Itä-Ukraina haluaa liittyä Venäjään: Vapautetut alueet valmistelevat syksyksi kansanäänestyksiä Venäjään liittymiseksi

Venäjän ulkoministeriö järjesti yhdessä Venäjän puolustusministeriön kanssa seitsemännen kansainvälisen toimittajamatkan Donetskiin. Puolustusministeriö vastasi ryhmän turvallisuudesta ja kuljetuksista. Televisioryhmien runsaslukuisuus oli poikkeavaa aikaisempiin matkoihin verrattuna. Kuvausryhmistä yksi teki juttua Saudi-Arabiaan, kaksi Syyriaan, mukana oli Ranskan TV2, Saksan ZDF, molemmilla Moskovan toimitus oli komennettu töihin, Serbiasta ja Tsernogoriasta oli ryhmät ja lisäksi kaikki suurimmat Venäjän tv-kanavat olivat mukana. Mukana oli ranskalainen lehti Le Figaro ja kuvatoimisto Magnum. Sen Moskovan toimiston kuvaaja oli saksalainen nuori naisvalokuvaaja. Nykyisessä mediailmapiirissä kuvareportaasien teko on jäämässä some-vaikuttajien harteille. Matkalla oli mukana joukko bloggareita ja freelancer-toimittajia eri puolilta. Heitä tuli Saksasta, Amerikasta, Turkista, Serbiasta, Belgiasta, Hollannista, Georgiasta, Azerbaidžanista, Liettuasta, Latviasta, Virosta ja Suomesta Leena Hietanen. Harvoin on ollut niin mukava porukka kasassa, kuin tämä kansainvälinen jengi. En epäile, etteivätkö valtamedian suomalaisetkin edustajat olisi viihtyneet mukana.

Itä-Ukrainan turvallisuustilanne on edelleen heikko. Kiovan natsihallinto jatkaa siviilikohdeiden pommituksia lännen toimittamilla uusilla aseilla. Alueet valmistelevat liittymistä Venäjään syksyn kansanäänestyksissä.

Helmikuun 24. päivänä alkaneen Venäjän sotilaallisen erikoisoperaation ensimmäiset tavoitteet, maasillan ja vedensaannin takaaminen Krimille onnistuivat nopeasti. Sekä Hersonin, että Melitopolin alue antautuivat venäläisille joukoille lähes ilman taistelua viikossa. Sen sijaan toinen tavoite, Luganskin ja Donetskin kansantasavaltojen alueiden vapauttaminen Ukrainan miehityksestä on sujunut hitaammin. Liittoutuneiden joukot, Luganskin ja Donetskin kansanarmeijat vahvistettuna Venäjän armeijalla vapauttivat Luganskin kansantasavallan (LNR) alueen­ kokonaisuudessaan heinäkuun 3. päivänä, kun ukrainalaiset joukot pakenivat Lisitsanskin kaupungista.

Donetskin kansantasavallan (DNR) alueella käydään edelleen rajuja taisteluja. DNR:n johtaja Denis Pushilin toivoi sotilasoperaation etenevän nopeasti myös DNR:ssä. ”Alueen turvallisuuden takaaminen edellyttää Slavianskin ja Kramators­kin vapauttamista, koska sieltä tulitetaan Donetskia”, hän kertoi Donetskissa vierailulla oleville toimit­tajille. DNR on myöhemmin tarkentanut sotilasoperaation aikataulua. Donetskin alueen pitäisi olla vapautettu elokuun loppuun mennessä. (26.07. toim. huom.)

Asukkaat eivät uskalla palata
Kansainvälinen toimittajaryhmä pääsi LNR:n vapautetuille alueille ensimmäisinä länsimaisina toimittajina heti heinäkuun alussa Venäjän ulkoministeriön ja puolustusministeriön yhdessä järjestämällä matkalla. Toimittajat päästettiin Severodonetskin ja Lisitsanskin taisteluissa tuhoutuneisiin kaupunkeihin.

