Sahra ”punainen”

Sahra ”punainen”


Italialaiset kommunistit iloitsevat Sahra Wagenknechtin menestyksestä Thüringenin
ja Saksin osavaltiovaaleissa. Kuka Sahra on ja mistä hän tulee?


Teksti: Roberto Vallepiano (käännös: Leena Hietanen)

Liberaalivasemmisto ja Naton propagandaa toistavat roskalehdet kutsuvat häntä
”punaruskeaksi”; mutta työläisille, työttömille ja työttömyysuhan alaisille hän on Die
Rote Sahra! Punainen Sahra! Työväenluokan kaupunginosissa ja hylätyissä
esikaupungeissa ihmiset kutsuvat häntä näin.
DDR:ssä kasvanut marxilainen tutkija Sahra Wagenknecht on yksi Saksan
karismaattisimmista poliittisista hahmoista. Yhdistyneen sosialistisen puolueen
nuorisojohtajana hänen idolinsa oli Saksan demokraattisen tasavallan johtaja ja
Stalinin luottomies Walter Ulbricht, joka vuonna 1953 tukahdutti USA:n lietsoman
kapinan aseistamalla työläismiliisit sekä neuvostopanssareiden tuella.
Sahra koki Berliinin muurin murtumisen ”vaikeimpana hetkenään, jonka hän oli
koskaan kohdannut.”
Saksojen yhdistymisen jälkeen hän astui PDS:ään kommunistien joukossa aloittaen
taistelun johtajien opportunismia vastaan. Sama taistelu jatkui myös Linkessä.
Ensimmäisessä puheessaan parlamentaarikkona hän sanoi: ”Viisi vuotta sitten kuoli
maa, jossa yritettiin rakentaa yhteiskuntaa, jota ei ohjaa voitto. Tänään näemme taas
kapitalismin vallan. Minulle tämä on selvä askel taaksepäin. DDR oli rauhanomaisin,
sosiaalisin ja inhimillisin Saksa kaikissa kehitysvaiheissaan huolimatta erityisestä
kritiikistä, jota sitä vastaan ​​voitiin kohdistaa.”

Venezuela ja Kuuba vasemmiston vetäjinä

Vuonna 2004 hän julkaisi kirjan ”Aló Presidente: Hugo Chávez ja Venezuelan
tulevaisuus”, jossa hän käsitteli bolivaarista vallankumousta ja ylisti Chavezia
”suurena presidenttinä, joka omisti koko elämänsä taistelulle oikeuden ja ihmisarvon
puolesta”.
Hän sanoo olevansa aina Kuuban puolella puolustaen intohimoisesti Fidel Castroa:
”Hän taisteli paremman maailman puolesta, hän on demokraatti kaikin tavoin. Hän
rakasti kansaansa ja hänen kansansa rakasti häntä”, hän sanoi.
Ruohonjuuritason militantit ”rakastavat” Sahraa nimittäen häntä ”uudeksi Rosa
Luxemburgiksi”, ja vihan hallitsemassa ryhmässään he yrittävät kaikin tavoin herjata,
eristää ja nöyryyttää häntä, jopa keskeyttää hänen puheensa Kansallisen puolueen
kongressissa 28. toukokuuta 2016 heittäen kakun hänen kasvoilleen.
Häntä vastaan hyökättiin hänen palestiinalaisia tukevien mielipiteiden vuoksi ja
Saksan vasemmisto syytti häntä siitä, ettei hän ollut tarpeeksi Israel-mielinen. Hänet
erotettiin lopulta Linkestä ”antisemitismin vuoksi”, koska hän kieltäytyi taputtamasta
Israelin entiselle pääministerille Ehud Olmertille hänen puhuessaan Liittopäivillä.

Liberaalivasemmisto vasemmiston tuholaisena

Sahra Wagenknecht julkaisi kirjan, jonka otsikko on yksiselitteinen:
”Liberaalivasemmistoa vastaan!”.
Linken karkotettua hänet puolueen sisällä ollut vasemmistosiipi erosi puolueesta
yhdistyen hänen ympärilleen ja antaen elämän uudelle liikkeelle nimeltä ”Stand Up!”.
Se ajaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vastustaa liberalistista Euroopan unionia,
Yhdysvaltain imperialismia, Natoa ja se on sodanvastainen.
Nyt hänen puolueensa BSW sai osavaltiovaaleissa yli 15 % äänistä ohittaen
sosiaalidemokraatit ja vakiinnuttaen itsensä kolmanneksi suurimmaksi poliittiseksi
voimaksi, kun taas Vihreät eivät ylittäneet edes äänikynnystä.

Maahanmuutto on kolonialismia

Häntä syytetään maahanmuuttovastaiseksi, mutta tämä ei pidä paikkaansa, sillä hänen
kantansa ovat hyvin panafrikkalaisia.
BSW suhtautuu erittäin kriittisesti kansalaisjärjestöjen hallinnoimaan
maahanmuuttomalliin, joka kitkee ihmiset juuriltaan ja synnyttää palkkojen
polkumyyntiä, kiristystä ja sotaa köyhien välillä. Hän esittää ”neuvostotyylistä”
ratkaisua, jossa Euroopan maissa koulutettaisiin erikoistuneita ammattilaisia ja
teknikkoja parantamaan heidän kotimaissaan taloudellista ja sosiaalista elämää sen
sijaan, että heidät viedään pois köyhistä maista maahanmuuton varjolla, jonka hän
määrittelee Afrikan toisena kolonialistisena ryöstönä.
”Avoimista rajoista käytävä keskustelu on kortti niille, jotka haluavat halvan
työvoiman – eli suuryrityksille. Ei ole sattumaa, että teollisuusjärjestöt laulavat
maahanmuuttohymniä. Kyse on häikäilemättömistä taloudellisista eduista!”,
Wagenknecht sanoo.

Tuki pois Ukrainalta

Aivan äskettäin julkaistiin hänen elämäkertansa nimeltään ”Die Kommunistin” -Kommunisti -, jossa hän ottaa torjuvan kannan aseiden ja rahoituksen lähettämiseen Kiovan hallinnolle ja syyttää Natoa ja Yhdysvaltoja Ukrainan konfliktista.
Kun Zelenskyi kutsuttiin puhumaan Saksan parlamenttiin, Sahra ja hänen seuraajansa
aloittivat meluisan protestin poistumalla mielenosoituksellisesti salista.
Sahra Wagenknecht Saksassa täytti poliittisen tyhjiön asettamalla itsensä
radikaaliin oppositioon sekä määrätietoisen, liberaalin ja sotaa lietsovan vasemmiston
että bisnesoikeiston kanssa.

Menetettyjen mahdollisuuksien Italiassa radikaali vasemmisto sulki silmänsä
niiltä, ​​jotka Sahran tavoin tuomitsivat vasemmiston kaksinaamaisuuden,
kevytmielisyyden ja vääryyden. Ne, jotka nostivat nämä asiat esiin poliittisessa
keskustelussa, leimattiin punaruskeiksi ja fasistiksi. Tuloksena oli Italiassa
vasemmiston sukupuutto. Työväenluokan kaupunginosissa 75 prosenttia kansalaisista
ei enää äänestä.

Kirjoittajasta: Roberto Vallepiano on Italian kommunistipuolueen jäsen. Kirjoitus on ilmestynyt
hänen omilla sivuillaan ja Kansan Ääni julkaisee kirjoituksen hänen luvallaan.

Italian kommunistipuolueen tunnus