Kiinan malli: Leninismin modernisointi teknologian ja osallistumisen kautta
Markku Siira 29.5.2025
Kiina on luonut modernin hallintomallin, jossa teknologia yhdistää kansalaisten osallistumisen ja järjestelmän ohjauksen. Tämä ”päivitetty leninismi” haastaa länsimaiset demokratiakäsitykset ja osoittaa, miten poliittinen järjestelmä voi hyödyntää digitalisaatiota vahvistaakseen valtaansa ja yhteiskunnan vakautta.
Nykyajan Kiina tarjoaa kiehtovan esimerkin siitä, miten autoritaarinen hallinto yhdistää järjestelmän ohjauksen ja kansalaisten osallistumisen modernin teknologian avulla. Toisin kuin monet muut autoritaariset järjestelmät, jotka ovat romahtaneet avautuessaan, Kiina on säilyttänyt vakautensa ja vahvistanut kansan tukea. Tämä ”päivitetty leninismi” perustuu teknologiaan, joka tehostaa perinteistä leninististä lähestymistapaa, jossa kansalaisten panos kanavoidaan byrokraattisen järjestelmän kautta ilman demokraattista päätöksentekoa.
Kiinan hallinto hyödyntää digitaalisia kanavia kerätäkseen kansalaisten palautetta, kuten verkkokommentteja, valituksia ja korruptiotiedusteluja. Tämä mahdollistaa politiikan hienosäädön ilman, että puolueen johtoasema vaarantuu. Kansalaisten osallistuminen rajoittuu hallinnon sallimiin kanaviin, mikä vahvistaa järjestelmän legitimiteettiä sen sijaan, että haastaisi sen.
Luottoluokitusjärjestelmällä tavoitellaan kansalaisten osallistumista
Teknologia, kuten sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä, ei ainoastaan valvo, vaan myös tehostaa hallintoa vähentämällä korruptiota ja talouden tehottomuutta. Länsimaissa usein orwellilaisena valvontajärjestelmänä pidetty järjestelmä on Kiinassa osa laajempaa pyrkimystä parantaa lain noudattamista ja yhteiskunnan toimintaa.
Luottoluokitusjärjestelmä keskittyy taloudellisen luotettavuuden arviointiin, kuten velkojen maksuun ja sopimusten noudattamiseen, lisäten luottamusta talouteen. Samankaltaisesti kuin länsimaissa luottotietojen tarkistus arvioi yksilöiden taloudellista vastuullisuutta esimerkiksi lainojen myöntämiseksi, Kiinan järjestelmä laajentaa tätä periaatetta yhteiskunnalliseen käyttäytymiseen, tavoitellen järjestelmän tehokkuutta ja kansalaisten osallistumista hallinnon puitteissa.
Menneisyyden kaaosjaksot, kuten kulttuurivallankumous, ohjaavat nykypäivän hallintoa. Järjestelmä pyrkii tasapainottamaan tiukkaa valvontaa ja kansalaisten tyytyväisyyttä, välttäen sekä ideologista kiihkoa että passiivisuutta. Kiinan malli haastaa länsimaisten demokratioiden oletuksen, jonka mukaan kehitys johtaisi väistämättä liberaaliin demokratiaan. Sen sijaan teknologia ja osallistuminen vahvistavat autoritaarista hallintoa, joka pitää kommunistisen ideologian pitkän aikavälin päämääränään.
Sosialistinen modernisaatio osoittanut toimivuutensa
Kiinan kommunistinen puolue näkee modernisaation jatkuvana prosessina, joka yhdistää teknologisen kehityksen ja ideologisen ohjauksen. Tavoitteena on ”sosialistisen modernisaation” saavuttaminen vuoteen 2029 mennessä ja ”kansallinen nuorentuminen” vuoteen 2049 mennessä, jolloin vietetään kansantasavallan satavuotisjuhlaa. Tämä visio ei perustu tarkkoihin määräaikoihin vaan asteittaiseen kehitykseen, jossa teknologia tukee puolueen valtaa ja yhteiskunnan vakautta.
Tulevaisuudessa teknologiset innovaatiot, kuten tekoäly ja algoritmit, voivat mahdollistaa entistä tarkemman poliittisen ohjauksen, mikä nostaa esiin kysymyksiä ideologian ja teknokratian suhteesta. Voiko teknologia häivyttää ideologiset erot merkityksettömiksi? Entä miten perinteinen leninistinen puoluejärjestelmä sopeutuu, jos valta keskittyy teknokraateille?
Kiinan esimerkki osoittaa, että autoritaarinen modernisaatio on paitsi mahdollista, myös houkutteleva vaihtoehto maille, jotka etsivät tehokkuutta ilman länsimaista demokratiaa. Samalla se herättää kysymyksen, voisiko marxismi-leninismin opeista alkanut, Neuvostoliitosta Kiinaan yltänyt kehitys muokata yhä voimakkaammin myös demokraattisten yhteiskuntien hallintokäytäntöjä, kun digitalisaatio muuttaa politiikan mahdollisuuksia ja haasteita.
Lähteet:
Gueorguiev, Dimitar D. Retrofitting Leninism: Participation Without Democracy in China (Oxford University Press, 2021).
Kostka, Genia. China’s Social Credit Systems and Public Opinion: Explaining High Levels of Approval (Freie Universität, Berlin, 2018). https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3215138
