Korean DKT seisoo vahvasti Palestiinan tukena

Cilla Maria

Korean demokraattinen kansantasavalta on yksi 28:sta YK:n jäsenvaltiosta, jotka eivät ole tunnustaneet Israelia. Sama pätee toisin päin, eikä Israel ole tunnustanut Korean DKT:ta. KDKT:n ja Palestiinan suhteet sen sijaan ovat jatkuneet hyvinä jo vuosikymmenten ajan.

Korean DKT:n ja Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n suhteet alkoivat vuonna 1966. Kim Il Sung ja Yasser Arafat olivatkin hyvissä väleissä, ja KDKT avusti palestiinalaisia järjestöjä myös aseellisesti. Vuonna 1988 KDKT tunnusti Palestiinan valtion suvereniteetin koko Israelin hallussa olevaan alueeseen, lukuun ottamatta Israelin miehittämiä Golanin kukkuloita, jotka se tunnustaa Syyrian alueeksi. KDKT on sanonut Israelin olevan Yhdysvaltojen imperialistinen satelliittivaltio.

KDKT:n avauduttua turismille vuonna 1986 se sulki Japanin, Etelä-Korean, Taiwanin ja Yhdysvaltojen kansalaisten lisäksi israelilaiset pois pääsylistaltaan. Israelilaiset siviilit ovat sittemmin saaneet lupia matkustaa Korean pohjoisosaan.

KDKT:n ja Israelin välisen vihanpidon historiaa

Korean DKT on toimittanut vuosien saatossa ohjus- ja aseteknologiaa Israelin naapurivaltioille, Iranille, Syyrialle ja Egyptille. Maa osallistui myös vuonna 1973 Jom Kippur -sotaan muun muassa lähettämällä Egyptin joukkoihin Korean kansan ilmavoimien lentäjiä. Jom Kippur käytiin Israelin ja Egyptin johtaman arabivaltioiden liittouman välillä.

KDKT ja Israel kävivät vuoropuhelua 1990-luvun alussa Neuvostoliiton kaaduttua, mutta Yhdysvaltojen ja Mossadin on kerrottu torpanneen diplomaattisten suhteiden kehittymisen. Tämän jälkeen Israel on usein kutsunut Korean DKT:n ydinaseohjelmaa maailmanlaajuiseksi turvallisuusuhaksi ja vaatinut kansainvälisiä toimia KDKT:a vastaan. Korealaiset ovat puolestaan uhanneet Israelia kostoiskuilla.

Israel on myös tappanut korealaisia Syyrian maaperällä. KDKT:lla ja Syyrialla on yhteinen historia muun muassa ydinteknologiaprojekteissa. Israel pyrki tuhoamaan Operation Outside the Boxissa vuonna 2007 syyrialaisen ydinreaktorin, jonka yhteydessä 10 pohjoiskorealaista teknologiatyöntekijää sai surmansa.

Suhtautuminen Gazan tilanteeseen

Vuonna 2008 Gazan sodan aikana Korean DKT tuomitsi jyrkästi Israelin toimet. Ulkoministeriön tiedottaja tuomitsi aseistamattomien siviilien tappamisen ja kutsui sitä rikokseksi ihmisyyttä vastaan ​​sekä uhaksi Lähi-idän rauhanprosessille. YK:n yleiskokouksessa KDKT:n pysyvä edustaja Sin Son Ho sanoi tuolloin, että ”KDKT kannattaa täysin palestiinalaisten arabien taistelua Israelin juutalaisten karkottamiseksi alueeltaan ja palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden palauttamiseksi”.

Gazan tilanteen kiristyttyä uudeelleen vuonna 2014 mediassa väitettiin KDKT:n käyvän asekauppaa Hamasin kanssa. KDKT:n valtiollinen TV-kanava kuitenkin kiisti väitteen.

Gazan sodan leimahdettua täysimittaiseksi kansanmurhaksi lokakuussa 2023 KDTK antoi lausunnon Rodong Sinmun -lehdessä, jossa se totesi: ”Kansainvälinen yhteisö uskoo, että tämä yhteenotto oli seurausta Israelin jatkuvista rikollisista teoista palestiinalaisia ​​vastaan ​​ja että perustavanlaatuinen ratkaisu on rakentaa itsenäinen Palestiinan valtio”. Etelä-Korean tiedustelupalvelu raportoi myöhemmin, että Kim Jong Un on määrännyt laaja-alaisen tuen palestiinalaisväestölle.

”Palestiinalle taattava YK:n täysivaltainen jäsenyys”

YK:n yleiskokous hyväksyi 10. toukokuuta 2024 päätöslauselmaluonnoksen, jossa YK:n turvallisuusneuvostoa kehotetaan harkitsemaan uudelleen Palestiinan jäsenyyttä ja myöntämään sille YK:n täysivaltainen jäsenyys.

Esitystä kannatti 143 maata ja yhdeksän vastusti. Vastaan olivat Yhdysvallat, Israel, Argentiina, Tšekki, Unkari ja muutama Tyynenmeren valtio. 25 maata äänesti tyhjää, Suomi mukaan lukien.
KDTK:n ulkoministeriö tuki päätöslauselmaa ja piti sitä oikea-aikaisena. ”Päätöslauselma, jossa Palestiina tunnustetaan itsenäiseksi suvereeniksi valtioksi, kuvastaa kansainvälisen yhteisön voimakasta toivetta Lähi-idän rauhasta ja vakaudesta”, lausunnossa sanotaan.

KDKT tuomitsi myös Yhdysvaltojen ”yhden juutalaisen valtion politiikan” ja arvosteli Washingtonin veto-oikeutta päätöslauselmaluonnokseen. Lisäksi KDKT vaati Israelin laittoman miehityksen välitöntä lopettamista.