Kauppasota Venäjää vastaan vie Euroopan lamaan
Euroopan unioni asetti uusia pakotteita Venäjälle viime helmikuussa, kun Venäjä liittyi jo 8 vuotta kestäneeseen Kiovan hallituksen aloittamaan brutaaliin hyökkäyssotaan. Pakotteet kohdistuvat rahoitusalaan, energiaan, liikenteeseen, vientirajoituksiin ja viisumeihin. Sanna Marin luonnehtii pakotepakettia aiempaa painavammaksi ja voimakkaammaksi.
Venäjän siteet maailmantalouteen halutaan katkoa
Paketilla on ”maksimaalinen vaikutus” Venäjän talouteen ja poliittisen eliittiin. Venäjän talouden arvioitiin romahtavan muutamassa päivissä tai viikossa. Pakotteet kohdistuvat viiteen pääsektoriin: rahoitusalaan, energiaan, liikenteeseen, vientirajoituksiin sekä diplomaattien ja liikemiesten viisumeihin.
”Pakotteet voivat viedä Suomen taantumaan”
EU:n pakotteita arvioivat tuoreeltaan mm. pääekonomistit OP:n Reijo Heiskanen ja Hypon Juhana Brotherus. ”Miten sota näkyy tavalliselle suomalaiselle? Talouskasvu heikkenee, joten palkkakehitys on vaisumpaa; inflaatio nousee, mikä tarkoittaa etenkin energian ja raaka-aineiden osalta korkeampia kuluja; idänkauppa menee polvilleen, mikä tuo osalle yrityksiä isoja vaikeuksia ja vaikuttaa työllisyyteen sekä aluetalouteen”.
Venäjällä on valtava ”sotakassa”
Maanpuolustus.net –sivuston mukaan “Venäjä on kerännyt itselleen suuren sotakassan. Maa on kerännyt öljy- ja kaasutuloja puskurirahastoihin, joilla se voisi pehmentää menetettyjen vientitulojen vaikutusta. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Kari Liuhdon mukaan Venäjän vararahastojen arvo oli tammikuun loppupuolella lähes 200 miljardia dollaria, minkä lisäksi maalla on yli 600 miljardin dollarin valuuttavarannot.
Pakotteilla talous tärveltyy, politiikka ei muutu
Julkistalouden professori Rooe Uusitalo toteaa: “Talouspakotteita on käytetty viime vuosikymmeninä ahkerasti. Suurvallalle asetetut pakotteet eivät kuitenkaan ole vielä kertaakaan saavuttaneet tavoitteitaan. Pakotteet vähentävät kauppaa ja romahduttavat ulkomaiset investoinnit. Tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan pakotteiden kohteena olevan maan bruttokansantuote laskee keskimäärin neljä prosenttia pakotteiden asettamisen jälkeen.”
Ensi talvena Eurooppa palelee ja köyhtyy
Pula maakaasusta pakottanee EU-maita säännöstelemään sähkön ja lämmön jakelua viimeistään ensi talvena. Se enteilee vilua ja nälkää. Maakaasun virta Venäjältä EU-maihin supistui kuukausia rajummin kuin EU-maat ovat kyenneet hankkimaan korvaavia energiaraaka-aineita tilalle. Kaasuvirtaa ovat supistaneet ensin EU-maiden määräämät Venäjän vastaiset tuontirajoitukset, mutta kaasuvirtaa ovat supistaneet myös Venäjän vastatoimet – kaasun vientirajoitukset. Kesäkuussa kaasun putkitoimitukset Venäjältä EU-maihin olivat jopa 70 % niukemmat kuin 2–3 edellisvuonna keskimäärin.
Ilmeisesti USA ja Britannia räjäyttivät Nord Stream –kaasuputken, kuten Joe Biden 7.2. painokkaasti lupasi. Syksyn mittaan osa maakaasulla lämpöä ja sähköä tuottavista EU-maista joutuu toteamaan, että kaasua ei riitä talven tarpeisiin – jakelua on pakko säännöstellä.
Taantuma vai lama
EU-maat saavat jonkin verran kallista energiaa. Ennen kaasuputkien räjäytystä ennustettiin, että jos Venäjän kaasua ei tuoda tarpeeksi, syntyy taantuma. Ellei kaasua saada lainkaan EU:n energiakriisi kärjistyy ”taloutta murskaavalla” tavalla eli tulee lama.
