Gazan operaatio – tykistö vastaan lingot

Miljoonat ihmiset osoittivat mieltä Gazan puolesta Jemenissä 29.12.2023

Matti Laitinen 30.1.2024

Israelin hyökkäyksessä Gazaan on syksystä 2023 lähtien kuollut vastarintajärjestö Hamasin hallitseman Gazan terveysministeriön mukaan yli 23 000 palestiinalaista. Heistä noin kaksi kolmasosaa on ollut naisia ja lapsia. Vuonna 1987 perustettu Hamas (islamilainen vastarintaliike) on palestiinalainen islamistinen järjestö, joka hallitsee Gazan kaistaa. Sen tavoitteena on ollut v. 2017 lähtien  palauttaa rajat, jotka vallitsivat ennen kuuden päivän sotaa (5.-10.6.1967). Tammikuun alkupuolella 2024 Israelin armeijan edustaja Daniel Hagari totesi uutiskanava NBC:lle, että Israel on tappanut tai vanginnut 8 000-9 000 Hamasin taistelijaa.

Kuuden päivän sota

”Israel valloitti Gazan kaistan ja Länsirannan, mukaan lukien Itä-Jerusalemin, vuonna 1967, ja on siitä lähtien pitänyt niitä sotilasmiehityksen alla. Israel on rajoittanut poispääsyä Gazasta 1980-luvun lopulta alkaen, ja vuonna 2007 se asetti Gazan tiukan saarron alle. Punainen risti ja muut asiantuntijatahot ovat todenneet, että saarto on kollektiivinen rangaistus ja siksi laiton. Miehittäjänä Israelilla on sen sijaan velvollisuus, jota se ei toteuta, huolehtia Gazan ja muiden miehitettyjen alueiden väestön ruuan ja veden saannista, terveydenhuollosta ja muista perustarpeista, ja suojella heitä.” (Syksy Räsänen 10.11.2023)

”Vuodenvaihteessa 2008–2009 Israel teki suurhyökkäyksen Gazaan. Sen armeija tappoi 1 400 palestiinalaista, joista yli 1000 oli siviilejä. Palestiinalaiset tappoivat yhdeksän israelilaista, joista kolme oli siviilejä. Vuoden 2014 suurhyökkäys Gazaan oli kaikkein tuhoisin ennen parhaillaan meneillään olevaa hyökkäystä. Israelin armeija tuhosi asuntoja, kouluja, sairaaloita, terveyskeskuksia, Gazan ainoan voimalaitoksen, isoimman vedenpuhdistamon, kaikkiaan yli 17 000 rakennusta sekä pohjavesikaivoja, vesijohtoja ja viljelysmaita, lyhyesti sanottuna elämälle välttämätöntä infrastruktuuria. (Syksy Räsänen 10.11.2023)

Hamas, Fatah ja PLO

Palestiinan Gazan kaistaleen ja Länsirannan yhteinen parlamentti on yksikamarinen Se koostuu 132 kansanedustajasta, jotka on valittu vaaleilla 16 eri vaalialueelta. Eduskuntavaalit on pidetty vain kahdesti. Ensimmäisellä kaudella v. 1996-2006 ne voitti Fatah johdossaan Jasser Arafat (v. 2004 asti) ja Mahmoud Abbas (v. 2004-2006). Toisella kaudella v. 2006- valta parlamentissa siirtyi 74/132 edustajapaikalla Hamasille. Loput 58 paikkaa jakaantuivat seuraavasti: PLO 50, PNI 2, keskustalainen Kolmas Tie 2 ja sitoutumattomat 4 paikkaa. Palestiinan presidenttinä toimii Mahmoud Abbas (Fatah) ja pääministerinä Ismail Haniyeh (Hamas). Vuoden 2006 jälkeen Palestiinassa ei ole pidetty parlamenttivaaleja.

