Blinken kävi Helsingissä ohjeistamassa suomalaisia

Blinken kävi Helsingissä ohjeistamassa suomalaisia

Monissa protesteissa olemme näyttäneet tätä kuvaa, jolla muistutamme, että haluamme säilyttää hyvät suhteet itäiseen naapuriimme ja toivottaa jokaisen jenkkisotilaan täältä sinne missä pippuri kasvaa, kuten teimme Rissalassa 4.-5.6.2021 protestissa Suomen ja USA:n yhteisiä lentosotaharjoituksia vastaan. (Kuva: Asko Julkunen)

Kirjoitus Pertti Hämäläinen 3.6.2023

Suomen isäntävaltion, Yhdysvaltojen, ulkoministeri Antony Blinken kävi Helsingissä antamassa Suomen ulkopoliittiselle johdolle viimeisimmät käyttäytymisohjeet. Yhdysvaltojen ja Naton johtaman Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytyy olla sopivasti linjattu ennen Naton heinäkuussa Liettuan Vilnassa järjestettävää huippukokousta. Toki Blinken antoi suomalaisille tuoreimmat ohjeet myös Naton tämän hetken keskeisimmän pyrkimyksen, Venäjän vastaisen sodankäynnin osalta. Amerikkalaiset ovat vierailleet tiiviisti viime vuosina Ukrainan lisäksi myös Puolassa ja Baltian maissa. Amerikkalaisten piirustuksissa Suomelle on varattu pohjoinen rintamalinja, jos tilanne eskaloituu. Varsinaisessa puheessaan Antony Blinken valoi uskoa transatlanttisen maailmanhallinnan jatkuvuuteen hartaasti uskovien keskuuteen.

Eurooppamielinen sotahaukka

Mediapooli esitteli ulkoministeri Antony Blinkenin ”eurooppamielisenä” ja ”vahvojen transatlanttisten suhteiden kannattajana”. Eurooppamielisyys ja vahvojen transatlanttisten suhteiden kannattaminen tarkoittaa Blinkenin yhteydessä Yhdysvaltain, neokonservatiivisten sotahaukkojen hallussa olevan ulkopoliittisen linjan vahvistamista suhteessa Eurooppaan. Tämä puolestaan tarkoittaa Marshall – suunnitelman ajoista lähtien jatkunutta pyrkimystä vahvistaa Yhdysvaltain miehitysjoukkoja Euroopassa, ja edelleen eurooppalaisten maiden sotilaallista, taloudellista ja kulttuurista alistamista amerikanismille. Tässä tehtävässä Euroopan unionilla on ollut myös tärkeä välittävä rooli.  Blinken on ollut Yhdysvaltain ulkoasianhallinnossa ja erilaisissa amerikkalaista imperialismia edistävissä sodankäynnin tehtävissä jo Bill Clintonin aikakaudelta, 1990-luvulta lähtien.  2000-luvun alussa hän ajoi voimakkaasti Irakin pommittamista ollessaan demokraattipuolueen edustajana Senaatin ulkoasian komiteassa.  Obaman kaudella Blinken työskenteli varapresidentti Bidenin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana.

Äskettäin USA:n ulkoministeri, Anthony Blinken, kävi maassamme pitämässä puheen ja tapaamassa valtiojohtoamme mm. ulkoministeri Haaviston. Suuren innostuksen vallassa Pekka tviittasi vierailun jälkeen seuraavan tekstin: ”Historiallinen päivä Helsingissä isännöidä USA:n ulkoministerin vierailua Suomessa. Keskustelimme mm. Suomen Nato-tien alkutaipaleesta, Ruotsin tulevasta jäsenyydestä, Ukrainan tukemisesta sekä tiestä oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan. Kiitos vierailusta, Tony!” Ovat pojat isänmaallisen innostuksen vallassa ja näyttävät uskovan tilanteen jatkuvan ikuisesti. Eivät ole tutkineet historiaa. Ja yli puolet ihmiskunnasta haluaa kaikkia kansakuntia hyödyttävää yhteistyötä. (Kuva: Wikimedia Commons, Yhdysvaltain ulkoministeriössä 27.5.2022)

Amerikkalaisten sotaharjoitukset Itämerellä ja Blinken Helsingissä – Sattumaa?