Severodonetskissa näkyi liittoutuneiden tulitukseen joutuneiden talojen edessä ukrainalaisten joukkojen kaivamat juoksuhaudat. Ukrainan armeija oli valinnut tukikohdakseen asuintalon, jonka edessä oli lasten leikkipaikka. Toimittajille esiteltiin talosta löytyneitä ulkomaisia aseita. Kerrostalosta löytyi sekä italialaisia Milan- että amerikkalaisia NLAW- ja Javelin -panssarintorjuntaohjuksia, saksalaisia patruunoita ynnä muuta sotasaalista. Suomalaisia aselahjoituksia ei joukosta löytynyt.
”Näitä ei Ukrainassa val­misteta. Nämä ovat lännen lahjoja Ukrainalle”, aseita esitellyt Lugans­kin kansanarmeijan kapteeni Filipenko korosti.

Talon asukas, silminnäkijä kertoi, miten ukrainalaiset sotilaat piiloutuivat yläkerroksiin asuinhuo­neistoihin eivätkä päästäneet siviilejä poistumaan talosta. Lopulta talon asukkaat olivat päässeet kellariin pakoon. Severodonetskista pakeni 80 prosenttia asukkaista sotatoimia. He eivät ole vieläkään palanneet takaisin. Kaupungissa ei ole jäljellä käytännössä yhtään taloa, jossa ei olisi edes ikkunat rikkoontuneet.

Lisitsanskissa taistelut keskittyivät teollisuusalueelle, eivätkä tuhot asuinalueilla olleet niin perusteellisia kuin Severodonetskissa. Kaupungissa on kuitenkin suuri humanitäärinen hätä. Lisitsantskin asukkaat jonottivat Venäjän armeijan humanitaarisen avun jakopisteellä vettä. Kaupungissa toimii viemäröinti, mutta juoma- ja pesuvettä ei ole. Paikalla oli runsaasti eläkeläisiä. Nuoret ovat kaupungin jättäneet.
Lisitsanstkissa oli suuri sotasaalisnäyttely kaupungin keskustassa. Panssariajoneuvot ja muut aseet siirtyvät myöhemmin liittoutuneiden armeijoiden käyttöön.

Venäjä auttaa taloudellisesti
Lisitsantskissa eläkeläisten eläkkeiden maksamisesta huolehtii LNR. Venäjän federaatio antaa rahaa LNR:lle, joka maksaa ­alueen eläkkeet. LNR:n vapautetuilla alueilla on aloitettu jälleenrakennus ja rauhan palautus. LNR:n johtaja Leonid Pasetsnik uskoo alueen tulevaisuuteen. ”Meillä on paljon potentiaalia. Meillä on mineraaleja, kivihiiltä ja vapautetuilla alueilla maanviljelyä. Auringonkukkaöljy on valttimme”, hän kertoi sairaalarakennuksen työmaalla Luganskissa.

Luganskin kaupunki rakentaa 200-paikkaista sairaalaa, johon rahat tulevat Venäjän fede­raatiolta. Leonid Pasetsnik korosti, että Luganskin kansantasavallan elämän normalisoimiseksi on ensin kunnostettava alueen infrastruktuu­ri. ”Uuden sairaalan rakentami­nen on osa infrastruktuuriprojekteja, joilla palautetaan alueelle rauhaa ja yritetään saada ihmiset palaamaan takaisin alueelle”, Pasetsnik sanoi. ”Ensin on saatava kuitenkin vesi, kaasu ja lämmitys toimimaan ja teitä kunnostettua ennenkuin voidaan siirtyä huolehtimaan muista tarpeista”, hän jatkoi.

Ukraina pommittaa yhä siviilikohteita
Ukrainan saatua uusia aseita länneltä, Luganskin kaupunki on joutunut pitkästä aikaa pommitus­ten kohteeksi. ”Fasistit ampuvat HIMARS-ohjuksilla, joita he saivat USA:lta”, Pasetsnik sanoi. HIMARS-ohjukset yltävät yli 300 kilometrin päähän.

Donetsk on myös ollut koko ajan pommitusten kohteena. DNR:n johtaja Denis Pushilin kertoi, että Donetskissa oli kuollut edellispäivänä kolme ihmistä ja haavoittunut 15 ihmistä ohjusiskussa. Samana päivänä kuolleita oli kaksi ja yksi haavoittunut. ”Vihollinen jatkaa hyökkäyksiään siviilejä eikä sotilasyksiköitä vastaan”, Pushilin korosti.

