Kaapelivauriot, haverit ja merenkulun oikeus
Syyllisiä erilaisiin sabotaaseihin ja havereihin on esitetty löysien aihetodisteiden perusteella. USA:n sota-alus USS Kearsarge vietti 4.–8.8.-22 viikonlopun Hernesaaressa mukanaan 2000 merisotilasta. Sen jälkeen se osallistui Naton yhteistoimintaharjoituksiin Itämerellä. USS Kearsargella ja varmasti muillakin harjoituksiin osallistuneilla oli valmius Nato-Harjoitusten aikanaerilaiseen amfibiotoimintaan mm. asentaa Nord Stream 2 kaasuputken viereen aikaviivästetty räjähde.. Nord Stream 2 sabotoitiin 26.9.2022. (Kuva: Heikki Männikkö)
Heikki Männikkö 9.10.2025, Kansan ääni 5/2025, 3.11.2025
Viime aikoina on ilmennyt useita tapauksia, joissa rahtialukset ovat Suomenlahdella ja Itämerellä vaurioittaneet merenalaista infraa. Syylliseksi näihin tapahtumiin on läntisen median ja tiedustelupalveluiden toimesta automaattisesti osoitettu Venäjää. On väitetty, että laivayhtiöt, joilta Venäjä ostaa kuljetuspalveluja sabotoivat tahallaan Venäjän laskuun merenalaista infraa. Tämän kaiken Venäjä on ehdottomasti kiistänyt.
Tällainen tapaus oli Suomenlahdella 8.10.2023, kun Hongkongilaisen New Polar Bear konttialuksen epäiltiin vaurioittaneen Suomen ja Eestin välillä Balticconnector-kaasuputkea sekä kolmea tietoliikennekaapelia. Tässä tapauksessa Kiina myönsi elokuussa 2024 aluksen aiheuttaneen vahingon ja kertoi tapahtuman olleen myrskyn aiheuttama vahinko. Hongkongin viranomaiset tutkivat tapausta ja kapteeni Wan Wenguon vastuuta.
Toinen tapaus oli, kun kiinalaisen rahtialuksen Yi Peng 3:n väitettiin 17–18. marraskuussa 2024 vahingoittaneen mm. Ruotsin ja Liettuan välillä Arelionin kaapelia sekä Suomen ja Saksan välillä Cinian C-Lion1-kaapelia. Ruotsin viranomaiset tutkivat ja pysäyttivät aluksen Kattegatissa. Se päästettiin jatkamaan matkaansa Egyptiin, koska todisteita sabotaasista ei ollut eikä tahallisuutta voitu osoittaa.
Gotlannin eteläpuolella havaittiin kaapelivaurio 26.1.2025. Ruotsin rannikkovartiosto pidätti epäillyn Maltan lipun alla kulkevan Bulgarialaisen Vezhen aluksen ja ohjasi sen Karlskronan edustalle. Siellä se tarkastettiin perusteellisesti. Tutkinta osoitti, että vahinko ei ollut tahallinen, vaan johtui sääoloista ja teknisistä puutteista. Aluksen annettiin jatkaa matkaansa 3.2.2025.
Sitten Joulupäivänä 2024 alkoi Naton tukema hybridioperaatio, kun Suomen viranomaiset kaappasivat kansainvälisillä vesillä Eagle S-öljytankkerin sekä sen miehistön. Tankkerin väitettiin rikkoneen Suomen ja Eestin välillä tietoliikennekaapeleita. Venäjää syytettiin sabotaasista. HS kertoi, että haltuunottotilanteessa oli varauduttu aseelliseen konfliktiin. Venäjä kutsui tankkerin kaappausta ”moderniksi merirosvoukseksi”. (UM-lehti)
Dokumentteja vaurioista tai todisteita teon tahallisuudesta ei esitetty. Elisa korjasi nopeasti vauriot. Kuitenkin lännen tiedustelupalvelut lopuksi vahvistivat, että mitään todisteita Venäjän vastaisten syytösten tueksi ei ollut esittää. Maaliskuun alussa Eagle S-tankkerin sallittiin jatkaa matkaansa. Silloin syytteeseen ja matkustuskieltoon asetetut miehistön jäsenet joutuivat vielä jäämään Suomeen, mutta heidänkin matkustuskieltonsa purettiin oikeudenkäynnin päätyttyä syyskuussa. Syytetyt tankkerin kapteeni ja kaksi perämiestä, joille syyttäjä vaati 2,5 vuoden vankeustuomioita, kiistivät jyrkästi heihin kohdistetut syytteet. Lopuksi 3.10.2025 Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä eikä tuominnut miehistöä väitetyistä rikoksista vedoten siihen, että käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa asiassa.
