Kannattaa pohtia Naton olemusta
Matti Laitinen, julkaistu 28.1.2023
Pohjois-Atlantin liitto (Nato tai nk. Atlantin sopimus) on hallitustenvälinen sotilasliitto, joka perustettiin 4. huhtikuuta 1949 allekirjoitetulla Pohjois-Atlantin sopimuksella eli ns. Washingtonin sopimuksella. Tuolloin sotilasliittoon kuului 12 jäsenvaltiota. Naton tavoitteena on taata jäsentensä vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Sotilasliitto Naton pääkonttori sijaitsee Brysselissä. Nato aloitti v. 1999 voimakkaan laajentumisen. Vuosina 1999-2020 Natoon liittyi 14 uutta jäsentä (v. 1999: Puola, Tšekki ja Unkari, v. 2004: Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia ja Viro, v. 2009: Albania ja Kroatia, v. 2017: Montenegro ja v 2020: Pohjois-Makedonia. Nykyisin sotilasliitossa on 30 jäsentä. Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset ovat käsittelyssä.EU:n jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspoliittiset sitoumukset ja yhteistyö eivät ole ristiriidassa EU:n jäsenvaltioiden Nato-sitoumusten kanssa. Nato on imeytynyt vankasti unionin ytimeen. Olisikin parempi puhua jo Yhdysvaltain johtamasta Natounionista.
Nato-asiantuntijat. Kaikki julkisuudessa esiintyvät veikkoset ja veikottaret ovat toinen toistaan parempia Nato-asiantuntijoita. Pohjois-Atlantin sopimusta ja sen sisältämiä artikloita tulkitaan mediassa kuin gourmet-ruokaohjeita. Nato-asiantuntijat eivät löydä sopimuksesta mitään kielteistä. Kuinka moni maamme kansalainen on tutkinut suomeksi kirjoitettua Nato-sopimuksen sisältöä, siihen liittyviä sitoumuksia ja jäsenyydestä johtuvia velvoitteita? Kukaan Nato-asiantuntijoista ei ole huolestunut maamme joutumisesta Natounionin pitkän itärajan puolustajaksi ja mahdollisesta ydiniskun kohteeksi joutumisesta.
Ukrainan sota. ”Yhdysvallat ilmoittaa ihan oikeutetusti maksaneensa suurimman osan Ukrainan aseistamisesta ja tukeneensa monta kuukautta maan romahduksen partaalla keikkuvaa taloutta. Seuraavaksi on siis Euroopan vuoro maksaa, joskin Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kaltaiset oganisaatiot kustantavat osuutensa.” (Lähde: The Economist/ Maailma 2023: Christopher Lockwood, Rauhan hinta.) Yhdysvaltain johtama Natounioni käy Venäjän vastaista sijaissotaa Ukrainassa. Se aseistaa Ukrainaa ja tarjoaa tiedustelu- ja asiantuntijapalveluita maan armeijalle. Ukrainalaiset ovat vain statistin osassa tässä julmassa sodassa.
Ydinaseita Suomeen. Aikooko Suomen valtiojohto osallistua tulevaisuudessa sotilasliiton siviilien hallintohaaran ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän työskentelyyn? Suomi ei ole allekirjoittanut YK:n ydinasekieltosopimusta, koska usealla Nato-maalla on käytössään ydinaseita. Maamme hallitus sallii jäsenyyden astuttua voimaan Naton ydinaseiden tuomisen Suomeen, vaikka valtaosa kansakunnastamme ei halua niitä sijoitettavan maaperällemme. Minkälaisia tehtäviä mahtaa maallemme langeta Naton asevoimien hallintohaarassa?
Naton jäsenmaat uskovat sen johtovaltion Yhdysvaltojen ydinasepelotteeseen. USA on ollut viimeisen 123 vuoden ajan maapallon sotaisin ja sotivin valtio. Tähän kun vielä lisätään kyseisen suurvallan tukemat vallankaappaukset, sen tekemät salamurhat ja hallitusten horjuttamiset sekä entisten liittolaisten hylkäämiset, ihmettelen, kuinka mikään valtio uskaltaa liittoutua sotilaallisesti näin epäluotettavan ja epävakaan valtion kanssa. USA on myös hyvin velkainen valtio. Helmikuussa 2022 Yhdysvaltojen julkinen velka oli jo noin 30 290 miljardia dollaria.
Yhdysvallat on valmis sotilaalliseen toimintaan kaikkialla, missä sen itsensä määrittelemä kansallinen etu on uhattuna. Sen etupiiriin kuuluu siis koko maapallo. Se on ollut valmis hyökkäämään demokratian ja vapaan markkinatalouden puolustamisen nimissä itsenäisten, vastaanhangoittelevien valtioiden kimppuun. Sillä on käytössään valtava sotakoneisto. Pentagonin oman selvityksen mukaan USA:lla on yli 4 000 sotilastukikohtaa omassa maassaan ja yli 500 tukikohtaa sen rajojen ulkopuolella. Ulkomailla sijaitsevissa tukikohdissa on kaikkiaan yli 200 000 sotilasta. Maailman 100 suurimman asekonsernin pääkonttoreista 42 toimii Yhdysvalloissa.
