BRICS-maat ja maailman moninapaistuminen

Lyhenne BRIC (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) ponnahti maailman tietoisuuteen v. 2001 Goldman Sachsin raportissa, joka markkinoi neljää nousevaa taloutta lupaavina sijoituskohteina. Venäjän aloitteesta BRIC muuttui v. 2009 noiden neljän valtion johtajien foorumiksi ja sen myötä kansainväliseksi instituutioksi. Kun Etelä-Afrikka kutsuttiin v. 2010 lisäksi mukaan foorumiin, BRIC täydentyi BRICS:iksi. BRICS-maiden taloudet ovat kasvaneet 2000-luvulla nopeasti. Ne kattoivat v. 2021 kolmanneksen maapallon maapinta-alasta, 40 % maailman väestöstä sekä 25 % maailman BKT:sta ja 18 % kaikesta kaupankäynnistä. Vuonna 2023 järjestön jäsenmäärä lisääntyy kahdella uudella maalla, Argentiinalla ja Iranilla. Lisäksi jäsenyyttä kohti ovat hakeutumassa myös Egypti, Saudi-Arabia ja Turkki. Kansainvälisen median mukaan Algeria, Bangladesh, Indonesia, Mexico, Nigeria, Sudan, Syyria, Pakistan ja Venezuela ovat myös kiinnostuneita järjestön jäsenyydestä. Laajennettu BRICS tarjoaa vaihtoehdon nykyiselle USA-johtoiselle maailmanjärjestykselle.

BRICS-maiden tavoite
BRICS:n huippukokoukset ovat viestittäneet perustamisesta lähtien yhteisöön kuuluvien maiden yhteisestä tyytymättömyydestä vallitsevaan kansainväliseen talousjärjestelmään. Vahvan talouskasvun lisäksi ryhmää yhdistävä tekijä on ollut tyytymättömyys Yhdysvaltain johtoasemaan kansainvälisessä yhteisössä. Ryhmän jäsenet pitävät tiukasti kiinni perinteisestä valtioiden suvereeniudesta eli oikeudesta päättää itse omista sisäisistä asioistaan.

BRICS:in tavoitteena on muuttaa kansainvälisen järjestelmän hallintainstituutioita – YK:ta, Maail­manpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa – siten että kehittyvän maailman ääni olisi vahvemmin esillä niiden päätöksenteossa. Tavoitteena on perinteisten valtasuhteiden murtaminen. Noin 400 vuotta kestänyt Eurooppa-keskeinen maailmanjärjestys on päättymässä lähivuosikymmeninä. Politiikan ja talouden painopiste on palautumassa takaisin Aasiaan.

Kiina BRICS-maiden talouden veturina
Suomen ulkoministeriön arvion mukaan Kiina ei ole tavanomainen kehitysmaa. Kasvavan talousmahtinsa ja talouskasvunsa ansiosta Kiinasta on muodostunut Aasian johtava suurvalta sekä myös yksi maapallon johtavista valtioista. Lisäksi sen asema yhtenä ydinasemahtina ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä suo sille merkittävän aseman kansainvälisessä politiikassa.

Kiina toimii BRICS-järjestön taloudellisena veturina. Se on noussut jokaisen muun BRICS-maan merkittäväksi talouskumppaniksi. Maasta tuli maailman suurin kansantalous v. 2017. Sen merkitys suurvaltana maailmanpolitiikassa kasvoi 2000-luvulla merkittävästi maan taloudellisen, tieteellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Se koki kykenevänsä tarjoa­maan toisenlaisen yhteiskunnallisen kehitystien kolmannelle maail­malle kuin USA ja Euroopan unioni. Kiinan köyhyydenlievittämisponnistelut ovat tuoneet hyviä tuloksia. Maaseudun köyhien määrä on pudonnut v. 1978-2017 yhteensä 770 miljoonasta 30 miljoonaan. (Xinhua 29.10.2018)

