Korean kansanarmeija 75 vuotta
Juha Kieksi, julkaistu 8.2.2023
Tänään 8.2.2023 tulee kuluneeksi 75 vuotta Korean kansanarmeijan perustamisesta. Vuonna 1948 perustetun kansanarmeijan juuret ovat Presidentti Kim Il Sungin johtamassa japanilaisvastaisessa sissitaistelussa. Japanilaiset imperialistit miehittivät Koreaa 1900-luvun alkupuolelta aina vuoteen 1945 saakka. Sissiarmeija vapautti Korean nimimaan pohjoisosan yhdessä puna-armeijan kanssa.
Korean niemimaan joutui sotaan 1950 ja kolme vuotta kestänyt sota aiheutti valtavasti sekä siviiliuhreja että aineellista tuhoa. Amerikkalaiset pommittivat Korean pohjoisosan maan tasalle – omien sanojensa mukaan kivikaudelle. Merkittävää kuitenkin on, että Korean kansanarmeija voitti Yhdysvallat ensimmäistä kertaa. Aselepo jäi pysyväksi ratkaisuksi Korean niemimaan tilanteeseen.
Sodan jälkeen maa jälleenrakennettiin nopeasti. Jälleenrakennuksessa Korean kansanarmeijalla oli merkittävä rooli. Korean demokraattisen kansanarmeijan rooli poikkeaa merkittävästi meikäläisestä armeijasta. Kansanarmeijan vahvuus on liki miljoona miestä ja naista, mutta merkittävä osa niistä on työläis- ja talonpoikaisprikaateja. Nämä prikaatit vastaavat mm. suurten, koordinaatiota vaativien rakennushankkeiden toteuttamisesta KDKT:ssa. Kansanarmeijan rakentamia ovat esimerkiksi Pjongjangin metro, länsimeren pato ja suuret voimalaitokset. Näin ollen Korean kansanarmeija ei toimi taloudellisen kehityksen jarruna kuin meillä lännessä vaan vie sitä eteenpäin.
1990-luvulla, Itä-Euroopan sosialistisen leirin hajottua, KDKT joutui pahoihin ongelmiin. Sosialistisen ulkomaankaupan loppumisen lisäksi KDKT kohtasi useita luonnonkatastrofeja. Maan silloinen johtaja pääsihteeri Kim Jong Il kehitti ns. songun-politiikan, jossa kansanarmeija kohotettiin väliaikaisesti tärkeimmäksi sosialistista vallankumousta eteenpäin vieväksi voimaksi. Jälleen kerran kansanarmeija pelasti sosialistisen vallankumouksen etenemisen.
Korean kansanarmeija on ollut esillä viimevuosina usein ohjuskokeiden vuoksi. Pääsihteeri Kim Jong Unin nykylinjan mukaan maa vahvistaa ydinpelotettaan ja pelotteen tarkoituksena on yksinomaan puolustaa maata USA:n hyökkäyseltä. Monet analyytikot ovat olleet sitä mieltä, että KDKT:n politiikalla on ollutkin aluetta rauhoittava vaikutus. KDTK:n vahvistuminen on tietysti myrkkyä Yhdysvalloille, joka haluaisi kasvattaa vaikutusvaltaansa ja säilyttää hyökkäysmahdollisuutensa Koillis-Aasiassa.
Korean kansanarmeijalla on ollut ja on edelleen merkittävä rooli maanpuolustuksen lisäksi sosialismi edistämisessä Korean niemimaalla.
