Afganistanilaiset voittivat rauhan ja itsenäisyyden

Afganistanin sodan muistomerkki Valko-Venäjän Minskissä

Juhani Tanski, julkaistu 6.9.2021

Aamulehden toimittaja Matti Kuusela kertoo: ”20 uotta sitten olin Afganistanissa, kun pommit ja mediasota alkoivat. Oli tarkoitus raportoida siitä, kuinka läntinen maailma USA:n johdolla vapauttaa Afganistanin talibaneista ja luo maahan pysyvän demokratian. Kyse oli kaikesta muusta. Amerikkalaiset eivät voi vuoristossa talibaneille yhtään mitään. He jatkavat ylimielistä pommittamista, kyliä tuhoutuu ja tavallisia ihmisiä kuolee. Talibanit saavat uusia ystäviä, leirin päällikkö kertoi meille. Ensimmäisen jutun etusivun otsikko olikin: ”USA ei voi talibaneille mitään.” Miksi länneltä kesti 20 vuotta tajuta se ja tuhota yksi ihmiskunnan hienoimmista kansakunnista ja kulttuureista? Media tuki yhtä historian järjettömintä ja raukkamaisinta sotaoperaatiota. Ennustin: ”100 vuoden kuluttua Afganistanin pommituksia pidetään ihmiskunnan historiassa yhtä häpeällisinä kuin natsien keskitysleirejä.” Siitä ei seurannut kehuja, vaan nuhtelu, urani ankarin, toteaa Kuusela.

Sodan lähtökohdat 1970-luvulla

Afganistanin kuningasvallan kaaduttua v. 1973 maa julistettiin tasavallaksi. Kilpailevat ryhmittymät jatkoivat valtakamppailua, joka muutamassa vuodessa kallistui Neuvostoliiton voimien hyväksi. Kylmän sodan asetelmien kiristyessä USA ryhtyi 1978 tukemaan radikaaleja islamisteja, jotka kapinoivat “marxilaista” hallintoa ja ”länsimaisia aatteita” vastaan. Lopulta 1979 NL lähetti maahan sotavoimiaan. USA:n presidentin neuvonantaja Zbigniew Brzezinski kehui muistelmissaan, kuinka hän loi Neuvostoliitolle ”oman Vietnamin” aseistamalla ääri-islamilaisia jihadisteja, joista tunnetuimmaksi kohosi Osama bin Laden saudiavustajineen. USA rahoitti ja aseisti Talibanin armeijan. Neuvostojoukot kohtasivat liian kovaa Talibanin vastarintaa, joten 1989 edessä oli vetäytyminen Afganistanista. Pakistanin tukema Taliban valtasi 1990-luvulla pääosan maasta, viimeksi Iranin tukemat alueet lännessä. Maassa toimivista sotajoukoista suurin osa saattoi olla ulkomaalaisia, suurimpana ryhmänä pakistanilaiset.

USA:n hyökkäys Afganistaniin 2001

Boris Jeltsinin vallankaappaus elokuussa 1991 sai USA:n johdon pohtimaan minne hyökätä nyt, kun Euroopassa asiat menivät heidän kannaltaan hyvin. Pommi-iskut 11.9.1991 pantiin Afganistanin syyksi, vaikka sillä ei ollut mitään tekemistä merten takana. Hallinnossa heräsi kysymys: Mihin hyökätään? Oli kaksi vaihtoehtoa. Kyse oli, missä järjestyksessä hyökätään, muita toimia ei paljon mietitty. Hallinnon ”uuskonservatiivit” kannattivat hyökkäystä Irakiin, koska sitä oli jo valmisteltu ja maassa oli öljyä. Päättäjät tiesivät, ettei Irakilla ollut tekemistä al-Qaidan iskujen kanssa, mutta se oli houkutteleva kohde. Vaihtoehto oli Afganistan, jossa al-Qaidan koulutusleirit sijaitsivat. Kohde oli kuitenkin hankala – Talibanilla ei ollut yhteyttä terrori-iskuihin ulkomaille. Lopulta George Bush päätti hyökätä ensin Afganistaniin ja sitten Irakiin. USA pakotti Pakistanin luovuttamaan lentotukikohtia uhkaamalla muuten ”pommittaa maan takaisin kivikauteen”. Pakistan oli tukenut talibaneja ja al-Qaidaa, mutta suostui tukialueeksi. Afganistanissa oli myös paljon luonnonvaroja. Maan valtaus näytti huokealta ryöstösaaliiseen suhteutettuna. USA:n huomio suuntautui pian Irakiin, joka näytti paljon tärkeämmältä kohteelta. Sinne alkoi hyökkäys keväällä 2003.