Pärjätäkseen nykymaail­massa kiinalaiset ovat satsanneet valtavasti tieto- ja viestintätekniikkaan, koulutukseen, tieteeseen ja perustutkimukseen. Heillä on käytössään tehokkaat supertietokoneet, oma avaruusohjelma ja satelliittijärjestelmä. Kiina on pystynyt myös säilyttämään perusravinnon suhteen ruokaomavaraisuuden. Se on onnistunut myös hyvin koronapandemian suitsimisessa. Maa on säilyttänyt valtiollisen täysvaltaisuutensa eikä ole päästänyt kansantalouttaan markkinavoimien armoille.

BRICS-maiden kehityspankki
Brasilian Fortalezassa BRICS-maiden huippukokouksessa maailman johtavien kehittyvien maiden valtionpäämiehet perustivat 25.7.2014 100 miljardin dollarin peruspääomalla kehityspankin sekä reservivaluuttarahaston ensimmäisenä konkreettisena askeleenaan haastaa länsimaiden ylivalta kansainvälisissä rahoitusjärjestelmissä. Uuden kehityspankin peruspääoman maksamiseen osallistuivat kaikki BRICS-maat yhtäläisin velvoittein ja oikeuksin. Uusi kehityspankki ja reservivaluuttarahasto haastoivat Maailman valuuttarahaston ja Maailmanpankin hallitsevan aseman maailman rahoitusmarkkinoilla.

Pankki, jolla pyritään ensisijaisesti infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen kehitysmaissa, perustettiin Shanghaissa ja sen johtajavaltiona toimi ensimmäiset viisi vuotta Intia, minkä jälkeen johtovastuu siirtyi Brasilialle ja sitten Venäjälle, kertoivat viiden suuren maan johtajat Brasiliassa pidetyssä huippukokouksessa. Kaikki YK:n jäsenmaat voivat halutessaan osallistua uuden kehityspankin toimintaan. Kuitenkin BRICS-maiden osuuden on oltava vähintään 55 % sen omistuksesta. Kiinan kansankongressi ratifioi BRICS-kehityspankin (New Developement Bank) perustamissopimuksen heinäkuussa 2015.

Ukrainan sodan vaikutukset BRICS-järjestössä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja länsimaiden sanktiot Venäjälle ovat kiihdyttäneet Kiinaa ja Venäjää korvaamaan Yhdysvaltain dollarin maksuvaluuttana ruplalla ja yuanilla sekä lisäämään maiden kahdenvälistä kauppaa etenkin raakaöljyn ja maakaasun kohdalla. Yuanin ja ruplan vaihtokurssit ovat nousseet. Ruplan arvon nousua on vauhdittanut öljyn ja kaasun korkea hinta. Juan-rupla-liiketoimet saavuttivat valuuttamarkkinoilla päivittäisen ennätyksensä heinäkuun lopussa 2022 kohoten 1,2 miljardiin dollariin. Tämä ylitti euro-rupla-kaupankäynnin volyymit. Venäjä osti 6,7 miljardilla dollarilla tavaroita

Kiinasta heinäkuussa.
Venäjän raakaöljyn vienti Kiinaan kasvoi toukokuussa ennätyskorkealle ollen 55 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Venäläisen öljyn spot-hinta oli Reutersin arvioiden mukaan kuitenkin noin 29 % alempi, kuin se oli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Houkutellakseen ostavia asiakkaita Venäjä on joutunut tarjoamaan 10 dollarin alennuksen öljytynnyriltä verrattuna Lähi-idän toimittajiin, kuten Saudi-Arabiaan.

