Eläkeläisiin kohdistuvat säästötoimet ja suunnitelmat
Sipilän SSS-hallitus lähti leikkaamaan taloutta 10 miljardin edestä ja järjestöjen oli kutsuttava 8.10.2015 eläkeläiset Kansalaistorille hyväksymään leikkaukset. Tapahtumaan saapuneet eläkeläiset ymmärsivät, että heidät yritettiin ”naruttaa” hyväksymään myös eläkkeiden leikkaukset, vaikka tilaisuuden edellä puhuttiin sopeuttamisen vastustamisesta ja oli varauduttu myös radikaalimpaan esiintymiseen. Korhosen pyytäessä eduskuntaryhmiä pitämään eläkeläisistä huolta huudettiin: ”Rikollishallitus alas”. Kun Rinne sanoi, että Suomi elää vaikeaa aikaa, kuului yleisön joukosta: ”Ja paskan marjat”. Hellstenin kritisoidessa talousasiantuntijoita, huudettiin: ”Hallitus on EK:n juoksupoika.” Osanottajien tuntoja heijastivat usein toistuvat huudot: ”Alas kapitalismi. Yhteiskunnalla on varaa”. Kysyttiinkin ”onko järjestöillä varaa koota ihmisiä puolustamaan Lipposen politiikkaa?” (Kuva: Heikki Männikkö, Kansalaistori 8.10.2015)
Pekka Tiainen, valtiotieteen tohtori, 11.12.2024; Kansan ääni 6/2024, 23.12.2024
Osana hallituksen 9 miljardin euron valtionvelan alentamistavoitteen lisäksi hallitus asetti 18.10.2023 työryhmän tehtävänä ”vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen.” Määräaika esityksiin on vuoden 2025 tammikuun loppu. Tämä vastaa vuoden 2025 luvuin noin 1,2 miljardia euroa. Tämä merkitsisi 700 euron leikkausta eläkeläistä kohden, jos se toteutettaisiin pelkästään eläkkeitä vähentämällä. Julkisuudessa on ollut esillä, että eläkeyhtiöt voisivat lisätä osakesijoittamisen osuutta tuottojaan kasvattaakseen, jolloin eläkkeisiin kohdistuvat leikkaukset olisivat pienemmät. On myös ollut esillä, että leikkauksia ei kohdistettaisi niinkään nykyeläkeläisiin vaan tuleviin vastustuksen vähentämiseksi.
Eläkerahastojen käyttö budjetin rahoittamiseksi torjutaan, mutta …
Eläkeläisiin on kohdistettu muita säästötoimia, koska eläkerahastoista ei voi ottaa valtion budjettiin suoraan:
– Eläkeverotukseen vaikuttaa vuonna 2025 eläketulovähennyksen leikkaus. Tästä seuraava eläkkeisiin kohdistuvan noin prosentin tuloveron korotus kohdistuen 2500–4500 euron eläkkeisiin. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,07 % ja nousua on vuodesta 2023 0,17 %.
-Kotitalousvähennystä voi jatkossa saada enintään 1 600 euroa vuodessa per henkilö. Puolisot voivat saada vähennystä yhteensä enintään 3 200 euroa vuodessa. Vuonna 2024 vähennyksen enimmäismäärä on ollut 2 250 euroa remonttitöistä ja 3 500 euroa kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä sekä fysioterapiasta. Vuonna 2025 näistä kaikista töistä saa vähennystä enintään 1 600 euroa. Esimerkiksi kodin remontin kotitalousvähennys 2024 on 40 % työn osuudesta, kun taas kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön sekä öljylämmityksestä luopumisen kotitalousvähennys on 60 %. Vähennysprosentit alenevat vuonna 2025 35 %:iin työn osuudesta. Jos itse palkkaa henkilön, vähennysprosentti on 13 %. Kotitalousvähennyksestä vähennettävä omavastuu nousee nykyisestä 100 eurosta 150 euroon.
Ruotsissa eläkkeet ovat osittain sidottuja siihen, paljonko rahastoissa on rahaa. Tämän perusteella eläkkeitä muutellaan. Lisäksi eläkesäästäjä voi sijoittaa eläkemaksujaan Premiepensionjärjestelmään hyväksyttyihin rahastoihin. Jos säästäjä ei valitse itselleen mieluista vaihtoehtoa, hänen maksunsa sijoitetaan valtion rahastoon.
