Globaali kriisi heijastui Davosista

USA:n ja Trumpin vastainen protesti Grönlannin toiseksi suurimmassa kaupungissa Sisimiutissa. Osallistujien mukaan tämä oli suurin koskaan Sisimiutissa järjestetty mielenosoitus. Kaupungissa on 5500 asukasta ja se sijaitsee 75 kilometriä napapiirin pohjoispuolella. (Kuva: Wikimedia Commons).

Heikki Männikkö, 3.2.2026; Kansan ääni 1/2026, 2.3.2026

Maailman tiedotusvälineiden otsikot täyttyivät tammikuussa uutisista USA:n itsevaltaisen presidentti Trumpin mm. Venezuelaa ja Grönlantia koskevista toimista. Näiden kautta heijastuukin kärkevästi maailman nykyinen uusimperialistiseen suuntaan kärjistynyt maailmanpoliittinen tilanne. Vuosittaisessa Sveitsin Davosin talousfoorumissa 19.- 23.1.2026 kuultiin useiden poliitikkojen näkemyksiä ja arvioita mm. Grönlantiin liittyvissä kysymyksissä.

Grönlanti nousi Davosin keskeiseksi aiheeksi

Davosissa nousi voimakkaasti esiin läntisen maailman jakautuminen nopeasti toisilleen vastakkaisiin leireihin, jotka kilpailevat taloudellisesta ja poliittisesta vaikutusvallasta maailmassa. Davosissa kuultiin ja nähtiin monia konflikteja. Nähtiin miten EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde 20.1.2026 käveli ulos yksityiseltä VIP-illalliselta USA:n kauppaministerin Hovard Lutnickin arvosteltua Rankasti Eurooppaa. Lutnickin kerrotaan sanoneen: ”Olemme tulleet tänne Davosiin tekemään yhden asian kristallinkirkkaaksi: presidentti Trumpin myötä kapitalismilla on uusi sheriffi kaupungissa”. USA:n ja Euroopan välejä Davosissa kiristivät, kun useat Euroopan maat mm. Suomi lähettivät sotilaita Grönlantiin Trumpin uhattua, että USA ottaa Grönlannin haltuunsa sotilaallisesti. Uhkaustaan Trump perusteli mm. sillä, että Grönlannin ympäristö vilisee Venäjän ja Kiinan sotalaivastoa ja ainoastaan USA voi puolustaa saaren suvereniteettia. Vastauksena EU-maiden joukkojen lähettämisestä Grönlantiin Trump syytti heitä Yhdysvaltojen etujen huomiotta jättämisestä ja ilmoitti 10 prosentin tullien käyttöönotosta 1. helmikuuta alkaen.

USA:n uhkailut herättävät pelkoa

Ennakkoon Trump ilmaisi haluavansa puhua Davosissa Grönlannista, vaikka keskeiseksi aiheeksi ennakoitiin Ukrainan tilannetta. Suomen Elina Valtonen saapuessaan Davosiin tiistaina 20.1.2026 antoi tuoreeltaan lausunnon, jonka mukaan Grönlannin kiista voidaan ratkaista arktista puolustusta vahvistamalla. Elina, kuten monet muutkin Davosin osallistujat nielivät lennossa Trumpin syötin Venäjän ja Kiinan uhasta toistamalla, että ne ovat hypoteettinen uhka, johon löydetään ratkaisu, kun liittokunta lisää panostuksia arktiseen turvallisuuteen. Selkeästi Valtonen ilmaisi EU:n piirissä heijastuvan pelon mahdollisesta tulli- ja kauppasodasta USA:n ja Euroopan välillä.

Uusi tilanne alkaa selvitä kapitalisteille

Puheenvuorossaan Kanadan pääministeri Mark Garney totesi vähän kierosti maailmassa vallitsevan uuden tilanteen. Hänen mukaansa lännen tulee lopettaa teeskentely, koska vanha läntinen maailma on USA:n politiikan takia kuollut. Hän totesi, että edelleen teeskentelemme, kuin sääntöpohjainen maailma olisi olemassa, koska tämä kuvitelma hyödytti lännen tavoitteita.

