EU:n liittovaltion rakentamisen loppu lähellä?

Jos Jean Monnet’n teoria kriisien EU:ta yhdentävästä vaikutuksesta pitäisi kutinsa, liittovaltio olisi jo valmis. EU-johtajat toistelevat Monnet’n ajatusta. Nyt kriisejä tulee kuin liukuhihnalta ja Monnet’n oppi on lujilla. Näyttää käyvän toisin kuin piti: nämä kriisit repivät eivätkä yhdistä. Eurokriisin pohjimmainen syy on muutamien Euroopan maiden poliittisten johtajien ja suurkapitalistien hillitön liittovaltiokiima. Suomessa Lipponen ja Niinistö ajoivat Suomen poliittisin perustein rahaliittoseikkailuun, jonka katastrofaalisista seurauksista tehdyt selvitykset varoittivat. Tähän saakka kriisejä onkin ollut kiitettävästi: eurokiriisi, velkakriisi, koronakriisi, energiakriisi ja sota. Niitä on ollut peräkkäin, päällekkäin ja limittäin. Tänään tilanne onkin toinen. Kaikki kriisit kaatuvat päälle. Näyttää, että näin montaa kriisiä EU ja sen talousliitto Emu ei kestä.

Yhteinen raha paha erehdys
USA:n taloustutkijat ovat yhtä mieltä euron kriisistä. Taloustieteen nobelistit Paul Krugman ja Joseph Stiglitz katsovar, että yhteiseen rahaan siirtyminen oli paha erehdys ja että euro joutaa historian roskatynnyriin. Nobel-taloustieteilijä Martin Feldstein pitää liittovaltiopolitiikkaa älyttömänä: ”Eurooppa tarvitsee maakohtaisia verotus- ja budjettiuudistuksia – ei puskemista poliittista integraatiota kohti”.
EU:n kannattajat ja vastustajat ovat yhtä mieltä siitä, että vain liittovaltio voi pelastaa euron. Liitovaltion synnyttäminen on erittäin epätodennäköinen, sillä Euroopan kansat arvostavat itsenäisyyttä ja EU-maista on käytännössä mahdotonta muodostaa optimaalista valuutta-aluetta. Maat ovat niin erilaisia. Historiassa ei milloinkaan ole liittovaltiota rakennettu ilman sotaa.

Velkamaiden rahoitus
Kriisien taltuttamiseksi on pitkin matkaa rikottu EU:n perustuslakia eli Lissabonin sopimusta maksamalla pulaan ajautuneiden maiden velkoja. Ensin niitä maksettiin Luxemburgiin perustettujen pankkien kautta, sitten niiden rahat siirrettiin EU:n sisälle Euroopan vakausmekanismiin EVM:ään. Etelä-Euroopan velkamaat ovat vuosikausia vaatineet yhteisvelkojen eli eurobon­dien ottamista kriisimaiden rahoittamiseksi. Viime vuonna juntattiin jäsenmaissa koronakriisin varjolla läpi 750 miljardin euron elvytyspaketti. Eduskunnalle kerrotiin, että se oli poikkeustilanteessa ainutkertainen ja tarkkaan rajattu. Jo ennen paketin hyväksymistä EU:ssa ja sen keskuspankissa EKP:ssä valmisteltiin uutta ja suurempaa jokavuotista eurobondia. Vuoden 2021 elokuussa Italian pääministeri Mario Draghi esitti elvytysvälineestä pysyvää. Jos suunnitelma onnistuu, se muuttaa EU:ta pysyvästi solidaarisemmaksi ja yhteisestä riskien jaosta tulee normaalia arkipäivää.  Joulukuussa Italia ja Ranska löivät yhteisen linjauksensa pöytään: Velkakuri uusiksi ja elvytysvälineestä pysyvä. Mario Draghin mukaan ”lähes kaikki” on EU:ssa muuttunut velkakurin suhteen ja moni maa jakaa Italian­ ja Ranskan linjan. Draghi ja Emmanuel Macron tekivät yhteisen linjauksen EU:n tulevasta kasvu- ja vakaussopimuksesta eli velka- ja budjettikurisäännöistä. He katsovat, että talouskriisin hoitoon rakennetusta elvytyspaketista tulee tehdä pysyvä. ”Velkakurisäännöt ovat epäselvät ja mutkikkaat. Ne eivät tarjoa kannustimia keskeisten julkisten menojen ja investointien prio­risointiin”. ”Emme voi korottaa veroja tai leikata sosiaalimenoja”. ”Fiskaalipolitikan säännöissä on suosittava velkaa, joka hyödyttää tulevien sukupolvien hyvinvointia ja pitkän aikavälin talouskasvua.”

