Kiina antaa anteeksi 23 lainaa 17 Afrikan maalle, laajentaa infrastruktuurihankkeita

Kiinan hallitus on ilmoittanut, että se antaa anteeksi 23 korotonta lainaa 17 Afrikan valtiolle ja syventää yhteistyötään maanosan kanssa. Kiina on aiemmin vuosina 2000-2019 antanut anteeksi yli 3,4 miljardin dollarin velat ja järjestänyt uudelleen noin 15 miljardin dollarin velan Afrikassa vuosina 2000–2019.

Vaikka kiinalaiset ovat toistuvasti antaneet anteeksi lainoja, länsimaiden hallitukset ovat esittäneet perusteettomia, poliittisesti motivoituja syytöksiä, että Kiina käyttää velkaloukkudiplomatiaa globaalissa etelässä. Yhdysvallat onkin tehnyt Afrikasta taistelukentän uudessa kylmässä sodassa Kiinaa ja Venäjää vastaan. Amerikkalaiset pitävät yllä kiinalaisten velkaloukkujen myyttiä yrittääkseen demonisoida Kiinan merkittävien infrastruktuurihankkeiden toteuttamisen Afrikassa.

Kiina madaltaa maailmanpolitiikan jakolinjoja
Kiinan ulkoministeri Wang Yi tapasi Afrikan maiden ja Afrikan unionin johtajia 18. elokuuta. Konferenssissa Wang tuomitsi lännen ”kylmän sodan aikaisen nollasummapelin mentaliteetin”. Sen sijaan hän ehdotti mallia, joka perustuu monen osapuolen yhteistyöhön Afrikan kanssa ja joka tuo win-win-tuloksia kaikille osapuolille. ”Afrikka toivottaa tervetulleeksi molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi, ei suurten maiden välistä kilpailua geopoliittisista voitoista”, Wang sanoi. Hän paljasti, että Peking tukee Afrikan unionia sen pyrkimyksissä liittyä G20-ryhmään.

Ulkoministeri ilmoitti myös, että Kiina luopuu 23 korottomasta lainasta 17 Afrikan maalle, jotka oli­vat erääntyneet vuoden 2021 loppuun mennessä. Se ei kertonut yksityiskohtia lainojen arvosta eikä sitä, mitkä maat olivat velkaa. Kiina lupasi vahvistaa kauppaa Afrikan kanssa ja on tehnyt jo sopimuksia mantereen 12 maan kanssa tullien poistamisesta 98 prosentilta nii­den Kiinaan viemistä tuotteista, mikä lisää afrikkalaisten tuotteiden kilpailukykyä.

Wang sanoi, että Peking jatkaa elintarvikeavun sekä taloudellisen ja sotilaallisen avun antamista Afrikalle ja tarjoaa samalla apua taistelussa Covid-19:ää vastaan. Kiina korosti kehitysyhteistyön tärkeyttä ja tarjosi miljardeja dollareita investointeja infrastruktuuriprojekteihin voimakkaana sysäyksenä Afrikan teollistumispro­sessille.

Afrikalla on tärkeä rooli Kii­nan Belt and Road -aloitteessa, maailmanlaajuisessa infrastruktuu­rihankkeessa, jonka tavoitteena on yhdistää globaali etelä ja siirtää maailmantalouden keskusta takaisin itään. ”Erilaisten hegemonisten ja kiusaamisen käytäntöjen edessä Kiina ja Afrikka ovat seisoneet tois­tensa rinnalla”, Wang painotti ja kehotti ”turvaamaan kansainvälistä oikeudenmukaisuutta ja oikeutta”.

Yhdysvallat pystyttämässä jakolinjoja
Yhdysvaltain diplomaatit ovat reissanneet samaan aikaan Afrikassa painostamassa sitä katkaisemaan suhteet Kiinaan ja Venäjään. Kiinan kommentit ja lupaukset molempia puolia hyödyttävän yhteistyön syventämisestä Afrikan kanssa tuskin olisivat voineet poiketa enempää Yhdysvaltain huippudiplomaattien esittämistä uhkauksista.