Taliban ja “terrorismi”, ihmisoikeuksien ja naisten sorto

Mediassa ja ministerien puheissa rauha ja itsenäisyys on pahinta, mitä voi tapahtua. Afganistanin uusi hallinto sortaa naisia ja estää tyttöjen koulunkäyntiä – täysin riippumatta siitä, mitä Taliban tekee. Puhe talibaneista muistuttaa Jussi Halla-ahon pahimpia rasistisia valeita muslimeista. Alla esimerkki USA:n nukkehallinnon ”lainsäädännöstä”: Ei seksiä miehelle, ei ruokaa vaimolle. Afganistanissa on astunut voimaan kiistelty, naisten asemaa huomattavasti heikentävä laki. Laki on julkaistu Afganistanin virallisessa lehdessä jo heinäkuussa 2009. Presidentti Hamid Karzai hyväksyi lain alun perin jo maaliskuussa, mutta palautti sen parlamentin käsiteltäväksi asiasta nousseen kohun vuoksi. Maan shiiavähemmistöä koskevan lain mukaan aviomies voi esimerkiksi kieltäytyä antamasta ruokaa vaimolleen, jos tämä kieltäytyy seksistä. (IL 14.08.2009) Taliban-liike arvosteli tätä ja muitakin naisia sortavia miehitysajan lakeja. Sodan loppuminen on naisten, miesten, lasten ja vanhusten asemaa parantava toimi. Rehellisyys voi olla vaaraksi. Saksan liittopresidentti Horst Köhler totesi: ”Saksan sotavoimia voidaan käyttää maan rajojen ulkopuolella myös Saksan taloudellisten etujen, raaka-aine- ja energiahuollon turvaamiseksi.” Totuudenpuhuja Köhler joutui eroamaan.

Suomi sotaa käyvä maa

UPI:n johtajan – Charly Salonius Pasternakin mukaan Suomi lähti mukaan solidaarisuudesta USA:ta kohtaan. Yhteensä parituhatta Suomalaista sotilasta sai myös tuntumaa Naton oikeaan sotaan – ei vain räkäpäiden paukutteluun tai laukaus-laukaus-huuteluun. Sodassa kuoli 2 suomalaissoturia. ”Valtionjohto piti tärkeänä, että USA näkisi meidät luotettavana kumppanina”. ”Afganistan palautti Puolustusvoimille tuntuman sotaan”, totesi Hesari 30.5.2021.

Salonius-Pasternak ehdottaa selvitystä Suomen osallistumisesta Afganistanin-operaatioihin. Pitää pohtia, miksi Afganistaniin aikanaan mentiin, mitä siellä haluttiin saada aikaan ja kuinka hyvin nuo tavoitteet toteutuivat.

Minusta pitäisi myös selvittää syyllistyivätkö pääministeri Lipponen, ulkoministeri Tuomioja, armeijan ylipäällikkö Halonen ja puolustusministeri Enestam rikokseen lähettäessään sotilaita USA:n Naton hyökkäyksen tueksi. Myös Kiina on esittänyt sotasyyllisten asettamista vastuuseen rikoksistaan.

Afganistanin loppulasku on noin miljardi euroa

Väitöskirjaa Suomen ”kehitysavusta” Afganistaniin tekevä Ilona Kuusi on laskenut, että Suomi on käyttänyt Afganistanissa lähes miljardin ministeriöiden rahoja. Kansainvälisten arvioiden mukaan Afganistaniin lähetetyistä varoista korruptioon päätyy 30–40 %”.”Valvonta on ongelma, koska siinä käytetään nykyisin täysin paikallista työvoimaa. ”Korruptiota voi olla vaikea todistaa, mutta uskon, että noin 1/3 rahoista on kadonnut korruptioon.”.

Humanitaarinen kriisi

Sota, ilmasto ja nukkehallituksen korruptio on aiheuttanut vakavan kriisin. Maa kärsii kuivuudesta ja maapinnan eroosiosta, ja juomaveden puute on ainainen ongelma. Sota on aiheuttanut suurten maa-alueiden tuhoutumisen viljelykelvottomaksi. Lähes puolet maan asukkaista, 18,4 miljoonaa tarvitsee humanitaarista apua. Unikon viljely on yli kaksinkertaistunut vuoden 2001 jälkeen ja Afganistan on maailman suurin oopiumin tuottaja. Köyhä talonpoika ansaitsee monta kertaa enemmän oopiumiunikon kuin viljan viljelijänä. USA:n ”ansio” Afganistanissa on oopiumin tuotannon kasvu maailman ykköstuottajaksi. Taliban ilmoitti estävänsä huumeiden viljelyn ja viennin, joten avuntarve maanviljelijöille lisääntyy.

Kansan ääni, 4/2021