Hamas on lyhenne palestiinalaisen imaami Ahmed Yasin (n. v.1937-2004) v. 1987 perustamasta Islamilaisesta vastarintaliikkeestä (Harakat al-Muqawama al-Islamiya). Yasin joutui jo lapsena pyörätuoliin ja oli lähes sokea. Hän toimi Hamasin hengellisenä johtajana. Hänestä tuli muslimiveljeskunnan aktivisti opiskellessaan nuorena islamia Kairossa. Hän saarnasi ja opetti islamia 1960-luvun lopulta alkaen Länsirannalla ja Gazassa. Hän kuoli Israelin helikopterien suorittamassa ilma-iskussa Gazassa v. 2004. Isku tuomittiin laajalti maailmalla. Seuraaja tapettiin jo kuukauden päästä. Puolueen nykyinen johtaja Ismail Haniyeh valittiin tehtäväänsä v. 2017. Elokuussa 2017 hän johti korkean tason Hamas-valtuuskunnan vierailua Iraniin. Hän tapasi maan korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein. Tapaamisesta seurasi lämpimien suhteiden elvyttäminen Iranin kanssa. Yksi syy Israelin Gazan operaatioon saattaa olla Hamasin Iranin suhteet.

Hamas hallitsee nykyisin rannikon Gazan kaistaa. Se on hallinnut Gazaa v. 2007 käydyn lyhyen sisällissodan jälkeen. Vastapuolena oli Palestiinan presidentin Mahmoud Abbasin johtama Fatah-liike. Hamas on perustanut palestiinalaisalueelle kouluja ja sairaaloita. Se on tehnyt myös ruohonjuuritason työtä. Palestiinassa ei ennen Hamasia ollut sosiaalipalveluita. Niiden kehittämisen ansiosta järjestö siirtyi 2000-luvulla menestyksekkäästi myös puoluepolitiikkaan.

Israel, Yhdysvallat, Euroopan unioni – Suomi mukaan lukien, Kanada, Egypti ja Japani ovat määritelleet Hamasin terroristijärjestöksi. Hamasin liittolaisiin kuuluvat Iran, Syyria ja Libanonissa toimiva shiiamuslimien Hizbollah-ryhmä. Kyseisiä toimijoita yhdistää Yhdysvaltain Lähi-Idän politiikan vastustus. (Lähde: Reuters)

Fatah, aiemmin Palestiinan kansallisen vapautuksen liike on palestiinalaisten poliittinen puolue ja PLO:n suurin jäsenjärjestö. Fatah on keskustavasemmistolainen, sekulaari ja nationalistinen puolue. Se toimii nykyään Länsirannalla. Sillä on tarkkailijajäsenen asema sosiaalidemokraattisten puolueiden sosialistisessa internationaalissa.

Palestiinan vapautusjärjestö eli PLO perustettiin  v. 1964 yhdistämään Israelin valtion perustamisen ja Lähi-idän sotien jälkeen syntyneitä useita vasemmistolaisia Palestiinan pakolais- ja sissiryhmiä. Kun Oslon sopimus oli allekirjoitettu Washingtonissa 13.9.1993, Israel tunnusti PLO:n palestiinalaisten edustajaksi ja PLO tunnusti Israelin valtion. Mahmoud Abbas johtaa nykyisin Palestiinan vapautusjärjestöä PLO:ta.

Gazan kansanmurha

Kansainvälinen tuomioistuin alkoi käsitellä 11.1.2024 Etelä-Afrikan laatimaa kannetta Israelia vastaan. Kanteen mukaan Israel on Gazan sotatoimilla syyllistynyt joukkotuhontaan. Joukkotuhonnasta eli kansanmurhasta on kyse silloin, kun tähdätään jonkin kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittämiseen joko kokonaan tai osittain.