Herää kysymys, miksi kaapelirikkoja tapahtuu? Maailmanlaajuisesti tällaisia haavereita syntyy vuosittain keskimäärin 150 kpl. Ne ovat yleensä onnettomuuksia, joiden aiheuttajina ovat kalastusalukset, laivojen ankkurit ja muu ihmisen toiminta. Itämeri on maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita. Siellä kulkee jatkuvasti n. 2000 alusta ja yksin Suomenlahdella liikennöi vuosittain n. 40000 alusta, joista 15–20 % on tankkereita. Tietenkin näiden kaapelirikkojen välillinen syy voi olla vilkas ja lisääntynyt liikenne sekä se, että Venäjä on pakotettu ostamaan palveluita maailman laivayhtiöiltä. Ja miksi se ei tekisi niin? Länsimaathan ovat asettaneet rajuja pakotteita Venäjän öljyn viennille. Katsokoon itse peiliin!
Palautetaan mieleen vielä Gabonin lipun alla kulkenut Jaguar-tankkeri. Se oli Britannian pakotelistalla ja sen sanottiin kuuluvan Venäjän ”varjolaivastoon”. Tämän vuoksi Eesti katsoi oikeudekseen pidättää alus Suomenlahdella kansainvälisillä vesillä Jaguarin purjehtiessa 13.5.2025 Venäjän Primorskin öljysatamaan. Jaguar ei kuitenkaan pysähtynyt. Tässä vaiheessa paikalle ilmestyi venäläinen SU35 hävittäjä, joka pelästytti Eestin ahdistelijat pakosalle. Eestin viranomaisten ainoaksi mahdollisuudeksi jäi lähettää nootti Venäjän viranomaisille ja huutaa maailmalle Venäjän muodostavan uhan koko Natolle.
Kaikki nämä em. tapaukset osoittavat, että syytökset Venäjän tahallisesta osuudesta haavereihin olivat perusteettomia ja tekaistuja. JEF koalitio (Nato Joint Expeditionary Force), johon kuuluvat Iso-Britannia, Alankomaat, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Islanti ja Viro piti 16.-17–12.2024 kokouksensa Tallinnassa. Siellä keskusteltiin keinoista ”Venäjän varjolaivaston” hillitsemiseksi ja pakotteiden kiertämisen estämiseksi. Sanottiin järjestön ryhtyvän koordinoituihin toimiin pakotteiden kiertämisen estämiseksi. Oliko tämä sattumaa? Viikko tämän jälkeen Suomen aseistetut joukot laskeutuivat Eagle S-tankkerin kannelle ja siirsivät aluksen Kilpilahteen.

Nyt näyttää hyvinkin siltä, että jos näissä muissa kaapelirikkotapauksissa oli taustalla tahaton haveri, niin tämä Eagle S tapaus saattoi alun alkaen olla suunniteltu Venäjän vastainen False Flaghybridioperaatio (Vertaa operaatio ”Airiston helmi”). Mitään näyttöä Venäjän vastaisille syytöksille tai aiheutetulle vahingolle ei esitetty. Kuitenkin Nato sai aiheen keskittää asevoimia Itämerelle ja nostaa Ukraina agendaa asteen ylöspäin. Joulukuun 2024 lopulla käynnistettiin projekti ”Baltic Sentry” (Itämeren vartija), joka vahvistettiin Helsingissä 14.1.2025 pidetyssä Naton Itämeren maiden huippukokouksessa, jota isännöi Alexander Stubb.
Venäjällä on Uudenkaupungin rauhasta 1721 saakka ollut oikeus yli 300 vuoden ajan käyttää Suomenlahden merireittejä. Kööpenhaminan sopimus v. 1857 takaa oikeuden kulkea Tanskan salmien kautta. Tapahtumat Suomenlahdella ja Itämerellä osoittavat, että yhdistynyt länsi (Nato/EU-koalitio) valmistelee Venäjälle merisaartoa Itämerellä. On julkisesti esitetty, että Eesti ja Suomi laajentaisivat merialueitaan, ettei Suomenlahdelle jäisi lainkaan kansainvälistä vesialuetta (Risto E.J. Penttilä 18.1.2025, ykkösaamu). Venäjän viranomaiset muistuttavat, että Venäjällä on tarpeeksi sotilaallista voimaa torjua tällaiset yritykset. Kysymykseen, mitä Venäjä ajattelee maan asettamisesta merisaartoon Itämerellä, Venäjän edustajat vastaavat, että jos meiltä estetään purjehdus Itämerellä, niin silloin se estetään kaikilta.