Nato-sopimuksesta on vaikea irtisanoutua. Nato-sopimuksen oltua voimassa 20 vuotta sopimuspuoli voi lakata olemasta sopimuspuoli vuoden kuluttua siitä, kun se on antanut irtisanomisilmoituksensa Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle, joka ilmoittaa muiden sopimuspuolten hallituksille kunkin irtisanomisilmoituksen talletuksesta.
Ei Natolle, ei Naton tukikohtia ja ydinaseita Suomeen!
………………………………………………………………………………………….
Ohesta löytyy Nato-sopimuksen sisältö suomeksi
THE NORTH ATLANTIC TREATY ORGANIZATION (NATO)
POHJOIS-ATLANTIN SOPIMUS
Washington D.C.:ssä 4. päivänä huhtikuuta 1949
Tämän sopimuksen sopimuspuolet vahvistavat uskovansa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjanpäämääriin ja periaatteisiin ja haluavansa elää rauhassa kaikkien kansojen ja kaikkien hallitusten kanssa.
Ne ovat lujasti päättäneet suojella kansojensa vapautta, yhteistä perintöä, kulttuuria ja sivistystä, jotka perustuvat demokratian periaatteisiin, henkilökohtaiseen vapauteen ja oikeusvaltion periaatteeseen. Ne pyrkivät edistämään vakautta ja hyvinvointia Pohjois-Atlantin alueella.
Ne ovat vakaasti päättäneet yhdistää voimansa yhteisen puolustuksen sekä rauhan ja turvallisuuden säilyttämisen puolesta. Sen vuoksi ne sopivat tästä Pohjois-Atlantin sopimuksesta:
1. Artikla
Sopimuspuolet sitoutuvat, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa määrätään, sopimaan kansainväliset erimielisyydet, joissa ne saattavat olla osallisina, rauhanomaisin keinoin sillä tavoin, etteivät kansainvälinen rauha, turvallisuus ja oikeus vaarannu, ja pidättäytymään kansainvälisissä suhteissaan kaikesta voimankäytöllä uhkailusta tai voiman käytöstä, joka voisi jollain tavoin olla ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa.
2. Artikla
Sopimuspuolet myötävaikuttavat rauhanomaisten ja ystävällisten kansainvälisten suhteitten edelleen kehittämiseen vahvistamalla vapaita instituutioitaan, kehittämällä parempaa ymmärtämystä periaatteista, joihin nämä instituutiot perustuvat ja edistämällä vakauden ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Ne pyrkivät poistamaan ristiriitoja kansainvälistä talouspolitiikoistaan ja edistävät taloudellista yhteistyötä yksittäisten sopimuspuolten tai niiden kaikkien välillä.
3. Artikla
Saavuttaakseen tämän sopimuksen tavoitteet tehokkaammin, sopimuspuolet, erikseen ja yhdessä,
jatkuvan ja tehokkaan omien valmiuksiensa kehittämisen ja keskinäisen avun keinoin, ylläpitävät ja
kehittävät omia ja yhteisiä valmiuksiaan vastustaa aseellisia hyökkäyksiä.
4. Artikla
Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkin sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna.
5. Artikla
Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena ne sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla erillistä tai yhteistä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 Artiklassa tunnustettua puolustautumisoikeutta auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai hyökkäyksen kohteeksi joutuneita sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä. Jokaisesta aseellisesta hyökkäyksestä ja kaikista toimenpiteistä, joihin sen seurauksena on ryhdytty, on ilmoitettava välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimenpiteet on lopetettava, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
6. Artikla1
Edellä 5 Artiklassa aseelliseksi hyökkäykseksi yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan katsotaan
aseellinen hyökkäys:
* sopimuspuolen aluetta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, Ranskan Algerian hallinnollisia alueita vastaan2, Turkin aluetta vastaan, sopimuspuolen lainkäyttövallan alaisia alueita tai saaria vastaan Pohjois-Atlantin alueella Ravun kääntöpiiristä pohjoiseen;
*sopimuspuolen asevoimia, aluksia tai ilma-aluksia vastaan näiden alueiden sisä- tai yläpuolella tai
minkä tahansa Euroopan alueen sisä- tai yläpuolella, jolla sopimuspuolen miehitysjoukkoja oli asemissa sopimuksen voimaantulopäivänä tai Välimerellä tai sen yläpuolella tai Pohjois-Atlantin alueella tai sen yläpuolella Ravun kääntöpiiristä pohjoiseen.
7. Artikla
Tämä sopimus ei vaikuta, eikä sitä pidä tulkita siten, että se vaikuttaisi, millään tavoin niihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka sopimuspuolilla, jotka ovat Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniä, on peruskirjan nojalla eikä turvallisuusneuvoston ensisijaiseen velvollisuuteen ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.