Saksa varautuu levottomuuksiin
Vakava talouskriisi uhkaa talvella kaasuputkien räjäytyksen seurauksena. Saksan kotimaan tiedustelupalvelu BfV varoittaa, että energiakriisi voi aiheuttaa ensi talvena pahoja levottomuuksia. Thüringenin osavaltion tiedustelupalvelun johtaja Stephan Kramer sanoo: ”En halua kuvitella, mitä tapahtuu, jos väestön luottamus poliittiseen johtoon, demokratiaan ja valtioon murenee tai romahtaa”. Saksaan on syntynyt viime vuosina radikaaleja protestiliikkeitä, joiden taustalla on kansan turhautuminen eriarvoisuuteen, työttömyyteen ja talousongelmiin. Pahimpana riskinä pidetään sitä, että asuntojen lämmitys kallistuu merkittävästi samaan aikaan, kun teollisuustuotanto romahtaa ja työttömyys kasvaa dramaattisesti. Saksalaiset poliitikot myöntävät, että Venäjän vastustaminen on osoittautunut vaikeaksi ja kalliiksi.
EU:n kauppasota tuhoaa Suomenkin taloutta
Venäjän vastainen pakotepolitiikka on ajanut Suomen talouden suuriin vaikeuksiin. Taantuman merkkejä ovat historiallisen korkea inflaatio, elinkustannusten nopea kallistuminen, korkojen nousu ja talouden sakkaaminen. Sähkö maksaa maltaita, samoin polttoaineet. On arvioitu, että talvella ruoka maksaa 20 % enemmän kuin 2021. Silti Sanna Marinin hallitus esitti syyskuussa valtion ensi vuoden “sotabudjetin”. Sotamenoja Natolle lisättiin 1 miljardilla kuuteen miljardin euroon ja EU:lle maksetaan miljardeja.
Pakotteet romahduttavat Venäjän talouden?
Naton ja EU:n ajatushautomoiden ja propagandistien mukaan talouspakotteet ovat romahduttamassa Venäjän talouden.
Yalen yliopiston tutkimus väittää, että (1) Yli 1000 kansainvälistä yhtiötä on lopettanut liiketoimensa Venäjällä. Ne ovat työllistäneet noin 12 % maan työvoimasta ja tuoneet huomattavan osan maan bruttokansantuotteesta. Yhtiöiden lähtö poistaa 30 vuoden investoinnit Venäjälle. (2) Venäjän öljytulot laskevat jyrkästi, koska Venäjä joutuu myymään öljyä korvaaville markkinoille Kiinaan ja Intiaan yli 30 dollaria Pohjanmeren Brent-laatua halvemmalla. (3) Yhdysvaltain, EU:n ja Britannian vienti Venäjälle on romahtanut jopa puoleen sodan alkamisen jälkeen. Suuri osa Venäjän omasta tuotannosta perustuu ulkomaisten koneiden ja laitteiden käyttöön.
”Tutkimuksessa” esitetään useita tolkuttomuuksia. Yritysten siirtyminen venäläisomistukseen ei ole katastrofi. Niiden alijohto ja henkilöstö on varmaankin joka firmassa venäläistä. He osaavat pyörittää tuotantoa. Koska tuotenimikkeet vaihtuvat ja vienti alenee. Toisaalta firmojen voittoja ei viedä ulkomaille.
Maakaasun hinta on noin 7–10 kertaistunut parissa vuodessa. Vaikka kaasuviennin volyymi länteen on romahtanut, tulot eivät ole romahtaneet. Venäjä on lisännyt energian vientiä itään ja etelään. Jää nähtäväksi kokeeko Venäjä tappioita pakotteista vai hyötyykö se niistä samoin kuin vuoden 2014 jälkeen asetetuista pakotteista.
Marinin julistusten mukaan Suomi elää ”sotataloudessa” ja koko Eurooppa käy sotaa Venäjää vastaan. Kaikki Euroopan maat eivät ole liittyneet kauppasotaan Venäjää vastaan – saatikka sitten Naton laajenemissotaan. Sotakiihkoinen Suomen ulkopoliittinen johto ei ehdottane rauhanneuvotteluja ennen, kuin Italia, Espanja, Saksa, ja Ranska aloittavat neuvottelut. Marin sysää itse aiheutettua energiapulaa, sähkön, polttoaineiden ja elintarvikkeiden huimaa hinnannousua Venäjän syyksi. Venäjä muka päätti Suomen puolesta, että halvan sähkön, öljyn ja maakaasun tuonti lopetetaan tai vähennetään sekä ostetaan hirmuisen kallista ruotsalaista ydinvoimaa ja lisätään turve- ja kivihiilienergian tuottamista.
Omaan jalkaan ampuminen on lopetettava!
Juhani Tanski
Kuopio