Intian kauppa Venäjän kanssa on myös kasvanut etenkin öljyn tuonnin kohdalla. Intia toi viime huhtikuussa päivittäin 25 000 barrelia raakaöljyä Venäjältä. Touko- ja kesäkuussa tuonnin määrä oli noussut jo 600 000 barreliin. Heinäkuussa Intian keskuspankki ilmoitti suunnitelmasta, jonka mukaan se sallisi kotimaisten maahantuojien ostaa tavaroita Intian rupioilla. Ostokset hyvitetään viejämaan tilille. Tämä mahdollistaa sujuvamman kaupankäynnin Venäjän kanssa. Elokuun alussa, Reuters raportoi Turkin suostuvan myös vahvistamaan yhteistyötä Venäjän kanssa ostamalla oman kaasuntuontinsa ruplissa.

BRICS-maiden oman arvion mukaan lännellä on tavoitteena eristää Venäjä Ukrainaan hyökkäämisen vuoksi. Laajennetun BRICS:in myötä tämä strategia voi kuitenkin hajota. Maailman tapahtumien ratkaisemiseksi BRICS voisi toimia seitsemän maan ryhmänä, joka luo ratkaisuja kaikkeen elintarviketurvasta ja rahapolitiikasta aina energiantuotantoon.

Intia ja Kiina haluavat olla keskenään yhteistyökumppaneita eivät kilpailijoita
Kiinan suurlähettilään Sun Weidongin selvityksen mukaan Intia ja Kiina haluavat olla keskenään yhteistyökumppaneita – eivät kilpailijoita. Hän totesi tämän elokuussa 2022 Intian Bengalurussa pidetyssä, Intian ja Kiinan ystävyysliiton (ICFA) järjestämässä seminaarissa. Tapaamisen teemana oli ”USA:n imperialismin puuttuminen Kiinan kansantasavallan sisäisiin asioihin”.

Intian ja Kiinan välinen yhteistyö on ollut ongelmallista keväällä 2020 tapahtuneen rajaselkkauksen jälkeen. Osapuolet ovat sopineet käsittelevänsä erimielisyyksiään, eivätkä ne salli erimielisyyksiensä jatkumista missään asiassa. Aiemmin kiinalaiset ovat yrittäneet useaan otteeseen muuttaa yksipuolisesti vallitsevaa tilannetta maiden välisessä rajakiistassa. Intian armeija on vastannut aina asianmukaisesti näihin yrityksiin. Tämä on häirinnyt vakavasti rauhaa alueella. Kiista on koskenut v. 1962 Kiinan ja Intian välisen sodan jälkeen sopimuksella määriteltyä rajalinjaa. Kiista on hiertänyt Intian ja Kiinan kahdenkeskisiä suhteita tuosta alkaen. Tämä suhde on kuitenkin elpynyt jonkin verran viime aikoina molempien osapuolten yhteisten ponnistelujen ansiosta.

Kiinan lähettiläs esitti Bengalurussa, että molemmat maat voivat löytää yhteisen sävelen kahdenvälisissä suhteissaan. ”Löydämme yhteisiä perusteita ja yhteisymmärryksen Kiinan ja Intian suhteille, koska me kaikki uskomme Kiinan ja Intian suhteiden olevan erittäin tärkeän molemmille maillemme, kansallemme sekä alueellemme ja koko maailmalle. Meidän pitäisi liittyä yhteen ja nähdä toisemme kumppaneina eikä kilpailijoina.”  Vaikuttaa siltä, että BRICS-maiden rivit ovat tiivistymässä.

BRICS-maat aikovat irrottautua ja itsenäistyä lännestä
Kiinan presidentti Xi Jinping piti 29.11.2014 tärkeän puheen, jossa hän kertoi Kiinan keskusjohdon tehneen virallisesti strategisen muutoksen globaalipolitiikassaan. Maa ei pidä enää Yhdysvaltoja ja EU:ta geopolitiikassaan ensisijaisina, vaan se on luonut uuden geopoliittisen prio­riteettikartan. Tämä pitää sisällään BRICS-maiden nopeasti kehittyvän talousalueen, Kiinan naapurivaltiot Aasiassa, Afrikan ja muiden kehittyvien alueiden maat.