Venäjän sotilasoperaation alettua Donetskin alueella on kuollut yhteensä 246 ihmistä, joukossa 16 lasta. Haavoittuneita on 2650, joukossa 173 lasta. Alueen rakennuskannasta yli 5400 asuintaloa on vahingoittunut ja 1200 siviili-infrastruktuurirakennusta on saanut vaurioita. Donetskin alueeseen kuuluvan satamakaupunki Mariupolin vapauttamisen jälkeen kaupungissa on aloitettu infrastruktuurin palautus.

”Vesi ja sosiaalinen infrastruktuuri ovat ensi sijalla sekä miinan raivaus”, Pushilin kertoi. Asuin­talojen uudisrakennustyöt on aloi­tettu sekä Mariupolissa että Volnovakhassa. Volnovakhassa kunnostetaan parhaillaan 50 kerrostaloa. Mariupolin satama on saanut sähköt ja viljan vienti ja rakennusmateriaalien tuonti sataman kautta ovat käynnistyneet. ”Pyrimme tekemään niin läheistä yhteistyötä Venäjän federaation kanssa kuin mahdollista”, Pushilin jatkoi.

Asuntoprojekti Mariupolissa
Venäjän Puolustusministeriö aloitti hätäapuna kesäkuun alussa kerrostalokorttelin rakentamisen Mariupolissa. Asukkaiden pitäisi päästä muuttamaan asuntoihin jo syksyllä. Kortteliin valmistuu 1011 asuntoa 9500 asukkaalle. Paikka on Mariupolin laitakaupungilla, jossa talot ovat lähes kaikki tuhoutuneet. Raskaissa taisteluissa Ukrainan natsipataljoonat käyttivät siviilejä ihmiskilpinä.

”Venäjän puolustusministeriö rakentaa talot omalla kustannuksellaan ja ne annetaan Donetskin kansantasavallan käyttöön vastikkeetta”, työnjohtaja Oleg Petzenkin kertoi. Työmaalla on 850 sotilasta ja 150 siviilirakentajaa alueelta. Uusista taloista tulee 5-kerroksisia. Kortteli tulee sisältämään niin so­siaaliset palvelut kuin kaupalliset tilat alu­een asukkaille.

Venäjän Puolustusministeriö rakentaa Mariupoliin myös 60-paik­kaisen erikoissairaalan, johon tulee patologinen osasto ruumiiden tunnistamista varten. Sairaalan on tarkoitus olla käyttökunnossa lokakuussa.

Palkkasotilaiden kohtalo epäselvä
DNR:n oikeuslaitos tuomitsi kuolemaan kolme palkkasotilasta, kaksi englantilaista ja yhden marokkolaisen, jotka antautuivat Mariupolissa. He ovat valittaneet tuomioistaan. Parhaillaan heidän valitustaan käsittelee Donetskin korkein oikeus. Pushilin piti varsin mahdollisena, että miehet tulevat kärsimään kuolemanrangaistuksensa.

”Englanti ja Marokko eivät ole osoittaneet minkäänlaista kiinnostusta miesten kohtalosta”, hän sanoi. Englanti lähetti armonanomuksen Moskovaan, mutta Venäjän ulkoministeriö kertoi osoitteen olevan väärän. He pyysivät Englantia kääntymään DNR:n puoleen. Englanti on toistaiseksi kieltäytynyt, koska se ei suostu tunnustamaan Donetskin ja Luganskin kansantasavaltoja.

Viljan ostaa Venäjän federaatio
Itä-Ukrainan vapautettujen alueiden maatalous ja yrittäjät odottavat innolla uutta alkua Venäjän yhteydessä. Luganskin läänissä vapautetulla alueella sijaitsevan maatalousyrityksen johtaja Viktor Molotok on löytänyt jo uuden ostajan ukrainalaisten tilalle. ”Venäjän federaatio ostaa kaiken. Pystyimme maksamaan palkat ruplissa heti, kun saimme satoa myytyä”, Molotok kertoo.

