Jos ei tässä vaiheessa pelota…

Trump on uhannut Intiaa, Kiinaa ja muita maita järisyttävän korkeilla tullimaksuilla, mikäli ne jatkavat energian ostamista Venäjältä. Uhkailuilla ei ole ollut oikeastaan mitään vaikutusta. Nykyisessä moninapaisessa maailmassa USA ei enää entiseen tapaan voi määräillä muuta maailmaa siitä, miten näiden tulee toimia. BRICS-maat sekä näiden ystävät ja liittolaiset muodostavat jo maailman enemmistön, ja Trumpille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä uusi todellisuus. (kuva: Wikimedia Commons)

Jonathan Widell 7.8.2025

Edessämme on sikäli hassu tilanne, että mitä arvaamattomammaksi Trump käy, sitä helpompi maailmanpolitiikan suuntaa on ennakoida. Osviittanamme on pari perusasiaa.

Ensinnäkin kauppasota tapaa johtaa todelliseen ns. kineettiseen sotaan. Viisaat ovat kartoittaneet tämän peruskulun aika tarkkaan edellisten maailmansotien ajalta. Saksan taloustilanne ennen toista maailmansotaa on hyvin kaikkien tiedossa. Viisaat sanovat, että kauppasota oli sitäkin tuntuvammin esillä, ennen kuin Japani hyökkäsi Pearl Harboriin.

Toinen perusasia on se, että epätoivoisessa tilanteessa johtoon tapaa tulla joku mielipuoli. Sellaiseksi ei tarvitse Trumpia edes kiusoitellen kutsua. Riittää, kun selitämme, miksi aikamme ehkä suurin miespuolinen elokuvatähti Robert De Niro on haukkunut Trumpin pystyyn jo monta vuotta. Hänen selityksensä on kaiketi kaikille hyväksi tietää: De Niro sanoo, että elokuvauransa aikana hän on näytellyt montaa pahaa miestä, mutta kaikista henkilöhahmoistaan hän on aina onnistunut löytämään jotakin positiivista. Sitä vastoin Trumpista hän ei ole pystynyt löytämään mitään positiivista.

Valtamedia herää ja kiemurtelee vaihtoehtomediaksi

Kolmas asia joka meille vaihtoehtomedioille on nyt myös tavallaan helpottava uusi seikka on se, että jopa valtamedia alkaa herätä siihen, mitä Kansan ääni ja jotkin muut vaihtoehtomediat ovat toitottaneet jo vuodet. Merkittävää olikin, että itse Suomen YLE heittäytyy nyt ikään kuin vaihtoehtomedian rooliin ja uutisoidessaan Ukrainan rintamalinjojen romahtamisesta se syyttelee valtamediaa (johon se ei siis itse muka kuulu) ja lisää, että tästä eivät mediat juuri puhu.

Vahingonilo sikseen. Jos ei tässä vaiheessa itse kutakin ala jo pelottaa, hän ei ole juuri tarkkaillut sitä, mitä maailmalla tapahtuu.

Kauppasodasta kineettiseen

Se, että kauppasota muuttuu kineettiseksi sodaksi on siis jonkinlainen historian perusyhtälö. Tämä yhtälö pätee Trumpin tapauksessa sitä suuremmalla syyllä, että koskaan (tiettävästi) ei kauppasotakaan ole ollut yhtä holtiton ja toisaalta myös yhtä laaja. Jaa, että Trump on isolationisti? Tähän Jeffrey Sachs vastasi jo fiksusti, että Trump ei ole isolationisti vaan unilateralisti.

Eikö tämä ole enää edes mielipide. Riittää, kun koettaa pysyä hänen tahdissaan tullipolitiikan koukeroissa. Nytkö siis Intialle ollaan määräämässä huipputullit sen takia, ettei se (näine tietoinemme) ole suostumassa boikotoimaan Venäjän öljyä? Tosin virallisestikin tässä vaiheessa ei voi enää puhua tulleista vaan suorastaan pakotteista, jotka ovat sikäli ovelia, että ne eivät kohdistu itse pakotteenalaiseen maahan, siis Venäjään, vaan niihin maihin, jotka Venäjän kanssa käyvät kauppaa.