Kesäkuun lopulla 2022 pidetyn BRICS-maiden huippukokouk­sen selkeä ja ääneen lausuttu sanoma kuului: Ryhmittymä aikoo itsenäistyä lännestä ja on valmis hahmottamaan omaa toimintalinjaansa. Presidentti Xi Jinping mukaan sanktiot asettavat maailmantalouden aseeksi ja ”sokea usko niin sanottuun omaan voima-asemaan” ei ole oikea tapa toimia. Intian pääministerin Narendra Modin näkemys yhteistyöstä uutena hallintomallina on antanut uuden sävyn siihen, miten ryhmä näkee oman roolinsa maailmassa. Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui valuutoista ja maksumekanismeista, joita käytetään toimitusketjuissa ja kuljetus­infrastruktuurissa sekä siitä, mikä on tässä yhteydessä mahdollista ja mikä on työn alla. Venäjä esitti uuden kansainvälisen valuutan luomista. Sen pohjan muodostaisi ryhmän jäsenmaiden omien valuuttojen muodostama valuuttakori.

BRICS eroaa Euroopan unionista siinä, että sen jäsenmailla ei ole yhteistä lainsäädäntöä, talous-, ulko- ja sisäpolitiikkaa eikä myöskään yhteisvaluuttaa. Mikään sen jäsenmaista ei kuulu sotilasliitto Natoon. Yhteistyöjärjestön piirissä ei harjoiteta myöskään EU:n neljää perusvapautta: palveluiden, pääomien, tavaroiden ja työvoiman vapaata liikkuvuutta. BRICS edustaa tulevaisuutta. EU puolustaa menneisyyttä.

Laajennetun BRICS:in merkityksestä tulevaisuudessa
Otetaan esimerkiksi maailmanlaajuinen ruokapula. Kun huomioidaan intialainen riisi ja vehnä, venäläinen ohra- ja auringonkukkaöljy, kiinalainen puuvilla ja brasilialainen soijapapu, niin laajennetulla BRICS:llä on hallussaan ruokakori, jota koko maailma haluaa. Yksi mahdollisuus on, että laajennettu BRICS voisi perustaa elintarvikepörssin, josta valtiot ostavat välttämättömiä tarvikkeita, kuten vehnää, riisiä tai maissia.
Globaalin ruokapulan ohella maailma kamppailee myös energiapulan kanssa. Oletetaan, että Venäjä ja Saudi-Arabia yhdessä tuottavat lähes 20 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä, mutta toistaiseksi ei ole ollut ryhmää, joka yhdistäisi öljyn viejät ja tuojat. Laajennettu BRICS voisi muuttaa tämän tilanteen.

Jotkut maailman suurimmista öljyn viejistä kuten Venäjä ja Saudi-Arabia sekä Venezuela voivat kuulua tulevaisuudessa samaan valtioryhmään, jonka suurimmat asiak­kaat ovat Intia ja Kiina. Öljynviejät saattavat alkaa tuottaa ja hinnoitella energiaa laajennetun BRICS:n oman sisäisen dynamiikan perusteella. Tämä tarkoittaisi, että laajennetusta BRICS:sta voisi tulla seuraava öljyntuottajamaiden yhteistyöjärjestö OPEC.

Dedollarisaatio
Yhdysvallat on huolissaan tällaisesta BRICS:in kehityksestä, koska se kyseenalaistaisi dollarin merkityksen kansainvälisen öljykaupan maksuvälineenä. Tämä tarkoittaisi käytännössä myös dollarin arvon romahdusta ja sen seurauksena Yhdysvalloille suuria taloudellisia vaikeuk­sia. Nordnet-pankin talousasiantuntija Martin Paasin mukaan; ”Dollaria heikentää se, että Yhdysvallat on äärimmäisen velkaantunut samalla, kun se saattaa menettää asemansa maailman suurimpana taloutena.” Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ylläpitämän Cofer-tilaston mukaan v. 1999 keskuspankkien valuuttavarannoista 71 % oli dollareissa, mutta v. 2021 dollarin osuus oli pudonnut 59 %. (Lähde: Ulkopolitiikka-lehti 3/2022)

