Akselia kerrakseen: Azerbaidžanista Israeliin ja Gazasta Iraniin

Israel on hiljalleen kasvattanut aluettaan ottamalla haltuun palestiinalaisten alueiden maita. YK on tuominnut useaan otteeseen siirtokuntien rakentamisen palestiinalaisten maille. Niin sanottu läntinen arvoyhteisö ei ole ollut juurikaan kiinnostunut asiasta, eikä se ole edes moittinut Israelia asian johdosta – puhumattakaan pakotteiden asettamisesta. Viime aikoina Israelissa kansalaiset ovat osoittaneet mieltään Netanjahun hallintoa vastaan. Sota tuli tähän tilanteeseen Netanjahulle kuin tilauksesta.

Jonathan Widell 9.10.2023

Jos joku sattui ajattelemaan, että Suomen ”valtamedia” ei voi enää itseään pahemmin munata, niin
iltapäivälehdistö hairahtui otsikoimaan kysymyksen, miten Putin voi hyötyä Gazan tekemistä
hyökkäyksistä Israeliin. Tämä on sitä samaa sarjaa, kuin Kanadan pääministerin Justin Trudeaun
ja varapääministerin Chrystia Freelandin vakuutukset siitä, että kohu, joka ympäröi
ukrainalaisnatsi Yaroslav Hunkan aplodeerausta Kanadan parlamentissa, hyödyttää Putinia.
Kun valtamedia on sitä, mitä se on, itse uutinenkin voi muuttua uutiseksi. Nythän valtamedia on
hätää kärsimässä, kun sen agenda Venäjää vastaan, ei ehkä kohta enää kannakaan. Mitä se on saanut
aikaan sodanlietsonnallaan Venäjää vastaan? Ei muuta kuin karmeat velat, kun rahaa on täytynyt
syytää Ukrainan tukemiseen. Koska niitä rahoja tuskin verorahoilla maksellaan, niin laina se vain
lisääntyy lännessä entisestään, kunnes niiden korkojenkin maksuun pyyhkiytyy sosiaaliturvat ja
terveydenhoidot. Sama ongelmahan on nyt Amerikassakin, missä sentään uskalletaan ainakin
joissakin piireissä sanoa, että tuki Ukrainalle alkaa nyt maksaa jo yhteiskunnan perusrakenteisiinkin
kuuluvat rahat.
Se, että Ukrainalle luvattiin apua ”niin kauan kuin on tarpeen”, on niin ympäripyöreä lupaus, että
sen käsittää vain ymmärtämällä sen vastakohdaksi ”tarkkarajoiselle” elvytyspaketille, joka sekin on
Sanna Marinin aikaisen suurelta osin ”vasemmistolaisen” hallituksen ansioksi on luettava.
Puhumattakaan siitä, että nämä rouvat saivat Suomen Natoon. Melkein alkaa tuokin vaikuttaa
korruptiolta, kun nyt toisaalta iltapäivälehdistö hehkuttaa sitä, kuinka paljon Marin tienaa
maailmalla. Eihän lahjuksen välttämättä tarvitse tulla ennen tarvittua ”palvelusta”, kun sen voi
luvata maksettavaksi jälkikäteen esimerkiksi sen jälkeen, kun kyseinen henkilö on jo lähtenyt
hallituksesta.

Israel ja Gaza

Näin nopeasti asiat muuttuvat. Länsi on luvannut Ukrainalle vaikka mitä – tosin yhä enemmän
mitättömyyksiä – odottaen, että jotakin ratkaisevaa jossakin kohta tapahtuisi. Ja niin tapahtuikin,
kun Hamas iski Israeliin. Sen verran iltapäivälehdistön arvailussa on kyllä perää, että tämä on
jotenkin yhteydessä Ukrainaan.
Paras tietolähde on tähän hätään kyllä Jacob Dreizin, jolla on juuret sekä Neuvostoliitossa että
Israelissa. Hän on ollut joistakin asioista nolon väärässä, mutta ainakin hän uskaltaa mennä
tulkinnoissaan sinne, minne moni muu ei uskalla astua. Hänen aivoituksiaan voi lukea hänen
blogistaan thedreizinreport.com.
Dreizinin tulkinta tästä Israelin nykytilanteesta on se, että Israel on ollut aika nihkeä tuon avun
antamisessa Ukrainalle. Hänen ajatuksensa tässä asiassa on se, että Israel on tukenut Azerbaidžania
sotilaallisesti ainakin vuodesta 2007, jolloin Israel alkoi käyttää valtiota kiitoratanaan mahdollisiin
hyökkäyksiin Irania vastaan. Tuo tuki tiivistyi, ja samaa tahtia USA sitten alkoi hellittää hinkuaan
tuoda demokratia Azerbaidžaniin.
Tähän Israelin rinnalle liittyi sitten Turkki, joka aloitti historian ensimmäisen droonisodan Vuoristo-
Karabakhia vastaan jo jokunen aika sitten. Tämä sai lopun vasta, kun Azerbaidžan vahingossa
ampui alas venäläiskoneen, minkä jälkeen Azerbaidžanin oli hyväksyttävä venäläisen
rauhanturvaajat Vuoristo-Karabakhiin. Azerbaidžan äkämystyi vasta, kun Putin sai muuta
ajateltavaa Ukrainassa.
Mutta äkämystyi Irankin, kun Israel rupesi hääräämään Iranin selustassa luoteessa. Tämä se
Dreizinin mukaan selittää sen, että Hamas yhtäkkiä heräsi sitten Israelia vastaan. Hamas on vanhan viisauden mukaan Iranin kätyri – samoin kuin Hizbollah Libanonissa.