”Israelin apartheidin yhteydessä on viime vuosina ruvettu puhumaan kansanmurhasta. Erityisesti käsite on nostettu esiin kahdessa yhteydessä. Sitä on käytetty kuvaamaan sionistiliikkeen ja Israelin valtion vuosina 1947–49 toteuttamia etnisiä puhdistuksia  ja kuvaamaan Israelin jatkuvasti harjoittamaa etnistä puhdistusta. Erityisesti on kiinnitetty huomiota Gazan saartoon ja toistuviin pommituksiin niiden etnisen perustan, suunnitelmallisuuden ja katastrofaalisten seurauksien takia.” (Syksy Räsänen 10.11.2023

Israel on kiistänyt syytökset joukkotuhonnasta. Myös Israelin tärkeimmän tukijan Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on sanonut kansanmurhasyytöksiä perusteettomiksi. Suomen hallitus ei ole tuominnut Israelin hyökkäystä Gazaan. Suomi tukee myös Israelin laitonta siirtokuntapolitiikkaa sallimalla tuonnin Israelin siirtokunnista, vaikka se on kansainvälisen oikeuden vastaista. Suomi myy myös aseita Israeliin.

Eduskuntapuolueista vain Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat vaatineet Gazaan tulitaukoa. SDP:n varapuheenjohtaja on vaatinut tulitaukoa, samalla kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on tukenut Israelin ”oikeutta puolustautua”, viitaten ilmeisesti Israelin hyökkäykseen Gazaan.

YK:n yleiskokous päätti lokakuussa 2023 vaatia välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan. 121 jäsenmaata äänesti päätöslauselman puolesta, 14 vastaan ja 45 pidättäytyi äänestämästä. Suomi oli yksi äänestämättä jättäneistä. 79 Suomen ulkoministeriön työntekijää esitti marraskuussa2023 ulkoministeri Elina  Valtoselle kirjeellä, että Suomen tulisi vaatia Gazaan humanitaarista tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella.

Palestiinan Suomen lähetystön välittämä Palestiinalaishallinnon ulkoministeriön lausunto Gazan tilanteesta

”Olemme toistuvasti varoittaneet seurauksista, joita aiheutuu, jos poliittinen horisontti sulkeutuu eikä Palestiinan kansalle anneta mahdollisuutta käyttää laillista itsemääräämisoikeuttaan ja muodostaa omaa valtiotaan. Olemme myös varoittaneet päivittäisten provokaatioiden ja hyökkäysten seurauksista, mukaan lukien siirtokuntalaisten ja miehitysjoukkojen jatkuva terrorismi sekä hyökkäykset Al-Aqsan moskeijaan ja kristittyjen ja islamilaisten pyhiin paikkoihin.

Alueemme turvallisuus, vakaus ja rauha voidaan saavuttaa lopettamalla Israelin miehitys Palestiinan valtion maalla, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalem, vuoden 1967 linjojen mukaisesti ja tunnustamalla kansan oikeus itsenäisyyteen ja suvereniteettiin.

Israelin kieltäytyminen allekirjoitettujen sopimusten noudattamisesta ja se, ettei se noudattanut kansainvälisiä Palestiinan tilannetta koskevia päätöslauselmia, johti rauhanprosessin tuhoutumiseen. Palestiinan kysymykseen ei myöskään ole löydetty ratkaisua 75 vuotta kestäneiden kärsimysten ja pakkosiirtojen jälkeen. Tähän yhdistyvät kaksinaismoralistisen politiikan jatkuminen ja kansainvälisen yhteisön vaikeneminen Israelin miehitysjoukkojen Palestiinan kansaan kohdistamista rikollisista ja rasistisista käytännöistä, sekä Palestiinan kansaan kohdistuvan epäoikeudenmukaisuuden ja sorron jatkuminen. Nämä kaikki ovat luoneet tämän räjähdysalttiin tilanteen, josta on seurannut rauhan ja turvallisuuden vaarantuminen alueella.

Rauha edellyttää Palestiinan kansalle oikeutta, vapautta ja itsenäisyyttä, pakolaisten paluuta ja kansainvälisesti sovittujen päätöslauselmien täysimääräistä täytäntöönpanoa.” (Lähde: Tiedonantaja 24.10.2023)