Jos Ruotsin järjestelmä otettaisiin käyttöön, on huolta eläkkeiden muuttumisesta ja enemmän alas- kuin ylöspäin, kun lasketaan, että rahastot eivät ole niin suuria kuin tavoitellaan.
Järjestelmän käyttöönotossa eläkkeet eivät suoraan laskisi, vaan voisivat aleta ajan myötä. Tämä helpottaa päätöksen läpivientiä ilman, että muutos kaatuu eläkeläisten ja eläkejärjestöjen vastustukseen.
Entä työeläkemaksujen progressiivisuus? Tämä tarkoittaisi, että suurimmissa tuloryhmissä olisi korkeampi työeläkemaksuprosentti. Vastaavaan johtaisi se, että työeläkkeiden osuus palkasta pienenisi suurissa tuloissa. Nämä ovat asioita, joihin ei ole rohjettu aiemmin kajota. Myös nämä vaihtoehdot olisi tutkittava.
Liikaa sijoitusriskiä ei pidä ottaa
Erääksi keinoksi on tarjottu, että eläkevaroja voitaisiin sijoittaa entistä enemmän osakkeisiin ja ottaa tätä kautta lisää riskiä. Taustaksi se, että 260 miljardin eläkevaroista on sijoitettu ulkomaille 80 %, mikä on runsaat 200 miljardia euroa. Ulkomaille sijoittamisessa keskeistä ovat Yhdysvaltojen osakkeet ja perusteena suuret tuotot niistä.
Entä jos tarttuu pelko, että niissä tulee pudotus, koska ne ovat nousseet vuosien 2007–2009 finanssikriisin jälkeen todella paljon ja Trumpin presidentiksi valinta aiheutti vielä ”trumppomppauksen” ylöspäin. Ehtivätkö eläkerahastot ajoissa myydä, jos tulee lasku, jota kiihdyttää, kun kaikki yrittävät myydä. Maailman suurin sijoitusyhtiö yhdysvaltalainen Blackrock ja vastaavat ovat jo siinä vaiheessa ehtineet myydä ja ostavat sitten halvalla alentuneilla osakekursseilla.
Huoli ei ole aiheeton. Vuosien 2007–2009 finanssikriisi varoittaa. Syksyllä 2008 Suomen eläkerahastojen arvo romahti 27 miljardia euroa. Tämän jääminen pysyväksi tappioksi estettiin siten, että osakkeita ja muuta sijoitusomaisuutta ei myyty, vaikka vakavaraisuusehdot sitä edellyttivät. Oma suositukseni kysyttäessä oli, että tehkää mitä tahansa, kunhan ei tarvitse myydä romahtaneisiin hintoihin. Etenkin Varmalle tappioita aiheuttivat sijoitukset Hedge-rahastojen johdannaisiin. Niillä olivat sitoumukset ostaa entiseen hintaan arvopapereita, joiden kurssit alenivat roimasti. Hedge-rahasto hoiti niin, että tappio ei jäänyt sille, vaan siirtyi tässä tapauksessa Varmalle.
Erillisellä lailla kevennettiin vakavaraisuusvelvoitteita. Toiseksi korotettiin työeläkemaksuja ja vastineeksi poistettiin työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu niin, että työnantajien vakuutusmaksut eivät kaikkiaan nousseet. Kansaneläkevakuutusmaksujen poistaminen vähensi valtion tuloja eli lisäsi velkaa. Eli valtion velkaa lisäämällä lisättiin työeläkejärjestelmän varoja. Tämän keinon sijasta oli perustelua etsiä muita keinoja tai ainakin hoitaa niin, että työnantajan kansaneläkevakuutusmaksun poistaminen ei ole pysyvä. Joka tapauksessa näillä keinoilla kevennettiin työeläkerahastojen vakavaraisuusvaatimuksia ja lisättiin niiden tuloja yhteensä 10 miljardilla eurolla.
Varoittavia esimerkkejä riittää. Työväen osuuskunta EKA meni konkurssiin suurena aiheuttajana riksisijoittaminen Britannian kiinteistöihin runsaat 30 vuotta sitten. Tunnettu on valtion Postitelen telen muuttaminen Soneraksi ja romahdus Saksa-ostoksiinsa. Metsäyhtiö UPM kärsi miljardien tappiot ostaessaan Yhdysvalloista tehtaan ja vieläpä hinnan ollessa korkea dollarin kalleuden takia. Fortum myi sähköverkkonsa ulkomaisomistukseen (ei eläkeyhtiöille) ja käytti rahat ja muita varojaan liian suureen ostokseen ostaessaan Uniperin Saksasta seurauksena miljardien tappio. Ei riskiä tiedetty, mutta kun on näin ylisuuresta ostosta kyse, jonkin nurkan takaa riski tuppaa laukeamaan.
