Maailma muutoksen kourissa

Matti Laitinen 3.2.2023

BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia Kiina ja Etelä- Afrikka) ovat motivoituneita haastamaan länsimaiden ylivallan kansainvälisissä rahoitusjärjestelmissä. Öljynviejämaat saattavat alkaa tuottaa ja hinnoitella energiaa laajennetun BRICS:n oman sisäisen dynamiikan perusteella. Kiina on luomassa omaa digitaalista valuutta- ja maksujärjestelmää, jota se hyödyntää tulevaisuudessa myös ulkomaankaupassaan. Yhdysvallat on huolestunut tällaisesta kehityksestä, koska se kyseenalaistaisi dollarin merkityksen kansainvälisen öljykaupan maksuvälineenä. Tämä tarkoittaisi käytännössä myös dollarin arvon romahdusta ja sen seurauksena Yhdysvalloille ja sen liittolaisille suuria taloudellisia vaikeuksia. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut vain vähän vaikutuksia Kiinan talouteen. Entä jos Ukrainan sodassa onkin kysymys viime kädessä dollarin aseman säilyttämisestä maailmanrahana? Dollarin arvo on sidoksissa Yhdysvaltojen asemahtiin ja öljyn maailmanmarkkinahintaan. Ukrainassa USA:n uskottavuudella on näytön paikka.

Etelä-Amerikan kansojen liitto UNASUR

Etelä-Amerikassa on oltu vuosikymmeniä tyytymättömiä Yhdysvaltojen maanosassa harjoittamaan sanelupolitiikkaan. Muutoksen tuuli puhaltaa taas Latinalaisessa Amerikassa. Etelä-Amerikan kansojen liitto UNASUR perustettiin 23.5.2008 Brasiliassa. Se luotiin MERCOSURin (Etelän yhteismarkkinat) ja CANin (Andien Yhteisön) pohjalle. Siihen kuului tuolloin 12 jäsenvaltiota: Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Ecuador, Guyana, Kolumbia, Paraguay, Peru, Surinam, Uruguay ja Venezuela sekä kaksi tarkkailijajäsentä: Meksiko ja Panama. Maantieteellisesti UNASUR kattaa 17,7 miljoonan km² maa-alueen, jossa elää 388 miljoonaa ihmistä. Järjestön yhtenä keskeisenä periaatteena on siihen kuuluvien kansakuntien itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden voimistaminen. Tavoitteina olivat myös UNASUR:in yhteinen parlamentti, valuutta ja passi vuoteen 2019 mennessä.

UNASUR:in perustuslaillisen sopimuksen artikla 3. mukaan sopimuksen tavoitteena ovat mm.:

• Vahvistaa poliittista vuoropuhelua jäsenvaltioiden kesken vahvistamalla neuvotteluteitse Etelä-Amerikan integraatiota ja UNASUR:in osallistumista kansainvälisellä areenalla.
• Taata kattava ja oikeudenmukainen, inhimillinen ja yhteiskunnallinen kehitys köyhyyden kitkemiseksi ja epätasa-arvon voittamiseksi alueella.
• Rahoituksellinen integraatio sovellettuna jäsenvaltioiden talouteen ja rahapolitiikkaan.

Kiina on haastanut Yhdysvallat

Kiina nousi v. 2010 maailman toiseksi suurimmaksi kansantaloudeksi. Maan valuuttavaranto kasvoi 2 850 miljardiin dollariin. Kasvua edellisvuoteen nähden kertyi 19 %. Kaksi kolmasosaa Kiinan valuuttavarannosta oli arvioiden mukaan sijoitettuna Yhdysvaltain dollarimääräisiin velkakirjoihin. Kiina osti varsinkin Yhdysvaltain liittovaltion joukkovelkakirjoja ja nousi näin Japanin ohi Yhdysvaltain suurimmaksi velkojaksi. Kiina nousi ulkomaan kaupan koolla mitattuna (11 %) maailman suurimmaksi taloudeksi v. 2013. Vuonna 2017 se oli jo maailman suurin kansantalous. Sen bruttokansantuote oli 23 200 miljardia dollaria. Bruttokansantuotteesta kertyi 8,2 % maataloudesta, 39,5 % teollisuudesta ja 52,2 % palveluista. Maan valuutta- ja kultavarannot olivat maailman suurimmat. Niiden arvo ylsi 3 194 miljardiin dollariin. Kiinan suorat investoinnit ulkomaille olivat yhteensä 1 342 miljardia dollaria.