Elvytysväline on jo osoit­tautu­nut menestykseksi
Myös talousnobelisti Joseph Stiglitz­ kysyi tammikuussa, pystyykö EU enää elvyttämään eli kannattaako rypistää, jos huonot on jo housuissa. Ukrainan sota, energia- ja ruokakriisi tuli unionistien riemuksi, ja eurobondeja ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Mario Draghi vaati: Perussopimukset on avattava, veto-oikeus estää toiminnan.

EU:n kauppasodan katastrofaaliset seuraukset
EU-maat – Suomi etunenässä – lähtivät soitellen kauppasotaan Venäjää vastaan. Tarinoitiin Venäjän talouden romahtamisesta, kun länsimaat eivät osta energiaa. Yalen yliopiston pari ”tutkijaa” tarinoi, että Venäjän talous romahtaa energian viennin tippuessa ja ulkomaalaisomisteisten yritysten lähdettyä maasta. Vaikka Venäjän vienti väheni rajusti, länsimaiden energiapula nosti hintoja 3-10-kertaisiksi, joten Venäjän vientitulot eivät paljoa vähentyneet. Jää nähtäväksi onko yritysten siirtyminen venäläisille hyvä vai huono asia. Kauppasota aiheutti kriisin monessa maassa, jotka nyt ovat laman kynnyksellä. ”Eurokriisi 2.0” uhkaa etenkin Italiaa, Espanjaa ja Saksaa. Myös Ranskan energiatilanne on vaikea. Maa on riippuvainen ydinsähköstä, mutta 2/3 maan atomivoimaloista on pysäytetty, koska niitä ei ole huollettu. Italian ja Espanjan talouskriisi voivat siis johtaa siihen, että EKP joutuu vielä muuttamaan suunnitelmiaan nopeastikin.

EU:ssa ja EKP:ssa ”sisällissota”
Mario Draghin hallitus erosi ja parlamenttivaaleissa 25.9.odotetaan fasistipuolueen ja kahden muun eurokriittisten oikeistopopulistisen puolueen selkeää voittoa. Äärioikeiston nousu nostaa kauhukuvia Italian­ talouskehityksestä. Saksa uhkailee Italiaa: ”Elvytyspakettivaroja ei myönnetä, jos uudistuksia ei jatketa”. Italian on täytettävä 55 kohtaa, jotka EU-komissio on asettanut seuraavan 21 miljardin euron elvytyspakettierän ehdoksi. Ehtojen joukossa on mm. Italian kilpailulakien uudistus, jota hallituskriisin käynnistänyt populistinen Viiden tähden liike ja oppositiossa istuva ”Italian veljet” vastustavat. Italian hallituskriisi huolestuttaa laajasti EU:ssa. Saksa uhkaa Italiaa elvytyspakettivarojen menetyksellä, jos eurokriittinen äärioikeisto nousee valtaan. ”Jos oikeistopopulistit nousevat valtaan, sillä on vaikutusta niihin uudistuksiin, joita Italialta vaaditaan. Ja silloin EU:n on reagoitava. Rahaa ei myönnetä, jos uudistuksia ei jatketa”.

Saksalaispankki varoittaa uuden eurokriisin uhasta
Velka huolettaa. EKP:n suunnitelma tukiostojen alas ajamisesta ja ohjauskorkojen nostosta on riski velkaantuneille maille. Saksalainen Deutsche Bank varoittaa EKP:n suunnittelemien koronnostojen seurauksista. Euroopan tilanne on synkkä: ”On hyviä ja huonoja aikoja – ja sitten on vuosi 2022”. Riitelevien päättäjien vaihtoehdot käyvät vähiin.

Italian ja Espanjan tilanne on kriittinen, jos EKP ajaa valtionvelkojen tukiosto-ohjelman alas ja nostaa ohjauskorkoa liian nopeasti ja liian suurin askelin. Italian 10-vuotisen valtionlainan korko nousi yli kolmeen prosenttiin. Korko on nyt noin kaksinkertainen verrattuna alkuvuoteen. Italia on ajautumassa hitaan talouskasvun ja nopean inflaation kierteeseen. Maan bruttokansantuote ei ole kasvanut euroaikana ja nyt se supistuu.

Miten katastrofi voidaan välttää?
EU:n kauppasodan seurauksena Länsi-Eurooppaa uhkaa lama. Jos samaan aikaan omatekoisen taantuman kanssa inflaatiokin kiihtyy, niin seuraavan stagflaation ainekset ovat koossa. Stagflaatio tarkoittaa, että talouksia koettelee samaan aikaan kaksi vitsausta, kasvun tyrehtyminen eli stagnaatio ja kuluttajahintojen nousu eli inflaatio. EU- ja euromaiden olisi syytä kiireen vilkkaa lähteä neuvottelemaan Venäjän kanssa kauppasodan ja myös Ukrainan sodan lopettamisesta. Se antaisi mahdollisuuden, että eurojärjestelmä pysyisi kasassa.

Juhani Tanski
Kuopio