LNR:n lakien mukaan palkat pitää maksaa ruplissa. Yritys selvisi alueella riehuvista sotatoimista vähällä. Ammuksia ei tipahtanut alueelle yhtään, vaikka sotaa käy­tiin vain 50 kilometrin päässä tilalta. Yri­tyksellä on yhteensä 82 työntekijää eikä yksikään työntekijä jättä­nyt yri­tystä. ”Tarvitsemme vakautta, että voimme kehittää yritystämme. Meil­lä on kaikki hyvin, kun on rauha”, Molotok sanoo.

Yritys on perustettu Ukrainan aikana 1998. Se jatkaa LNR:ssä yksityisenä osakeyhtiönä. Yritys viljelee vehnää, ohraa, auringonkukkaa ja maissia. Tänä vuonna suurimman peltoalan on saanut auringonkukka. Ohraa on viljelty 200-300 hehtaaria ja vehnää 600 hehtaaria. Venäjän välittäjät myyvät viljaa eteenpäin Turkkiin ja Algeriaan. Myös Intia ja Pakistan ovat kiinnostuneita viljan ostosta. Melitopolissa on kesän alussa viljaa kerätty yhteensä 300 000 tonnia. Venäläiset välittäjät ostavat alueen viljan. Pelloilla satoa niit­tävät upouudet puimurit, jotka on tuotu Krimiltä, kun länsimainen yritys on lähtenyt ja jättänyt tuotantonsa paikallisille.

Melitopolissa sijaitseva valimo odottaa myös innolla Venäjän markkinan avautumista. Yrityksellä on ollut vaikeuksia viime kuukausina, kun työntekijät evakuoituivat sotatoimien alta. Nyt yrityksen yli 300 työntekijää ovat jo palanneet takaisin töihin. Johtaja kertoo, että Venäjän markkinoille integroituminen antaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta tehtaalle.

Kansanäänestykset järjestetään syksyllä
LNR on järjestämässä kansanäänestystä Venäjään liittymisestä nyt, kun koko alue on nyt vapautettu ukrainalaisesta miehittäjästä. Samoin Hersonin ja Zaporožjen läänit haluavat omat kansanäänestyksensä. Ne on tarkoitus pitää heti alkusyksystä. Zaporožjen läänin sotilassiviilihallinnon johtaja Jevgeni Balitsky korostaa, että alue haluaa liittyä suoraan Venäjään ilman että alueesta muodostetaan ensin kansantasavaltaa. ”Emme halua kuulua Kri­miin, vaan haluamme liit­tyä Venäjään Ros­tovin ja Voronezin tapaan”, hän kertoi Melitopolissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Kansanää­nestyksen kysymykset rakenne­taan läpinäkyviksi ja selviksi. ”Äänestyslipukkeessa on suora kysymys, haluavatko asukkaat liittyä Venäjään vai ei”, Balitsky jatkaa.

Zaporožjen läänin pääkaupunki Zaporožje on edelleen Kiovan hallussa. Venäjän sotilassiviilihallinto toimii alueen suu­rimmassa kaupungissa Melitopolissa. Johtaja Jevgeni Balitsky on paikallinen aktivisti, entinen Ukrainan kansanedustaja Radassa. ”Bandera ei koskaan ole meidän ihanteemme. Haluamme elää maassa, jonka kadut kantavat esi-isiemme nimiä, joiden teoista voimme olla ylpeitä”, hän sanoi. Biletskyn mielestä Ukraina on pettänyt heidät. Ukrainan negatii­vinen suhtautuminen alueen asukkaisiin näkyy myös teoissa. ”Ukraina katkaisi meiltä kaasun viikko sitten. Sähkön ja veden katkaiseminen Krimiltä muistetaan. Kaasun, veden ja sähkön katkaiseminen ovat kansanmurhan tunnusmerkkejä”, hän sanoi. Hän ilmoitti myös, ettei alue tule koskaan maksamaan velkojaan Ukrainalle.

Vanhempi väki haluaa Venäjälle
Melitopolissa jaettiin lehteä, jossa Venäjän presidentti Vladimir Putin muistuttaa venäläisten ja ukrainalaisten olevan samaa kansaa. Putin korosti lehdessä, että alueen asukkaat päättävät itse kansanäänestyksessä kohtalostaan, ei kukaan muu. Asukkaiden päätöstä tullaan kunnioittamaan.