Eläkerahastojen sijoittamisen tuottoa voi ja tulee yrittää parantaa, mutta ottamatta sellaisia riskejä, että voi pahimmillaan tulla korjaamattomia tappioita.
Valtion budjetin rahoittaminen eläkerahastoista kiertotietä
Finanssikriisissä valtion velkaa lisättiin korvaamalla työantajien kansaneläkevakuutusmaksut työeläkemaksujen korotuksilla, kuten edeltä selviää. Nyt on esitetty päin vastaista, mutta suoraan eläkerahojen ottaminen ei käy.
Eläkeläisten verotuksen korottaminen on yksi keino, jota jo käytetään. Olennainen keino on, että vähentämällä 1.2 miljardia eläkemenoja tai lisäämällä sijoitustuottoja, peritään alempaa työeläkemaksua. Se mahdollistaa korkeamman tuloverotuksen ilman, että palkansaajien käteen jäävä tulo pienenee. Valtion tulot tällä keinolla kasvavat ja eläkejärjestelmän tulot pienenevät.
Vastaavaa menettelyä sovellettiin jo, kun vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksun alennusta vastaavasti ei alennettu valtion verotuksen tuloveroprosenttia. Osa alennuksesta jätettiin valtion budjetin rahoittamiseen. Tehtiin työttömyysvakuutusmaksun 0,2 %:n alenemista vastaava veronkiristys. Tämä kertoo menettelyn. Kiinteistöveroissa on nousua.
Eläkerahastojen varojen sijoittaminen enemmän kotimaahan
Se toisi lisää työllisyyttä ja vähentäisi työttömyyden kustannuksia leikkaamatta työttömyysturvaa. Hyödyt tulisivat valtiolle, kunnille ja sosiaalivakuutusmaksuihin. Valtio voi siirtää saamaansa hyötyä eläkerahastoille budjettipäätöksillä kuten rahoittamaan varhennettuja eläkkeitä, kun työkyky on mennyt ja kattamaan pienyrittäjien eläkkeitä. Tällöin työeläkerahastojen ei tarvitse tuijottaa pelkästään sijoituksen tuottoprosenttia. Se voi vähentää tuottoprosenttitavoitteestaan valtion lisärahoituksesta saamansa hyödyn. Tämä tekee eläkerahastojen sijoittamisen kannalta sijoitukset kotimaahan aiempaa kannattavammaksi ja hyödyttää työllisyyttä ja kansantaloutta.
Työeläkerahastojen laskennan muokkaaminen
Kun työeläkkeet maksetaan aikanaan tuo 260 miljardia, valtio ja muut saavat verotuloja siitä neljänneksen eli 65 miljardin verran. Kun tämä vähennetään, eläkkeitä maksetaankin käteen vajaa 200 miljardia euroa. Lisäksi eläkeläiset kuluttavat ja maksavat välillisiä veroja muutaman kymmenen miljardia euroa. Kun tämä vähennetään sekä se, että eläketulon takia tarvitaan vähemmän yhteiskunnan rahaa palveluihin ym., niin näiden vähennysten jälkeen eläkemeno on suuruusluokkana 100 miljardia vähemmän kuin tuo 260 miljardia.
Hyöty tulee valtion budjettiin pitkän ajan kuluessa, mutta kattaa mennen tullen tuon vaaditun 1,2 miljardia ja parantaa eläkerahastojen tilaa. Valtion tulee laskea hyöty velkalaskelmiin vuosien mittaan. Oma kysymyksensä on, mikä on rahastojen tarve siltä kannalta, että sodan jälkeisten suurten ikäluokkien eläkemenot kasvavat nyt, mutta vähenevät tulevaisuudessa.
Eräs keino parantaa ainakin osan eläkeläisten taloudellista asemaa on nostaa paljon enemmän eläkkeellä olevien työtulon verovähennystä. Paljon useammat tekisivät ainakin osa-aikaista työtä. Eläkejärjestelmässä on paljon kehittämisvaraa, joka vahvistaa sitä menemättä tavallisten ja tulevien eläkeläisten kukkarolle ja välttämällä ylisuurten riskien ottamista sijoittamisessa. [Lisäaineistot hakusanalla: Eläkekamppailut]
