Ateenan vappumarssi

Matti Laitinen

Ateenan vappumarssi

Tuona toukokuun 1. päivän aamuna poistuimme Notaran kämpältämme kymmeneltä. Putiikit ja baarit olivat kiinni, koska tänään oli kansainvälinen työväenluokan taistelupäivä. Kytät väijyivät Exharcian aukion nurkilla kuten tavallisesti yötä päivää. Vaimoni toivotti heille hyvää toukokuun ekaa. Ovathan hekin palkkatyöläisiä.

Kaduille oli viskottu yöllä lentolehtisiä. Julisteidenliimaajat olivat punanneet talojen posket vappumarssimainoksilla. Ateenassa työväen Vappu otetaan vakavasti. Kreikkalaisessa arjessa taistellaan yhä leivästä, työstä, ihmisarvosta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Täällä ei törötellä torvilla, eikä lakiteta pystejä tai sinkouduta simasuuna Syntagman suihkulähteisiin.

Perheemme kääntyi Stournaralta Themistokleulle. Souvlakia ja gyrosta tarjoava perhegrilli oli bosessa. Maolaisten snadissa baarissa kundit virittelivät punalippuja kondikseen. Meidät ohitti pari nuorta jannua punaisine neilikkakimppuineen. Muukin jengi näytti suuntaavan kohti Akadimiasta. Lähempänä Omonian aukiota järjestäydyttiin jo leveisiin ruotuihin. Taistelulauluja viritettiin. Liput liehuivat. Kukaan ei näyttänyt olevan tänä kunnioitettuna juhlapäivänä jurrissa.

Käännyimme Akadimiakselta Ippokratoksen kautta Ateenan akatemian eteen. Valtava kansainvälinen väenpaljous täytti Venizeloun. Opiskelijoita, opettajia, ay-liikkeen aktivisteja seisoi tuhansittain kadulla. Joukkoon mahtuivat kaikki metsän puut: nuoret, keski-ikäiset ja vanhempi väki. Rivistössä oli myös näkö- ja liikuntavammaisia. Kävimme juttelemassa kahden yliopistossa opiskelevan kommunistinuoren kanssa. Arska kävi kättelemässä heitä. Marssireitti Syntagmalle oli eristetty muulta liikenteeltä. Kolme mustaa mellakkapoliisin bussia estivät kaiken liikenteen ja häiriköinnin Amerikis-kadun suunnalta.

Hyvin järjestäytynyt, ay-liikkeen koollekutsuma ja äänekäs vasemmiston marssirivistö imperialisminvastaisine ja työläisten etuuksia puolustavine banderolleineen ja punalippuineen vyörähti liikkeelle. PAME:lla eli taistelevan ammattiliittolaisten rintamalla on erittäin olennainen merkitys luokkakantaisen ay-liikkeen olemassaololle. Kokemistaan vaikeuksista – tyly talouskuuri, pandemia ja Nato-militarismi – huolimatta Kreikan työväenluokka ei ole alistunut maansa kapitalistien komentoon. Me jatkoimme periksi antamatta myös omaa kolmen suomalaisen vappumarssiamme kohti Syntagmaa.

Syntagmalle Kreikan parlamentin eteen oli pakkautunut valtavasti ihmisiä. Musiikki raikui kymmenistä ämyreistä. Tuttuja biisejä. Esiintymislavalla pidettiin palopuheita. Tunnelma oli itsetuntoinen ja kannustava. Ruokalähettilaivue pärisevine mopoineen ohitti vasen nyrkki pystyssä Vappu-tilaisuuden. Myöhemmin palatessamme kotiin päin Exharchiaan havaitsimme, että kokemamme ihmispaljous edusti ainostaan bileiden alkua.

Stadiou-kadulla odottivat marssivuoroaan Syntagmalle jo joukko kreikkalaisia vasemmistopuolueita (KKE (ML), Mera25, Syriza ja pienpuolueita) Venizelou-kadulle olivat lisäksi kokoontuneet useat vasemmistoryhmät kuten mm. antifa, maolaiset, trotskilaiset, anarkokommunistit ja anarkistit. Hekin venttasivat omaa hugiaan. Ateenan vappumarssiin osallistui oman arviomme mukaan 20 000-30 000 ihmistä.

Vastaavanlaista kapitalismia kyseenalaistavaa ja mieltäni ylentävää laajaa vasemmiston yhteistä joukkomielenosoitusta en ole kokenut Suomessa enää 1970-luvun jälkeen.