Asiantuntijat: Trump on hullu

Ja Trumpin luonteelle taas on ominaista, että mitä ohdakkeisemmaksi hänen taipaleensa päätyy, sitä enemmän hän 1) syyttää toisia (Bidenia jne.) ja 2) menettää loputkin järkensä. Tätähän olemme jo povanneet muutama kuukausi sitten: kun Trumpille alkaa tie nousta pystyyn, hän ryhtyy entistäkin epätoivoisempiin tekoihin.

Emme ole päteviä analysoimaan Trumpin päätä. Kuitenkin muistamme hänen ensimmäiseltä kaudeltaan sellaisen psykologin kuin Bandy X. Lee jostakin Yhdysvaltain huippuyliopistosta. Silloin kauan sitten, kun puhe oli vielä Pohjois-Korean ydinaseesta, Bandy Lee varoitti, että Trump on hänen psykologisen asiantuntemuksensa mukaan kykenevät vaikka mihin harkitsemattomaan toimintaan. Bandy X. Lee ei ollut edes ainoa huippuasiantuntija, joka tätä näkemystä kannatti. Monet muutkin lyöttäytyivät yksiin hänen kanssaan ja väsäsi vuonna 2017 kirjan, jonka otsikko on The Dangerous Case of Donald Trump.

Lieneekö tuossa muuten syy siihen, että Trump nyt ottaa Yhdysvaltain huippuyliopistot kuristusotteeseensa? Siihen hän ei tietenkään todellista syytä ilmoita? Verukkeina ovat olleet yliopistoissa rehottava antisemitismi, kiinalaisvakoojat ja ties mitkä muut. Joka tapauksessa tuo yliopistojen tukahduttaminen on vakava oire jo sinänsä: vuosia sitten futurologi Clem Sunter lohdutelleen kehuskeli kirjassaan Yhdysvaltain ylivoimaa kahdessa suhteessa: ensimmäinen oli Boeing ja toinen oli maailman parhaat yliopistot. Kuten tietty, nämä molemmat ovat todella syvissä ongelmissa.

Maku poissa salaliittoteorioinnista

Kaikista salaliittoteorioiden punomisistakin on mennyt maku tyystin. Aina pari päivää sen jälkeen, kun Kansan ääni on punonut sievoisen teorian ja myhäilee omaa välkkyyttään, Trump sitten paukauttaa ilmoille koko teorian käytännöksi. Tämähän nähtiin esimerkiksi siinä vaiheessa, kun sanoimme, että Brasialian vastaiset tullit/pakotteet ovat seurausta siitä, että Trump pelkää BRICSiä, jota hän vain pari päivää aikaisemmin oli väheksynyt siihen pisteeseen, että oli Brasialian-kokousta vähätellyt parin kolmen silmäätekevän surkuhupaiseksi kokoontumiseksi. Ja siinä oli sitten Bolsonaron noitajahti ja kaikkea muuta.

Joka tapauksessa tilanne on se, että Kansan ääni alkaa olla ikään kuin tarpeeton siinä mielessä, että kaikki pystyvät ennustuksemme nyt näkemään toteutuvan käytännössä ihan parin kolmen päivän tai viikon tai kuukauden viiveellä. Tämä ei tuota minkäänlaista tyydytystä. Tai ehkä pientä. Kun kaikilta on kuitenkin jarruvipu nyt hukassa, ei kannata edes arvailla, mihin koko homma on menossa. Ja sitä varten ei voi kuin sanoa, että jos ei tässä vaiheessa pelota, niin ei ole oikein tajunnut koko asiainlaitaa.