Samaan aikaan kuin Antony Blinken astui Suomen maaperälle, käynnistyi Yhdysvaltain johtama sotaharjoitus Baltops 23 Itämerellä. Mikä sattuma, sillä Suomi osallistuu yhdessä muiden Nato-maiden kanssa tähän Itämeren militarisoimista edistävään sotaleikkiin. Helsingissä Blinken tapasi ensin sekä ulkoministeri Pekka Haaviston, että pääministeri Sanna Marinin. Tapaamisten jälkeen ei pidetty mitään lehdistötilaisuutta, eikä tapaamisten sisällöstä kerrottu julkisuuteen. Helsingin kaupungintalolla pitämässään virallisessa puheessaan Blinken vakuutti Yhdysvaltain ja sen liittolaisten tuen jatkuvan Ukrainalle. Tämä on tietysti täysin selvää USA:n ulkopoliittista retoriikkaa ja on tärkeää ymmärtää, että Antony Blinken on sukutaustaltaan isän puolelta Ukrainan juutalaisia. Hänen isoisänsä isä Meir Blinken on kotoisin Khmelnytskin alueelta Kiovan Oblastista. Meir Blinken toimi ensin jiddishin kielellä kirjoittavana kirjailijana ja opiskeli sittemmin taloustieteitä Kiovassa ja muutti vuonna 1904 Yhdysvaltoihin. Ulkoministeri Blinkenin äidin puoleiset isovanhemmat ovat puolestaan Unkarin juutalaisia. Tässä suhteessa Antony Blinken edustaa ulkoasiain valtiosihteeri Victoria Nulandin, vuosien 2013–2014 Ukrainan vallankaappauksen keskeisen arkkitehdin tavoin USA:n ulkopolitiikassa valtaa pitävää neokonservatiivis-sionistista kovan linjan siipeä. Tätä todistaa Blinkenin Helsingin puheessa se, että hän käytti valtaosan lyhyestä puheenvuorostaan Venäjän arvosteluun.

Kysymys on maailmanhistorian suuresta taitekohdasta

Ulkoministeri Blinkenin mukaan Venäjän asema suurvaltana on Ukrainan sodan myötä mennyttä ja kansainvälinen yhteisö tukee Ukrainaa. Näillä sanoillaan Blinken tuli sanoneeksi jotain varsin totuudellista, kun ymmärretään, että hän puhui Yhdysvaltain johtaman lännen ulkoministerinä ja Yhdysvaltain johtamasta lännestä. Ensinnäkin maapallon ylivoimainen enemmistö ei tue Ukrainaa. Tämä on kaikille täysin selvää.  Mitä Venäjään tulee, on totta, että nyky-Venäjällä ei ole geopoliittisesti yhtä vahvaa asemaa, kuin Neuvostoliitolla oli sen suuruuden vuosina. Sen sijaan, jos puhutaan maailmanhistorian suurista, meneillään olevista muutostendensseistä, on Yhdysvaltain johtama länsi se, jonka asema yksinvaltiaana alkaa olla mennyttä. Tämä ei ole pelkästään amerikkalaiseen imperialismiin kriittisesti suhtautuvien kiinalaisten tai venäläisten arvio, vaan yhä laajemmin jaettu näkemys sekä läntisen blokin ulkopuolella, että myös yhä useammin sen sisällä. Elämme tällä ja ensi vuosikymmenellä maailmanhistorian suurta taitekohtaa, joka muokkaa eri valtioiden ja maanosien voimasuhteita kenties vuosisadoiksi eteenpäin. Ukrainan nykytapahtumat ovat vain pieni historiallinen yksityiskohta tässä prosessissa. Venäjän ajaminen nurkkaan kollektiivisen lännen toimesta liittyy juuri tähän maailman moninapaistumiseen ts. Yhdysvaltain johtaman lännen maailmanhallinnan asteittaiseen rapautumiseen ja otteen menettämiseen. Vain loputtomia sotia käymällä Yhdysvallat voi Nato-liittolaisineen yrittää hidastaa meneillään olevaa historiallista muutosta, mutta ei enää pysäyttää sitä.  Myös lännessä monet valistuneet maailmanpolitiikan seuraajat ymmärtävät tämän.