Sääntöpohjaisella maailmallahan on annettu ymmärtää järjestelmää, jossa valtioiden välisiä suhteita ohjaavat sovitut säännöt ja periaatteet ja valtiot sitoutuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Garney kuitenkin antoi ymmärtää, että tähän saakka vain Venäjän agressio on osattu mieltää sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rikkomiseksi, mutta nyt tulee lopettaa myös teeskentely Yhdysvaltain osalta. Se oli meille hyödyllistä niin pitkään, kun USA:n ylivalta palveli meitä. Tämä Garneyn ulostulo on tietenkin nähtävä siten, että nyt EU-länsi tunnustaa maailman muuttuneen pysyvästi. Jos Elina Valtonen ei sitä huomaa, niin monet muut oivaltavat.

Huomaavat maailman muuttuneen, mutta miten?

Olemme useasti esittäneet eri yhteyksissä kysymyksen, että miten EU:lla ja USA:lla voi olla yhteiset puolustusvoimat, vaikka pitkään on ollut havaittavissa, että USA:n ja EU:n pääomapiirien edut maailmalla monesti käyvät ristiin keskenään?

Toisen maailmansodan jälkeen yhdistynyt länsi joutui valitsemaan taktiikan, jolla yhdessä vastustettiin Neuvostoliiton ja sosialistisen maailmanjärjestelmän kasvua ja voimistumista. Sitten viime vuosituhannen loppuvuosina Gorbatshovin, Gaidarin ja Jeltsinin suunnitelma Neuvostoliiton/Venäjän siirtämiseksi osaksi uusliberalistista markkinataloutta herätti läntisissä pääomapiireissä todellisia toiveita Venäjän voimavarojen integroimisesta lännen markkinatalouteen. Toiveensa Venäjän ”demokratisoimisesta” he joutuivat kuitenkin hautaamaan Vladimir Putinin noustua Venäjän presidentiksi (7.5.2000) Venäjä katsoi, että läntisten markkinoiden tunkeutuessa vapaasti Venäjän talouteen, menettää Venäjä nopeasti itsenäisyytensä. Venäjä muutti poliittista kurssiaan. Mafia laitettiin kuriin, alettiin uudelleen korostaa valtion asemaa ja pakotettiin oligarkit yhteistyöhön valtion kanssa.

Länsi joutui muuttamaan taktiikkaa

Läntiset imperialistivoimat, jotka olivat rakentaneet laskelmansa sille perustalle, että saavat taloudellisen piristysruiskeen kaappaamalla markkinoiden avulla Venäjän voimavarat, joutuivat muuttamaan taktiikkaansa. He suuntautuivat 2000-luvun alkuvuosina Venäjän poliittiseen muutokseen värivallankumousten ja sotilaallisen painostuksen avulla. Järjestivät Ukrainaan Proxy-sodan tavoitteenaan Venäjän pakottaminen poliittiseen muutokseen. He rikkoivat kaikki ETYJ-sopimukset, järjestivät Ukrainassa sotilasvallankaappauksella banderalaisen kumouksen, aseistivat Ukrainan ja työnsivät Naton kiinni Venäjän rajoihin. USA:n ja EU:n toimesta Venäjän neuvotteluyritykset torjuttiin. Ainoaksi mahdollisuudeksi Venäjälle jäi erikoisoperaatio ja torjua sotilasteknisin keinoin tilanteen synnyttäneet ns. juurisyyt.

Yhdysvallat irtaantui lännen yhteisestä taktiikasta

Erikoisoperaatio alkoi 24.2.2022. Kolmen vuoden kuluessa kävi selväksi, että sotilaallista voittoa, eikä myöskään poliittista muutosta Venäjän suhteen ole näköpiirissä. Sen jälkeen, kun Trump 20.1.2025 nousi USA:n presidentiksi, tulivat USA:n pääomapiirit johtopäätökseen, että taktiikka Venäjän voimavarojen ryöstämiseksi ei toimi ja vuoden 2025 kuluessa USA selkeästi on poikennut lännen yhteisestä taktiikasta omille teilleen. He jättivät Euroopan tappelemaan yksin Venäjää vastaan, kohdistivat huomionsa Kanadaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Grönlantiin ja pakottavat Euroopan ostamaan tarvittavan aseistuksen ja fossiiliset polttoaineet Yhdysvalloista.