Kiinan tie

Pärjätäkseen nykymaailmassa kiinalaiset ovat satsanneet valtavasti tieto- ja viestintätekniikkaan, koulutukseen, tieteeseen ja perustutkimukseen. Heillä on käytössään tehokkaat supertietokoneet, oma avaruusohjelma ja satelliittijärjestelmä. He ovat kyenneet nostamaan köyhyydestä satoja miljoonia ihmisiä. Kiina on pystynyt myös säilyttämään perusravinnon suhteen ruokaomavaraisuuden. Maa on säilyttänyt valtiollisen täysvaltaisuutensa eikä ole päästänyt kansantalouttaan markkinavoimien armoille. Tämän vuoksi Kiinan kommunistinen puolue on edelleen vallassa ja näyttää nauttivan kansakunnan enemmistön ja kansanarmeijan luottamusta.

Kiinan ja Yhdysvaltojen kinkkiset suhteet

Vaikka Kiina on USA:n tärkeimpiä kauppakumppaneita ja lainanantajia, se on aina ilmoittanut selkeästi, ettei se hyväksy amerikkalaista maailmanherruuspyrkimystä. USA on ollut koko 2000-luvulla suuressa määrin riippuvainen Kiinan talouskasvusta ja että sen sotimisessa alati kasvavan ulkomaanvelan maksukyvyn olevan suoraan riippuvainen siitä, miten Kiina suuntaa taloudelliset voimavaransa. Kiinalla on hallussaan maailman suurimmat valuuttavarannot. Sillä on ulkomaisia investointeja maailmalla 172 maassa. Kiina on ilmoittanut lisäksi luovansa vaihtoehtoiset järjestelmät USA:n kontrolloimille Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja Maailmanpankille.

Shanghai cooperation organization

Shanghai Cooperation Organization (SCO) perustettiin v. 2001 taloudelliseksi yhteistyöjärjestöksi ja poliittiseksi vastapainoksi sotilasliitto Natolle. Sittemmin sen toiminta on painottunut yhä enemmän sotilaalliseen suuntaan. Sen vakinaisia jäsenmaita ovat Venäjä, Kiina, Tadzhikistan, Kazakstan, Kirgisia ja Uzbekistan. SCO:n tarkkailijajäseninä toimivat Pakistan, Iran, Intia ja Mongolia sekä Afganistan. Keskustelukumppanin asema on suotu Sri Lankalle, Valko-Venäjälle ja Turkille.

SCO:n jäsenvaltiot vastustavat painokkaasti toisten valtioiden sisäisiin asioihin puuttumista etnisten tai uskonnollisten intressien tai ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Niiden keskeisimpiä yhteistoiminnan alueita ovat alueellinen turvallisuus sekä kamppailu terrorismia, separatismia ja fundamentalistisia ääriliikkeitä vastaan. SCO:n valtionpäämiehet julkitoivat kesäkuussa 2012 Pekingissä, että minkäänlaista voiman käyttöä Irania vastaan ei voida hyväksyä, koska se voisi vaarantaa koko maailman turvallisuuden.

Kiinan yuan nousi v. 2015 keskeiseksi maksuvaluutaksi Aasiassa. SWIFT-järjestön mukaan yuan oli huhtikuussa 2015 jo eniten käytetty valuutta Aasian maiden ja Kiina-Hongkong-alueen välisissä maksuissa. Juanin osuus Kiina-Hongkong-alueen ja muun Aasian välisessä maksuliikenteessä on kolmessa vuodessa noussut 7 prosentista 31 %. Etelä-Korean ja Taiwanin maksuista Kiina-Hongkong-alueen kanssa 80 % tehdään yuaneissa, kun taas Japanin kohdalla osuus jää 5 %. Uusien kiinalaisten clearingpankkien aloittaminen Australiassa, Etelä-Koreassa, Malesiassa ja Thaimaassa lisää lähitulevaisuudessa yuanin käyttömahdollisuuksia. (Lähde: BOFIT)

Syyskuussa 2017 Kiina investoi yli 59 miljardia dollaria Venäjän ja Kiinan yhteisprojekteihin. Venäjän ja Kiinan välinen kauppa kasvoi v. 2017 20,8 % saavuttaen tason 84,7 miljardia dollaria. Kaupan tavoitteeksi asetettiin 200 miljardia dollaria v. 2020. Kiinalaisten vienti Venäjälle kasvoi 14,8 % maan tullihallinnon mukaan. Venäläisiä tuotteita tuotiin Kiinaan yli 40 miljardin dollarin arvosta. Kiinan ulkomaankauppa kasvoi kokonaisuudessaan v. 2017 sievoiset 14,2 % (arvo 4 200 miljardia USD). Kiinan tullihallinnon johtajan Huang Songpingin mukaan kaupan kasvu johtui maailmantalouden elpymisestä, vakaasta kotimaisesta talouskasvusta, raaka-aineiden hintojen noususta ja uuden silkkitien ansiosta. Silkkitie edustaa läpimurtoa Euraasian halki rautateitse kulkevalle konttiliikenteelle. (Lähde: uutistoimisto Xinhua ja https://www.rt.com/ 12.1.2018)

