. Entä kun luotonanto Yhdysvalloille joskus todella lakkaa?

Johtopäätöksiä

Velkainen Yhdysvallat on huolissaan BRICS:in kehityksestä, koska se kyseenalaistaisi dollarin merkityksen kansainvälisen öljykaupan maksuvälineenä. Tämä tarkoittaisi käytännössä myös dollarin arvon romahdusta ja sen seurauksena Yhdysvalloille suuria taloudellisia vaikeuksia. Nordnet-pankin talousasiantuntija Martin Paasin mukaan; ”Dollaria heikentää se, että Yhdysvallat on äärimmäisen velkaantunut samalla, kun se saattaa menettää asemansa maailman suurimpana taloutena.” Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ylläpitämän Cofer-tilaston mukaan v. 1999 keskuspankkien valuuttavarannoista 71 % oli dollareissa, mutta v. 2021 dollarin osuus oli pudonnut 59 %. (Lähde: Ulkopolitiikka-lehti 3/2022) Kiinan talous on ohittanut monessa suhteessa jo Yhdysvallat.

BRICS-maat haluavat kyseenalaistaa USA:n johtaman ja sitä tukevien liittolaisten maailmanjärjestyksen ja ylivallan maailmassa. Ne eivät halua alistua enää ylikansallisten yhtiöiden raaka-ainelähteiksi, halvaksi työvoimaksi ja markkina-alueiksi. Ne haluaisivat korvata dollarin omalla reservivaluutallaan. Tällainen kehitysnäkymä huolestuttaa Yhdysvaltoja ja Euroopan unionia. BRICS:in laajentuminen koetaan vakavana uhkana lännen kapitalistien leirissä. Yhdysvallat ja Euroopan unioni tarvitsevat pysyäkseen elossa muun maailman raaka-ainelähteitä, tavaramarkkinoita ja työvoimaa. Sitä vastoin BRICS-maat kehittyvät itsenäisesti varsin hyvin ilman USA:ta ja Euroopan unioniakin.

Matti Laitinen

vanhukainen ja rauhanmies

27.5.2023