On löydettävä sopivia keinoja sopeutua muutokseen

Maurice Gourdault-Montagne on pitkän diplomaatin uran Ranskan ulkoasianhallinnossa tehnyt, nykyään eläkkeellä oleva kansainvälisen politiikan tarkkailija. Hän on työskennellyt erilaisissa viroissa Ranskan ulkoasianhallinnossa vuodesta 1978 lähtien ja Ranskan lähetystöissä mm. Lontoossa, Berliinissä ja Pekingissä. Jacques Chiracin presidenttikaudella 2002–2007 Gourdault-Montagne työskenteli ensin suurlähettiläänä Japanissa, sitten presidentti Chiracin diplomaattisena neuvonantaja. Gourdault-Montagne päätti uransa Ranskan ulkoministeriön pääsihteerinä vuonna 2019. Geopolitiikkaa käsittelevälle Omerta lehdelle keväällä 2023 antamassaan haastattelussa Gourdault-Montagne totesi YK:n turvallisuusneuvoston entistä puheenjohtajaa Kishore Mahbubania siteeraten, että yli 400 vuotta maailmanhistoriassa jatkunut lännen valtakausi on ollut eräänlainen välivaihe, joka on nyt sulkeutumassa.

Yhdessä Nato:n toiminnan kanssa USA:n toiminta Itämerellä ja Pohjoismaissa on jyrkästi lisääntynyt. Ruotsin johdolla järjestettiin 17.4.–11.5. 2023 30 vuoteen Ruotsin suurin sotaharjoitus ”Aurora 23”. Siihen osallistui 26000 sotilasta 15 maasta, Suomesta mm. 1000 osallistujaa. Osallistuvat maat olivat Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Itävalta, Kanada, Latvia, Liettua, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Saksa, Suomi, Tanska, Ukraina, Viro ja Yhdysvallat. Kansainvälisistä kumppaneista eniten harjoitusjoukkoja asettavat Suomi, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Tukholmassa protestoitiin Aurora 23 sotaharjoitusta mm. 24.4.2023. Kuva Tukholman protestista

On päästävä eroon Washingtonin ja Brysselin pakkovallasta

 Kokeneena ranskalaisena diplomaattina Gourdault-Montagne katsoo, että meidän (lännen) täytyy löytää sopia keinoja sopeutua muuttuvaan maailmaan painottaen gaullistiseen tapaan myös sitä tosiseikkaa, että länsi ei ole mikään yhtenäinen kokonaisuus. Merkittäviä eroja ajattelutavoissa ei ole ainoastaan amerikkalaisten ja eurooppalaisten välillä, vaan myös eurooppalaisten keskinäiset ajattelutapojen erot täytyy huomioida. Tämä tarjoaa mielenkiintoisen kontrastin siihen Mediapoolin meille jatkuvasti tuputtamaan ”lännen täytyy olla yhtenäinen” tarinaan. Maurice Gourdault- Montagnen ajattelua hieman eteenpäin vieden pääsee nimittäin siihen johtopäätökseen, että eurooppalaisten keino sopeutua tähän maailmanhistorian suureen muutoksen lähtisikin juuri siitä, että eurooppalaiset pyrkisivät pääsemään eroon sekä Washingtonin, että Brysselin pakkovallasta, itsenäistymään. Vasta tämän jälkeen eurooppalaiset kansankunnat voisivat rauhanomaisesti ryhtyä ratkaisemaan niitä suuria, maailmanlaajuisia ongelmia, jotka ovat joka tapauksessa meidän kaikkien edessä maapallon geopoliittisesta arkkitehtuurista riippumatta.