Hallitus salaa kantaansa ydinaseista
Jälleen vappuna 2025 näytimme tunnuksen, joka esitettiin ensi kerran runsaat 20 vuotta sitten. Silloin tähän tunnukseen liitettiin ajatus ydinaseettomasta Pohjolasta. (kuva: Heikki Männikkö)
Kirj. Juhani Tanski 16.6.2025 Kansan ääni 3/2025, 18.6.2025
Eduskunnassa puolueet kinastelivat joulukuussa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ydinaseita koskevasta osasta. Oikeisto haluaa todeta selkeästi, että Natoon liityttiin ydinsateenvarjon saamiseksi. Vasemmisto taas kiemurtelee kuin onkimato koukussa ja haluaa mahdollisimman tulkinnanvaraisen näkemyksen. Petteri Orpon oikeistohallituksen tulisi ilmoittaa kantansa ydinasepolitiikkaan. Marinin ja Orpon hallitukset reivasivat kaikessa hiljaisuudessa Nato-jäsenyyttä valmisteltaessa luvatusta pohjoismaisesta linjauksesta suhteensa ydinaseisiin ja ydinaseettomuuteen. Suomen etu ei ole omilla toimillaan kärjistää tuota valtataistelua tai syventää blokkeihin jakautumista.
Juu-ei-vaarin housut -keskustelua
Suomen Nato-jäsenyyshakuprosessin aikana Naton ja sen suurvaltajäsenten ydinasepolitiikka jäi hallituksen selvityksissä hyvin harvojen lauseiden varaan. Ydinräjähteiden kielto Suomen alueella todetaan, mutta ydinasetta ei esitellä yhtenä kansainvälisesti kielletyistä joukkotuhoaseista, eikä Suomen mainita olevan ydinaseeton valtio.
Laki vaatii selontekoa
Suomen osallistumiseen Naton yhteiseen rauhanajan puolustukseen sovelletaan lakia, jonka mukaan valtioneuvoston on ennen päätöksentekoa kuultava eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko, jos päätös koskee erityisen vaativaa tilannetta. Ilmavoimat on osallistunut tänä vuonna Norjan edustalla USA:n strategisten B-52- pommikoneiden saatto- ja suojaamistehtävään. Laivueen neljästä koneesta kolme oli kelpuutettu ydinasetehtäviin. Selonteko tai ainakin tiedonanto olisi pitänyt antaa ennen päätöstä Suomen osallistumisesta ydinsotaharjoitukseen.
Onko Suomi ydinaseettoman Pohjolan osa?
Tätä kysyy moni tänä päivänä. Rauhanliitto toteaa: ”Suomella on yhä mahdollisuus ja hyvät perustelut säilyttää alueellinen erityisyys nyt, kun Eurooppa jakautuu uudelleen kahdeksi jyrkästi toisiaan vastustaviksi sotilasblokeiksi. Suomen etu ei ole omilla toimillaan kärjistää tuota valtataistelua tai syventää blokkeihin jakautumista.” Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas) toteaa selonteosta: ”Suurin pettymys oli ydinaseita koskeva linjaus. Eduskunta ei torjunut niiden sijoittamista tai kauttakulkua ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä. Se käytännössä tunnusti, että Suomen linja ydinaseriisuntaan on muuttunut: Nato estää jäsentensä liittymisen YK:n ydinkieltosopimukseen ja Suomi on äänestänyt YK:ssa sopimusta vastaan.
Ministerien vaikeneminen herättää huomiota
Lainsäädäntösuunnitelmassa ydinenergialain muutos on mukana ja pääministeri Petteri Orpo on antanut asiasta ristiriitaisia lausuntoja. Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi viime keväänä, että pykälän arviointi on menossa. Presidentti Alexander Stubb ajoi presidenttikampanjassaan vähintään ydinaseiden kauttakulun sallimista. Kysyin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä asiasta jälleen, mutten saanut ulkoministeri Elina Valtoselta lainkaan vastausta. Valtonen jätti vastaamasta nimenomaiseen hänelle esitettyyn kysymykseen. Kun aiemmin syksyllä kysyin samaan tapaan eduskunnan edessä ministeri Häkkäseltä asiasta, vastasi hänkin vaikenemalla. Ministerien vaikeneminen tässä asiassa alkaa olla sen verran huomiota herättävää, että voisi olla eduskunnan puhemiehenkin paikallaan siitä sopivassa hetkessä huomauttaa. Eduskunnalla ja kansanedustajalla on oikeus saada ministerin vastaus.
Suomen ydinaseista päättää Nato – ei Suomi
Nato-propagandassa korostettiin Suomen haluavan Naton ydinasesateenvarjon alle. Marinin hallitus korosti Nato-hakemuksessaan, että Suomella ei ole mitään ehtoja eikä toiveita esim. ydinaseiden tai Naton tukikohtien sijoittamisen suhteen. Kaikki käy. Natoon ei voi liittyä ehdollisesti. Hallituksen kesäkuussa antamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ja DCA-sopimuksen eduskuntakäsittelyssä todettiin ydinräjähteiden kielto Suomen alueella. Suomen ei sanottu olevan ydinaseeton valtio. Yhdysvaltain apulaispuolustusministeri Vipin Narang ilmoitti elokuun alussa Suomen ja Ruotsin sitoutuneen julkisesti tukemaan Naton ydinasepelotetta tavanomaisilla asevoimillaan. Suomen Ilmavoimat osallistuikin Naton ydinsotaharjoitukseen. Sotilastukikohdista ja ydinaseiden sijoituspaikoista eri maihin päättää Naton neuvosto rauhan aikana ja sodanjohto kriisien aikana. Se maa, jota päätös koskee, ei saa osallistua päätöksentekoon. Ei siis ole merkitystä onko ydinenergialaissamme ydinasekielto vai ei. Mitään tarvetta muuttaa ko. lakia ei siis ole. Suomen hallituksella ja eduskunnalla ei ole päätösvaltaa asiassa.