Miksi näin tapahtui

Syy USA:n käännökseen liittyy kapitalismin epätasaisen kehityksen lakiin, joka liittyy Marxin ja Engelsin löytämään pääoman kilpailun lakiin. Yritykset, toimialat ja valtiot kehittyvät eri tahdissa. Samanaikaisesti osa yrityksistä kasvaa ja osa taantuu. Kapitalistiset monopoliryhmät käyvät jatkuvasti keskinäistä kilpailua voimavaroista. Tästä syystä monopoleja edustavat valtiot ajautuvat keskinäisiin ristiriitoihin jopa maailmansotiin. Samasta syystä Eurooppa ja Yhdysvallat ovat ajautuneet keskinäisiin ristiriitoihin. Kanadan Garney oli oikeassa huomatessaan maailman muuttuneen jopa pysyvästi.

Lavrovin lausunnot selvensivät

Uhkailemalla Grönlantia sotilaallisella operaatiolla saaren ottamiseksi USA:n haltuun sekä ”Venäjän ja Kiinan uhan” torjumiseksi, sekä ilmoittamalla USA:n asettavan 10 % lisätullit EU-maille, jotka lähettivät miehistöä Grönlantiin, Trump ovelasti käänsi keskustelun Davosissa Grönlannin militarisoimiseksi. Tähän EU poliitikot mielellään suostuivat. Tätä selkeästi osasi ennakoida Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, kun hän 20.1.2026 järjesti Moskovassa Venäjän ulkoministeriön lehdistökeskuksessa 3 tunnin lehdistötilaisuuden. Siellä Lavrov sanoi Grönlannin olevan siirtomaavalloitus, joten saaren asukkailla on oikeus itse päättää tulevaisuudestaan. Lavrov kiisti ehdottomasti väitteet, joiden mukaan USA:n tulisi liittää saari itseensä, estääkseen Venäjää tai Kiinaa valtaamasta Tanskan autonomista aluetta. Lavrov sanoi myös USA:n tietävän täysin tarkkaan, että Moskovalla ei ole tällaisia suunnitelmia. Myös Peking on tuominnut viittaukset Venäjään ja Kiinaan ”tekosyynä” sille, mitä se kutsuu Washingtonin arktisen läsnäolonsa laajentamiseksi.

Kuin Pässiä narusta…

Davosin tapaamisessa Naton pääsihteeri Mark Rutte ja Trump keskustelivat suljettujen ovien takana mm. Grönlannin sotilaallisesta merkityksestä USA:lle ja Natolle, Venäjän ja Kiinan kasvavasta kiinnostuksesta alueeseen sekä USA:n vaikutusvallan lisäämisestä Grönlannissa. Merkittävää on, että he sopivat Grönlantia ja Arktista aluetta käsittävän esisopimuksen (kehysjärjestelyn), joka sisältää mm. tulevan USA:n roolin Grönlannissa ja pohjoisilla alueilla sekä USA:n oikeuksien laajentaminen Grönlannin sotilastukikohtiin ja Naton vahvemmasta roolista pohjoisen alueen militarisoinnissa. Keskusteluissa USA luopui uhkauksestaan asettaa sotilaita Grönlantiin lähettäneille EU-maille 10 % tullipakotteet. Käytännössä Rutte joutui suostumaan kaikkiin Trumpin vaatimuksiin.

Ja tulossa on kylmää kyytiä…

Rutten johdolla Davosissa sovittiin kehysohjelmasta, jossa 7 Naton jäsenmaata – pohjoismaat, USA ja Kanada – muodostavat A7-ryhmän, joka kantaa vastuun arktisen alueen puolustuksesta. Pohjoiset Natomaat matelevat USA:n edessä, joka pakottaa meidät rakentamaan arktiselle alueelle tähtitieteellisen kalliin ohjuspuolustus-”kupolin”. Siinä myös Rovaniemen lentotukikohdalle asettuu iso tehtävä. Davosissa Stubb rehentelee, että meillä on mahdollisuus irrottaa miljoona miestä reservistä. Kerrottiin, että kaikki Nato-maat haluavat nyt sotaharjoituksiin Lappiin, jossa opitaan toimimaan arktisissa olosuhteissa. Pian keväällä sinne saapuu 3000 USA:n merijalkaväen sotilasta harjoituksiin. Tulossa on meille kylmää kyytiä.