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Linda Thomas-Greenfield vieraili Ugandassa ja Ghanassa elokuun ensimmäisellä viikolla. Siel­lä hän uhkasi maanosaa ja kertoi Afrikan kansoille, että ne eivät voi käydä kauppaa Venäjän kanssa tai ne rikkovat länsimaisia pa­kotteita. Thomas-Greenfield varoitti Ugandassa ”Mitä tulee sanktioihin, joita meillä on Venäjää vastaan – esi­merkiksi öljypakotteet – jos maa päättää käydä kauppaa Venäjän kanssa siellä aloilla, joissa on pakotteita; he rikkovat pakottei­tamme ja joissakin tapauksissa he rikkovat YK:n pakotteita. Me varoitamme maita olemasta rikkomatta näitä pakotteita, koska silloin, jos ne rikkovat, meillä on mahdollisuus ryhtyä toimiin niitä vastaan näiden pakotteiden rikkomisen vuoksi”.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken vieraili myöhemmin Etelä-Afrikassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Ruan­dassa 7.-11. elokuuta osana matkaa, jonka tavoitteena oli heikentää Afrikan suhteita Kiinaan ja Venäjään.

Kiinan velkaloukku on myytti
Yksi USA:n tehokkaimmista aseista informaatiosodassa Kiinaa vastaan ovat sen todisteettomat syytökset siitä, että Kiina sitoo Afrikan maita velkavankeuteen. Esimerkiksi Sri Lankan tapauksessa länsimaiden hallitukset, rahoituslaitokset, pankit ja korppikotkarahastot ovat vastuussa suurimmasta osasta maan velkaloukusta.

Ison-Britannian hallituksen oma valtiollinen tiedotusväline BBC tutki väitteitä Kiinan velkaloukkudiplomatiasta Sri Lankassa ja totesi ilmeisen vastentahtoisesti, että ne ovat vääriä. ”Totuus on se, mitä monet riippumattomat asiantuntijat sanovat. Meidän pitäisi olla varovaisia Kiinan velka-ansa narratii­vin suhteen. Me olemme löytäneet täältä Sri Lankasta melko paljon todisteita, jotka ovat ristiriidassa sen väitteen kanssa”, BBC:n toimittaja Ben Chu sanoi.

Samoin Johns Hopkins yliopiston ja Harvard Business Schoolin tutkijat myönsivät The Atlantic-lehdessä, että kiinalainen velkaloukku on myytti. Tutkija Deborah Brautigam kirjoitti, että Yhdysvaltain hallituksen levittämä kertomus on hyvin voimaksa valhe. ”Tutkimuksemme osoittavat, että kiinalaiset pankit ovat valmiita järjestämään uudelleen olemassa olevien lainojen ehdot eivätkä ole koskaan takavarikoineet omaisuutta mistään maasta”, hän lisäsi.

Miten työväenluokan pitäisi suhtautua Kiinaan?
Kiinan demonisointi länsimaissa ja myös Suomessa on hyvin voimakasta. Velkaloukkudiplomatian lisäksi Kiinaa kohtaan hyökätään uiguu­rien ja tiibetiläisten oikeuksien polkemiseen vedoten. Nämä väitteet ovat myös tutkimusten perusteella vailla todellisuuspohjaa.

Velkaloukkudiplomatia on sen sijaan osa USA:n ja Euroopan unionin perinteistä politiikkaa. Tämä IMF:n avulla toteutettu politiikka, joka sitoo maat vuosisadoiksi länsimaisten kapitalistien rajattomien voittojen tuottajiksi, on testattu jo mm. Kreikassa ja sitä ollaan toteuttamassa hyvää vauhtia Ukrainassa.

Eurooppalaisen työväenluokan on asetuttava tässä taistelussa Kiinan tueksi.

Juha Kieksi