Kiina kulkee kohti omaa digivaluuttaa

Don Weinland kirjoittaa The Economist -lehdessä (Maailma 2023): ”Pöhinä digiyuanin eli Kiinan keskuspankin digitaalisen valuutan ympärillä käy kuumana. Maan päättäjien ylle on sovitettu tienraivaajan viittaa vuodesta 2019, ja monet muut keskuspankit ovat seuranneet Kiinan esimerkkiä ja alkaneet kehittää omia digivaluuttojaan. Kiinassa se on ollut korostetun paikallista. Maan keskuspankki on sanonut tuskin mitään digivaluuttansa ulkomaisesta ulottuvuudesta, ja jopa korostanut, että tällä hetkellä e-yuanin keskitytään vain ja ainoastaan kiinan rajojen sisäpuolelle.

Tämä ei ole estänyt spekulointia sen leviämisestä ulkomaille. Kryptovaluuttojen ja hajautetun rahoituksen asiantuntijat uskovat, että on vain ajan kysymys, milloin Kiina laajentaa kokeilunsa markkinoille, joilla se käy kauppaa. Osan mielestä Venäjän vastaiset pakotteet voivat nopeuttaa prosessia… Monet kehitystä läheltä seuranneet uskovat, että digitaalinen yuan, joka on sekä valuutta että maksujärjestelmä, otetaan lopulta käyttöön myös ulkomaankaupassa.”

Kiinan ja Venäjän suhteet

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) mukaan: ”Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on tällä hetkellä vain vähän toteutuneita vaikutuksia Kiinan talouteen. Vientimarkkinana Venäjä ja Ukraina ovat Kiinalle suhteellisen pieniä, ja rahoituskytkennät vähäisiä. Sodan myötä nousseet raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat heijastuvat Kiinan tuonnin arvoon ja kotimaan hintoihin. Muiden maiden Venäjää vastaan asettamat laajat taloudelliset pakotteet saavat Kiinan korostamaan entisestään kansallisen turvallisuuden ja omavaraisuuden näkökulmia, joita on vahvistettu Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan puhkeamisen jälkeen. Maariskin realisoituminen Venäjällä pakottaa myös Kiinassa toimivat ulkomaiset yhtiöt arvioimaan uudelleen Kiinaan liittyvää riskiään ja mahdollisesti mukauttamaan tuotantoaan. Kiinalaisyritykset puolestaan voivat tietoisesti tai tiedostamatta rikkoa pakotteita ja joutua myös itse pakotteiden piiriin. Kiinan nykyinen nuorallatanssi Venäjän ja lännen välissä voi päättyä. Jos Kiina siirtyisi avoimesti tukemaan Venäjää taloudellisesti tai sotilaallisesti, suhteet länsimaiden kanssa kiristyisivät tuntuvasti ja uhkana on laajojen pakotteiden ulottaminen myös Kiinaan. Toisaalta jos Kiina kääntäisi selkänsä Venäjälle, voisivat sen suhteet länteen parantua mikä voisi osaltaan vauhdittaa kasvua. (Lähde: Bofit Kiina-ennuste 2022–2024)

Jos dollarin arvo romahtaa…

Helmikuussa 2022 Yhdysvaltojen julkinen velka oli kasvanut jo noin 30 290 miljardiin dollariin. Entä jos dollari menettää asemansa kansainvälisen öljykaupan maksuvälineenä?

”Jos dollarin kysyntä maailmanmarkkinoilla vähenisi selvästi, Yhdysvaltojen velkaantuneisuus ja alijäämäinen talous tuottaisivat maalle kasvavia ongelmia. Se murentaisi myös Yhdysvaltojen ulkopoliittista vaikutusvaltaa, sillä vahvan dollarin ansiosta Yhdysvaltojen määräämillä talouspakotteilla on tehoa. Jos pankki, yritys tai muu taloudellinen toimija menettää mahdollisuuden hankkia dollareita, sen on lähes mahdotonta jatkaa kansainvälisillä markkinoilla.” (Lähde: UP 7.9.2022, Tuomas Koukkunen)