8. Artikla
”Kukin sopimuspuoli julistaa, etteivät mitkään nyt voimassa olevat kansainväliset sitoumukset sen ja
minkään muun sopimuspuolen tai minkään kolmannen valtion välillä ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa ja sitoutuu olemaan tekemättä kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa”.
9. Artikla
Sopimuspuolet perustavat täten neuvoston, jossa kukin niistä on edustettuna ja jonka tarkoituksena on tarkastella tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia kysymyksiä. Neuvosto järjestetään siten, että se kykenee kokoontumaan viipymättä koska tahansa. Neuvosto perustaa aputoimielimiä, jotka saattavat olla tarpeellisia; erityisesti se perustaa välittömästi puolustuskomitean, jonka tehtäväksi tulee suositella toimenpiteitä 3 ja 5 Artiklan täytäntöön panemiseksi.
10. Artikla
Sopimuspuolet voivat yksimielisellä sopimuksella kutsua minkä tahansa muun Euroopan valtion, jolla on edellytyksiä edistää tämän sopimuksen periaatteita ja osaltaan myötävaikuttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuteen, liittymään tähän sopimukseen. Näin kutsuttu valtio voi tulla sopimuksen sopimuspuoleksi tallettamalla liittymiskirjansa Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Amerikan Yhdysvaltojen hallitus ilmoittaa kaikille sopimuspuolille kunkin liittymiskirjan talletuksesta.
11. Artikla
Sopimuspuolten on ratifioitava tämä valtiosopimus ja toteutettava sen määräykset omien perustuslaillisten menettelyittensä mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan mahdollisimman pian Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan, joka ilmoittaa kaikille muille allekirjoittajille kustakin talletuksesta. Sopimus tulee voimaan niiden valtioiden välillä, jotka ovat ratifioineet sen, heti, kun allekirjoittajien enemmistön, mukaan lukien Belgian, Kanadan, Ranskan Luxemburgin, Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen ratifioimiskirjat on talletettu, ja se tulee voimaan muiden valtioiden osalta niiden ratifioimiskirjan talletuspäivänä.3
12. Artikla
Tämän sopimuksen oltua voimassa kymmenen vuotta, tai koska tahansa tämän ajanjakson jälkeen, sopimuspuolten, jos joku niistä niin pyytää, on neuvoteltava toistensa kanssa sopimuksen tarkistamisesta ottaen huomioon tekijät, jotka tuolloin vaikuttavat rauhaan ja turvallisuuteen Pohjois-Atlantin alueella mukaan lukien sekä maailmanlaajuisten että alueellisten järjestelyjen kehittämisen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
13. Artikla
Tämän sopimuksen oltua voimassa kaksikymmentä vuotta sopimuspuoli voi lakata olemasta sopimuspuoli vuoden kuluttua siitä, kun se on antanut irtisanomisilmoituksensa Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle, joka ilmoittaa muiden sopimuspuolten hallituksille kunkin irtisanomisilmoituksen talletuksesta.
14. Artikla
Tämä sopimus, jonka englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen arkistoon. Kyseinen hallitus toimittaa asianmukaisesti oikeaksi todistetut jäljennökset muiden allekirjoittaneiden valtioiden hallituksille.
1. Niiden alueiden määrittely, joihin 5 Artiklaa sovelletaan, uudistettiin Pohjois-Atlantin sopimuksen pöytäkirjan 2 Artiklalla Kreikan ja Turkin liittymisen yhteydessä, joka allekirjoitettiin 22. päivänä lokakuuta 1951. Pöytäkirjan 2 Artiklan mukaan:
Edellä 5 Artiklassa aseelliseksi hyökkäykseksi yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan katsotaan
Aseellinen hyökkäys:
* sopimuspuolen aluetta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, Ranskan Algerian hallinnollisia alueita vastaan, Turkin aluetta vastaan, sopimuspuolen lainkäyttövallan alaisia alueita tai saaria vastaan Pohjois-Atlantin alueella Ravun kääntöpiiristä pohjoiseen
*sopimuspuolen asevoimia, aluksia tai ilma-aluksia vastaan näiden alueiden sisä- tai yläpuolella tai minkä tahansa Euroopan alueen sisä- tai yläpuolella, jolla sopimuspuolen miehitysjoukkoja oli asemissa sopimuksen voimaantulopäivänä tai Välimerellä tai sen yläpuolella tai Pohjois-Atlantin alueella tai sen yläpuolella Ravun kääntöpiiristä pohjoiseen.
2. 16. päivänä tammikuuta 1963 Pohjois-Atlantin neuvosto totesi, että Ranskan entisten Algerian hallintoalueitten osalta tämän sopimuksen asiaankuuluvat lausekkeet eivät enää ole olleet sovellettavissa heinäkuun 3. päivästä 1962 lähtien.
3. Sopimus tuli voimaan 24. päivänä elokuuta 1949 kaikkien allekirjoittaneiden valtioiden talletettua ratifioimiskirjansa.
Lähde: Suomen Atlantti-Seura R.Y.
