Lukekaa ja ehdottakaa kirjastonne hankkimaan Kaarlo Uskelan kootut teokset
Kaarlo Uskela (1878 – 1922) on eräs haastavimpia työväenkirjallisuuden edustajia kirjallisuutemme historiassa. Hän oli Eino Leinon ja Ilmari Kiannon aikalainen, anarkososialisti, runoilija ja satiirikko, 1900-luvun alun kirjallisuuden jäljittelemätön tyyliniekka. Uskela oli tamperelaisen Kansan Lehden palveluksessa, kirjapainoalan työläinen, joka pystyi vapaa-aikanaan tekemään omakustanteita. Uskelan teos PILLASTUNUT RUNOHEPO (1921) määrättiin tuhottavaksi vuonna 1933. Taustavaikuttimena ilmeisesti oli natsien samana vuonna sytyttämät kirjaroviot. Uskela kuoli nuorena verenmyrkytykseen alkaessaan leikkiä saksilla hammaslääkäriä. Yhtä makaaberia oli se, että Uskela tuomittiin 11 vuotta kuolemansa jälkeen valtiopetoksesta. Kaarlo Uskelan kaikki kahdeksan teosta vuosilta 1908 -1923 julkaistiin yhtenä kirjana 100-vuotiaan Suomen kunniaksi vuonna 2017 nimellä KOOTUT TEOKSET.
Uskela syntyi vuonna 1878 Tampereella työläiskotiin ja kävi pelkästään kansakoulun. Koulun jälkeen hän meni Kansan Lehteen latojan oppiin. Vuonna 1900 hän muutti Vaasan kautta Ruotsiin ja perusti siellä perheen. Ruotsissa hän omaksui myös anarkismin elämänasenteekseen yhdistäen tämän sosialidemokraattiseen oppiin. Uskela palasi Suomeen vuonna 1907, asui useilla paikkakunnilla ja toimi monissa lehdissä avustajana. Hänen kirjoituksiaan julkaistiin mm. pilalehti Hulikaanissa, ”maaseutukirjeitä” Sosialistissa ja runoja julkaistiin työväenlehdissä, kertoo kirjailija Jorma Markkula kirjan esipuheessa.
Vuoden 1918 erimielisyydet Uskela olisi halunnut ratkaista väittelemällä. Hän edustaisi työväkeä ja valkoinen puoli valitsisi keskuudestaan parhaan väittelijän. Selvähän se oli, että tällainen rauhanenkeli ansaitsi kuolemantuomion, jota Porvoon suojeluskuntain komentaja haki sotaoikeudessa. Uskela tuomittiin kuitenkin 12 vuoden pakkotyöhön, jota hän istui suorittamassa Tammisaaren vankileirillä. Armahdus tuli vuonna 1920, kun länsiliittoutuneet ilmoittivat, että jollei se lahtaaminen lopu, niin länsimaat eivät ikinä tunnusta Suomen itsenäisyyttä.
Suomen kansaa on joskus maailmassa pidetty niin sivistymättömänä ja arvostelukyvyttömänä, ettei sille katsottu olevan tarpeellista antaa minkäänlaista lukemista omalla kielellään, kirjoitti Uskela huhtikuulla 1908, kommentoidessaan Työmies-lehteen kirjoittamansa ”Yhteiskunnan varkaat” -otsikoitua kirjoitustaan.
Asiaa käsiteltiin Raastuvanoikeudessa, kun Helsingin v.t. poliisimestari oli ilmiantanut ”Työmiehen” vastaavan toimittajan yllytyksestä rikokseen tuon kirjoitukseni tähden. Työmies, jolla ei koskaan ole ollut muuta omaisuutta kuin työvoimansa, ei helposti voi käsittää, että häneltä voidaan mitään varastaa. Torppareita häädetään asunnoistaan siitä syystä, että ovat olleet liian ahkeria, joten maanomistajan maat ovat tulleet hyvään kuntoon. Tehtailija rankaisee ahkeria työntekijöitä ajamalla heidät maantielle tai alentamalla palkkaa. Varkaitten yhteiskunnassa on siis ahkeruus muuttunut paheeksi ja laiskuus hyveeksi.
Löytyy teollisuuslaitosten omistajia, jotka lahjoittelevat miljoonia lähetysseuroille, samalla kun he työntekijöilleen maksavat nälkäpalkkoja, ja samalla kun he häätävät työväkiä asunnoistaan ja panevat pois työstä joukoittain, kun liike ei muka kannata. Eivätkö nämä ole varkaita? Jos he eivät ole varkaita, niin sitten ei varkaita olekaan? kyselee Kaarlo Uskela yli sata vuotta sitten.
Uskelan älyllinen kieputus, terävästi leikkaava satiiri ja herkkä taju nauraa tämän maailman toilailuille, ajoi hänet elinaikanaan paitsioasemaan. ”Ja hulluus, jossa terävä on kärki, on paljon parempi kuin tylsä järki”, siteeraa Juha Hurme Uskelaa, joka oli sanan varsinaisessa merkityksessä vapaa-ajattelija, aivan vaarallisen vapaa ajattelija. Uskela määrittelee eräässä alaotsikossaan täsmällisesti kulttuurisen sijaintinsa ja kirjallisen ohjelmansa: ”Taiteen tarhan aidan takana kasvaneita satiireja, satuja ja kertomuksia, humoreskeja, runoja ja renkutuksia”.
Riemastuttavaa tekstiä! Lukekaa ja ehdottakaa hankittavaksi kirjastoon KOOTUT TEOKSET.
Elina Tala
