Nobelin palkintojen jako taas politisoitumassa
Hiljattain julkaistiin vuoden 2022 Nobelin rauhanpalkinnon saajat. Ne menivät valkovenäläiselle Ales Bjaljatskille, venäläiselle Memorial-järjestölle sekä ukrainalaiselle Kansalaisoikeuksien keskus-nimiselle järjestölle. Viime vuonna rauhanpalkinnon sai venäläinen Novaja Gazeta-lehden päätoimittaja Dmitri Muratov yhdessä filippiiniläisen toimittajan Maria Ressan kanssa. Vuoden 2015 Nobelin kirjallisuuspalkinto jaettiin valkovenäläiselle toimittajalle ja kirjailijalle Svetlana Aleksijevitshille.
Näitä henkilöitä ja järjestöjä yhdistää se, että ne kaikki ovat edustaneet kukin maassaan länsimielistä oppositiota. Maria Ressaa ei voida ehkä lukea tähän ryhmään kuuluvaksi. Vuonna 2007 perustettu ukrainalainen Kansalaisoikeuksien keskus on myös hieman poikkeustapaus, koska se ei enää näytä keskittyvän tasapuolisesti ukrainalaisten oikeuksiin, vaan on viime aikoina toiminut lähinnä venäläisten ”sotarikosten” selvittelijänä. Aiemmin järjestö esitti vaatimuksia Ukrainan hallinnolle kansalaisoikeuksia koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Se ajoi myös Ukrainan liittymistä kansainväliseen rikostuomioistuimeen.
Nobel-komitean linjauksissa on yli sadan vuoden aikana tapahtunut monenlaisia kääntei-
tä. Se, että nyt muutaman viimeisen vuoden sisällä ovat valinnat suuntautuneet venäläisiin ja valkovenäläisiin tahoihin, ei liene mikään yllätys. Komitean toimintalinja on ollut yhteneväinen länsimaiden Venäjää ja Valko-Venäjää kohtaan harjoittaman painostuspolitiikan kanssa. Palkittujen valinnoilla on tuettu kyseisten maiden länsimielisiä oppositioita.
Nobel-palkinnon perusteluissa Muratovin ja Ressan osalta todettiin ansiona ”Ponnisteluistaan sananvapauden turvaamiseksi”. Tämän vuoden kolmen palkinnonsaajan kohdalla kiitosta tuli ”Sotarikosten, ihmisoikeusrikkomusten ja vallan väärinkäytön raportoinnista”. Aleksijevitshin vuoden 2015 palkinnon perusteluissa huomiota annettiin ”hänen moniäänisistä teok-
sistaan, kärsimyksen ja rohkeuden monumentista ajassamme”.
Valko-Venäjän presidentti Lukashenkan kriitikkona Aleksijevitsh muutti epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Berliiniin vuonna 2020. Hänen tunnetuin teoksensa lienee vuonna 2013 myös meillä julkaistu ”Neuvostoihmisen loppu”. Alkuperäisen nimen suomeksi käännetty versio kertoo jo paljon teoksen luonteesta ja tarkoitusperistä.
Helsingin Sanomien otsikointia tämän vuoden Nobel-komitean ratkaisusta:
”Nobel-komitea toimi viisaasti”
”Nobelin rauhanpalkinto diktatuurien vastustajille”
”Tutkija: Rauhanpalkinto meni oikeaan osoitteeseen”
Vastaavanlaista viestintää voitiin lukea läpi koko kotimaisen Mediapoolin kentän. Poliittis-ideologinen taistelu on taas palannut ”kylmän sodan hengessä” myös Nobel-komitean esiintymiseen.
Jaakko Ahvola
Helsinki