”Jos dollarin kysyntä maailmanmarkkinoilla vähenisi selvästi, Yhdysvaltojen velkaantuneisuus ja alijäämäinen talous tuottaisivat maalle kasvavia ongelmia. Se murentaisi myös Yhdysvaltojen ulkopoliittista vaikutusvaltaa, sillä vahvan dollarin ansiosta Yhdysvaltojen määräämillä talouspakotteilla on tehoa. Jos pankki, yritys tai muu taloudellinen toimija menettää mahdollisuuden hankkia dollareita, sen on lähes mahdotonta jatkaa kansainvälisillä markkinoilla.” (Lähde: UP 7.9.2022, Tuomas Koukkunen)

Helmikuussa 2022 USA:n julkinen velka oli jo noin 30 290 miljardia dollaria. Se oli 2 390 miljardia enemmän kuin edellisenä vuonna. USA:n ulkomaanvelka Kiinalle on 981 miljardia dollaria. Kiina on sijoittanut voimakkaasti varoja Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjalainoihin pitääkseen vientihintansa sinne alhaisina.

Johtopäätöksiä
BRICS-maat haluavat kyseenalaistaa USA:n johtaman ja sitä tuke­vien liittolaisten maailmanjärjestyksen ja ylivallan maailmassa. Ne eivät halua alistua enää ylikansallisten yh­tiöiden raaka-ainelähteiksi ja markkina-alueiksi. Ne haluaisivat korvata dollarin omalla reservivaluutallaan. Tällainen kehitysnäkymä huolestuttaa Yhdysvaltoja ja Euroopan unionia. BRICS:in laajentuminen koetaan vakavana uhkana lännen kapitalistien leirissä. Tämän vuoksi sotilasliitto Nato on laajentunut ja laajenee yhä itään. Siksi Yhdysvallat on aseistanut massiivisesti Ukrainaa v. 2014 lähtien. Vuonna 2022 sen ase- ja tiedusteluavulla on ollut olennainen osa Ukrainan sodassa Venäjää vastaan. Suomi ja Ruotsi varsinkin ovat mieluisia uusia jäseniä Natoon sotilasliiton vahvistamiseksi. Kiinaa demonisoidaan voimakkaasti tällä hetkellä. Yhdysvaltojen lentotukialukset ovat seilanneet vuosikausia Etelä-Kiinan merellä suojelemassa demokratiaa ja vapautta. Kiinaa vastaan Yhdysvallat taistelee myös aseistamalla Taiwania. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sanoi 60 Minutes -uutisohjelmassa 19.9.2022, että ”USA puolustaisi Taiwania, mikäli Kiina yllättäen hyökkäisi saarelle”.  USA ei hyväksy Kiinan nykyistä ja tulevaisuuden taloudellista mahtia maailmassa.

Kiina kehottaa Ukrainaa ja Venäjää vuoropuheluun. Kiinan mukaan on tärkeää, että maiden välille saataisiin tulitauko. Kiinan mukaan on tärkeää, että maat löytäisivät ratkaisun, joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Kiinan kanta on, että myös Venäjän turvallisuushuolet tulee huomioida konfliktin ratkaisemisessa. (Lähde: AFP)

BRICS-maiden tavoitteena on muuttaa kansainvälisen järjestelmän hallintainstituutioita – YK:ta, Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa – siten, että kehittyvän maailman ääni on vahvemmin esillä niiden päätöksenteossa. Minusta meidän eurooppalaisten olisi hyvä pitää tämä mielessämme, koska Eurooppa on vain osa maailmaa.

Toimittanut ja suomentanut
Matti Laitinen

Lähteet:
BRICS INFORMATION PORTAL 8.9.2022; https://atalayar.com; Kehys ry.; Russian Today; South China Morning Post 28.6.2022; Reuters; BOFIT; Ulkopolitiikka-lehti ja ML:n omat artikkelit.