Karsimalla puolustusmenoja on pitkäaikaistyöttömyys voitettavissa

Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli heinäkuussa 2022 edelleen 95 000 vähenemisestä huolimatta. Sen nollaaminen ja uuden nousun ehkäisy talouden alkaessa näillä näkymin uudelleen heiketä edellyttää voimakasta työllistämisen lisäämistä.

Hallituksen budjettiriiheen tuotavassa budjettiesityksessä palkkatuet­ ja valtion 55-vuotiaiden työllistämistuki saisivat yhteensä 101,6 milj. euroa, kun palkkatukiin on osoitettu v. 2022 105,9 milj. euroa. Yksityiselle sektorille, joka sisältää yritykset ja kolmannen sektorin on vähennystä tukityöllistettävien määrissä. Tilalla on uusi valtion 55-vuotta täyttäneiden tukityöllistäminen.

Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin on osoitettu vuonna 2022 282,8 milj. euroa ja vuonna 2023 263,2 milj. euroa, kun mukana ovat uudet 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki ja muutosturvakoulutuksen 22 milj. euroa.

Tukityöllistämisessä on päästy noin 30 000:een ja ylikin ja siinä on parannusta. 1990-luvun lamanpohjalla oltiin yli 60 000:ssa ja käytiin 70 000:nkin tuntumassa. 30 000:n lisäys nykytasoon alentaisi pitkäaikaistyöttömyyttä tehokkaasti, kun se kohdistettaisiin pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisuun.
30 000 tukityöllisen lisäykseen ei tällöin riittäisi 300 milj. vuodessa, koska työttömyyden pitkittymisen vuoksi tarvitaan suu­remmat tuet, kuin noin 10 000 euroa henkilötyövuotta kohden. 400–500 milj. eurolla saataisiin tehokasta tulosta nopeammin. Se ei maksa valtiolle tuota summaa, koska työttömyysturvan tilalle tulee ansiotuloa ja verotuloja tulee enemmän työttömyysturvaa korkeammista ansiotuloista. Pidemmän ajan kuluessa pitkäaikaistyöttömyyden voittami­sesta tulee lisää hyötyä, kun syrjäytyminen vähenee ja ihmiset ovat kiin­ni työelämässä.

Puolustusmenot olivat v. 2021 4,345 miljardia euroa, 2022 5,1 miljardia ja ovat v. 2023 6,1 miljardia. F35-rahat ovat budjetissa tässä vaiheessa viiden vuoden ajan ja oli­vat v. 2021 1,48 miljardia ja ovat 2022 1,52 miljardia ja esityksen mukaan v. 2023 1,4 miljardia euroa.

Puolustusmenot olivat v. 2021 2,9 miljardia euroa ilman F35-hävittäjiä. Vuonna 2022 taso on 3,6 miljardia ja vuonna 2023 4,7 miljardia. Siten lisäystä ilman hävittäjiä on vuodesta 2021 vuoteen 2022 vuosi­tasolla 1,8 miljardia euroa. Naton vaatima 2 % bruttokansantuotteesta olisi v. 2023 noin 5,5 miljardia euroa. Tämä kertoo suunnasta mihin ollaan menossa, kun F35-hävittäjien osalta vuosien 2021–2025 summat on maksettu. Inflaation kattaminen nostaisi vuoden 2,9 miljardia noin 3,1 miljardiksi v. 2023 ja 2 % tarkoittaisi 5,5 miljardia eli lisäystä 2,4 miljardia vuodessa vuodesta 2026 alkaen.

Muutaman sadan miljoonan euron irrottaminen tästä pitkäaikaistyöttömyyden voittamiseen on arvovalinta ja työttömien, työttömien omaisten ja talouden ja yhteiskunnan edun mukainen valinta. Muuhunkin tarpeelliseen olisi irrotettavissa puolustusmäärärahoista niiden kasvattamisen sijasta kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Suomi maksaa EU:lle miljardin vuodessa enemmän, kuin saa ja on tämän verran nettomaksaja. Tämän nettomaksuosuuden pienentäminen vapauttaisi varoja muihin tarpeisiin. Varallisuusverotuksen palauttaminen suuriin varallisuuksiin, pääomaverotuksen nosto suurissa pääomatuloissa ja suurten tulojen tuloverotuksen nosto olisi­vat perusteltuja keinoja saada lisärahoitusta perusteltuihin tarpeisiin. Siten varoja epäkohtien korjaami­seen ja ihmisten elämän parantamiseen on saatavissa.

Pekka Tiainen, valtiotiet. tohtori, kansantaloustiede