Israelin asevoimat eivät ole entisensä

Dreizinin näkemyksen mukaan Israelin asevoimat ovat täydessä sekasorrossa Netanyahun
viimeisimmällä valtakaudella. Onhan tästä valtamediassakin ollut juttua, että Israelin ilmavoimien
reserviläiset eivät suostu enää palvelemaan, niin kauan kuin Netanyahu vetää omaa show’taan.
Tämä show taas liittyy siihen, että hän on uudistamassa maan oikeuslaitosta, mihin puolestaan olisi
– kuulemma – syynä se, että hän näillä uudistuksilla välttyisi omilta oikeudellisilta murheiltaan.
Kun asiat ovat näin huonolla tolalla, Hizbollah ei Dreizinin mukaan avaa rintamaa omalla tahollaan.
Perusteluna on se, että koska Israelin asevoimat ovat huonossa kunnossa, Israel ei epäröisi käyttää
taktista ydinasetta Hizbollahia vastaan.
Se, että Israelin asevoimat ovat hätää kärsimässä, ilmenee Dreizinin mukaan nyt siitä, että Israeliin
ollaan kuljettamassa amerikkalaisaseita Jordanista – ja nähtävästi peräti Azerbaidžanista, josta ne
lennätettäisiin Israelin Saksan Ramsteinin kautta. Suurista panostuksista ei kyllä ole kyse, mikä taas
selittyy sillä, että USA on vienyt suuren osan aseistustaan Ukrainaan. Eli asiat ovat Israelissa
huonosti.
Israelissa on kuollut siviilejä sadoittain. Tämähän on teurastusta. Mutta Israelin viattomuuden
vannominen on aika onttoa. Jos Iranin suuntaan tähytään, niin muistetaan, että suuri rauhanruhtinas,
jollaiseksi Donald Trump halutaan leimata (samoin kuin vieläkin Joe Biden), käski murhattavaksi
iranilaiskenraali Qassem Suleimanin – eikä hän sitä varmasti omasta päästään keksinyt.

Agenda Irania vastaan

Kun nuo taktiset ydinaseet tulivat puheeksi, on ihmeteltävä vielä sitä, mistä johtui vuoden 2020
räjähdys Beirutissa Libanonissa. Sekin Trumpin valtakaudella – tosin loppupuolella: viimeisen
virkavuoden elokuun 4. päivä. Näihin aikoihin oli havaittavissa myös vallankaappausyrityksiä
Valko-Venäjällä – nekin tämän rauhanruhtinaan valtakaudella. Ja joukkojen siirtämistä Puolaan.
Monet viisaat ovat tuosta räjähdyksestäkin syyttäneet Hizbollahia, mutta ei sekään kaikkea selitä.
Jos mitään. Jotenkin joku hitsaaja oli Hizbollahin korruption vuoksi päästetty liian lähelle
lannoitteita, ja siitäkös se tuiske syntyi. Vai miten se selitys meni? Ja sitten oli vielä tuo
ukrainalaiskoneen alas ampuminen Teheranin lentokentällä. Sekin Trumpin valtakaudella. Toki siitä
syytetään Iranin ilmapuolustusta – ja se kai monelle riittää.
No Iran tässä saat syyt niskaan joka tapauksessa. Monia kysymyksiä on vastaamatta, mutta into
Iranin syyttelyyn ei enää yllätä. Iran on tietysti ollut iso nappula tässä geopoliittisessa shakissa, eikä
se voi olla liittymättä Putiniin jotakin kautta. Joten tuli Suomen iltapäivälehdistö puhuneeksi vähän
ohi suunsa. Katsokoot vain, etteivät agendaa sentään paljasta.