Melitopolissa asukkaat jonottivat Venäjän kansalaisuutta. Päivässä hakemuksen jättää noin 20-30 asukasta. Pääosin jonottajat ovat eläkeikäisiä. Osa heistä kertoi, että heitä hävettää nykyinen Kiovan hallinto. Osa taas sanoi palaavansa ”kotiin” Venäjälle. Eräs eläkeläinen kertoi, että häntä rasitti dokumenttien täyttö ukrainan kielellä. Hä­nen kotikielensä on venäjä. Tällä hetkellä Melitopolissa virastokielenä on venäjä. Jonossa ollut vanhempi rouva arvioi, että nuorempi väki haluaa länteen ja on jo sinne lähtenyt. Melitopolista evakuoitui noin 20 prosenttia väestä, vaikka alueella ei juurikaan käyty taisteluja.

Venäjän federaation poliisi FSB tekee kansalaisuushakemuksista turvallisuustarkistuksen. Denatsifikaatiota tehdään siten, että natsipataljooniin kuuluneet henkilöt eivät saa Venäjän kansalaisuutta. ”Heidät lähe­tetään Banderastaniin”, Balitsky sanoi.

Ero Ukrai­nas­ta on väis­­tämätön
Vaikka kansanäänestystä Venäjään liittymisestä ei ole vielä pidetty, Zaporožjen ja Hersonin läänit valmistelevat irtiottoa Ukrainasta täydellä teholla. Balitskyn mukaan Melitopolissa eletään tällä hetkellä ylimenokautta. Verotusmalli on otettu Donetskista. Alueella on siirrytty ruplaan, mutta palkkoja saa maksaa edelleen grivnoina. Eläkkeitä ja sosiaaliavustuksia maksetaan Venäjän lakien mukaan. Eläkeläisillä ei ole kuitenkaan esteitä vastaanottaa eläkkeitään myös Ukrainasta.

Päällimmäisenä ongelmana Melitopolissa, 150 000 asukkaan kaupungissa, on kaasun palauttaminen asukkaille. Gazpromin kanssa neuvotellaan kaasun toimituksista satamakaupunki Berdjans­kin kautta.

Oikeuslaitos ja terveydenhoito toimivat normaalisti. Poliittiset puo­lueet ovat myös aloittaneet toimintansa, niiden joukossa Ukrai­nassa kiel­letyt puolueet, kuten kommunistipuolue. Myös Yhtenäinen Venäjä on aloittanut humanitaari­sen avun tuonnin Melitopoliin.

Kouluissa opetetaan myös ukrainan kielellä
Lapset aloittavat koulun normaalisti syyskuun ensimmäisenä päivänä. Melitopolissa avaa ovensa 400 koulua. ”Opetus tulee olemaan venäjän kielistä. Myös ukrainankielisiä luokkia tulee olemaan”, Balitsky arvioi. Katujen nimet on tarkoitus palauttaa venäjänkielisiksi sekä palauttaa myös neuvostosankarit katujen nimistöön takaisin. Ukraina teki de-kommunisaatiota ja poisti kommunismin sankarit katujen ja paikkojen nimistöstä.

Yritystoimintaa elvytetään. Balistskyn mukaan rahoitus Ukrai­nasta katkaistaan ja teollisuutta pyritään integroimaan itään.

Tihutyöt jatkuvat
Kansanäänestyksen tuloksesta veikataan selvää enemmistöä asukkaille, jotka haluavat liittyä Venäjään. Nuorten uskotaan jättävän äänestämättä. Noin 20 prosenttia saattaa haluta jäädä Ukrainaan ja orientoitua länteen.

Melitopolin alueella on vielä ukrainalaisia nationalisteja, joita uusi komento ei miellytä. Kolmen kuukauden aikana kolme siltaa ja 15 autoa on räjäytetty. Ukrainalai­set nationalistit laittavat myös mii­noja maastoon.

”Ukraina sairastui kiihkonationalismiin”, Balitsky sanoo. Balitsky itse ja monet muut eivät enää katso olevansa Ukrai­nan kansa­laisia, koska heitä syytet­tiin kollaboraattoreiksi heidän halu­tessaan yhteistyötä Venäjän kanssa. ”Olemme ukrainalaisia, jotka olemme samaa kansaa venäläisten kanssa”, hän sanoo.

Leena Hietanen
Helsinki