Presidenttiehdokas Väyrynen esitelmöi Tampereella – sota vai rauha Suomelle

Juha Kieksi 26.11.2023

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen piti luentotilaisuuden lauantaina 25.11. Tampereella aiheesta sota vai rauha Suomelle. Pitkän linjan poliitikko on jäänyt erityisesti mediassa sivuraiteelle politiikallaan, jolla hän vastustaa Suomen NATO-jäsenyyttä.

Väyrysen ansioksi on luettava, että on hyvin perillä esimerkiksi Ukrainan sotaan johtaneista syistä. Porvarimediahan esittää asiat niin kuin ne olisivat yksittäisiä kriisejä ilman mitään laajempaa yhteyttä. Väyrynen mustutti, että Presidentti Biden linjasi vuonna 2021, että on aloitettava uusi kylmä sota, jossa toisella puolella on ”demokraattinen” maailma ja toisella puollella ”autoritaariset” Kiina ja Venäjä.

Jo lokakuussa 2021 Suomeen otettiin yhteyttä NATO-jäsenyyteen liittyen ja 13.12.21 Niinistö ja Biden sopivat Suomen NATO-jäsenyydestä. Tämän on Niinistökin Väyrysen mukaan myöntänyt. Ukrainan kriisi maaliskuussa 2022 sattui Suomen eliitin kannalta hyvään ja tarpeelliseen saumaan. Sen avulla saatiin hetkellisesti kansan mielipide käännetyksi ainakin yhdessä gallupissa NATOn kannalle. NATO-päätös tehtiin kiireesti ilman mitään keskustelua siitä, mitä jäsenyys käytännössä tarkoittaa.

Niinistö valehtelee

Väyrynen muistutti, että Presidentti Niinistö vakuutti presidentti Putinille, että Suomi haluaa hoitaa rajanaapuruuteen liittyvät kysymykset asiallisesti ja ammattimaisesti. Toisin kuitenkin kävi. Niinistö ei todellisuudessa halunnut. Itseasiassa rajan sulkemiseen johtaneet haasteet olivat tiedossa jo kuukausia ennen kriisiä. Väyrynen ihmetteli, miksi suomalaiset eivät halunneet neuvotella asiasta ja siten estää rajan sulkemisen, joka on aiheuttanut kohtuuttomia hankaluuksia sekä suomalaisille että Suomessa asuville venäläisille.

Väyrynen nosti esiin myös NATO-jäsenyyden yhden seurauksen, eli nyt Suomi on sitoutunut kriisitilanteessa puolustamaan Viroa. Suomen ei tulisi ottaa tällaisia ylimääräisiä velvoitteita vaan vastata vaan omasta puolustuksesta. Ylipäänsä Väyrynen kannattaa yhteistyön lisäämistä pikemminkin pohjoismaiden kanssa, josta Suomella on pitkä perinne. Hänen mukaansa on erittäin huolestuttavaa, että esimerkiksi YK:n Gaza-päätöslauselmaäänestyksessä Suomi pidättäytyi tuomitsemasta Israelin toimia yhdessä Balttian maiden ja Puolan kanssa. Väyrynen näki tässä perinteisen reunavaltiopolitiikan vahvistumisen ja se ei ole Suomen etujen mukaista.

Stubb valehtelee

Väyrynen avasi myös Ukrainan kriisin taustoja. Hän piti lähtölaukauksena Bukarestin NATO-kokousta 2008, jolloin Ukraina ja Georgia päätettiin ottaa NATOn jäseneksi. Samana vuonna käytiin Venäjän ja Georgian sota. Tuolloinen ulkoministeri Stubb kertoi suurlähettiläspäivillä, että Venäjän hyökkäys Georgiaan on maailmanhistoriallinen käänne. Stubbilla on kuitenkin hyvin tiedossa, että Georgia aloitti tuon sodan.

Toinen merkittävä asia oli samana vuonna 2008 aloitettu itäisen kumppanuuden ohjelma, jossa kaikki entiset neuvostotasavallat Venäjää lukuun ottamatta pyrittiin ottamaan EU:n vaikutuspiiriin. Tämän tarkoituksena oli tahallinen vastakkainasettelu Venäjän kanssa. Tämänkin valmistelussa Stubb röyhkeästi ylitti valtuutensa. Suomen hallitus ei olisi halunnut jättää Venäjää ulkopuolelle, mutta Stubbin jäljiltä Brysselissä syntyi yksimielinen EU-päätös niin, että Venäjä jää ulkopuolelle.

Vallankaappaus ja sota

Väyrynen korosti, että seuraava merkittävä askel oli vallankaappaus Ukrainassa vuonna. Uuden hallituksen linjauksen mukaan venäjän kielen virallinen asema lopetetaan. Ukrainassa asui kuitenkin miljoonia venäjänkielisiä ukrainalaisia. Toinen uuden hallituksen päätös oli hakeutua NATO:on. Aiemmin oli jo tiedossa, että jos NATO:on aiotaan liittyä, Venäjä tulee ottamaan haltuunsa Krimin niemimaan, missä sillä on sotilastukikohta.

Vuoden 2022 Ukrainan sodan alettua Suomi ja Saksa päättivät antaa vain humanitaarista apua. Väyrysen mukaan ankaran painostuksen jälkeen molemmat maat joutuivat taipumaan, ja taipuminen oli Suomelle NATO-jäsenyyden ehto. Väyrynen korosti, että Ukrainan sodan päättyminen edellyttää niiden syiden ratkaisua, jotka johtivat sodan syttymiseen. Näitä ovat miljoonien ukrainan venäjänkielisten oikeuksien turvaaminen sekä Venäjän ja Ukrainan sotilaallisen turvallisuuden takaaminen.

Kuvitellun Venäjän uhkan avulla Euroopan unioniin, euroon ja NATO:oon

Väyrynen sivusi alustuksessaan myös Suomen euroalueen jäsenyyttä. Ensimmäisenä askeleena kohti Euroopan unionia ja euroa Väyrynen näki 1987 aloitetun ns. vahvan markan politiikan. Sidotulla valuuttakurssilla Suomea alettiin totuttamaan EU-olosuhteisiin. Samalla aloitettiin kehityskulku, joka johti Suomen valtionvelan massiiviseen kasvuun.

Kaikkiin näihin merkittäviin ratkaisuihin, eli Euroopan unioniin liittymiseen, euroalueeseen liittymiseen sekä NATO-jäsenyyteen on tarvittu Venäjää ja sen kuviteltua uhkaa. EU-päätöstä tehtäessä vedottiin turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin. Niihin aikoihin Zhirinovski oli uhannut liittää Suomen Venäjään. Tällä asialla pelottelu vaikutti ihmisten kantoihin. Samoin euroalueeseen liittymistä perusteltiin Venäjän uhalla. Presidentti Ahtisaari sanoi, että kysymyksessä on turvallisuuspoliittinen päätös. Ja nyt tietysti NATO-päätös saatiin aikaan Venäjän uhalla pelottelulla.

Väyrynen on monesta asiasta perillä, ja ansioiksi on luettava, että hän tuo julki hyvin kriisien taustoja, mikä on nyky-Suomessa poikkeuksellista. Osuu Väyrynen harhaankin. Hänen mukaansa Suomi saavutti todellisen itsenäisyyden vasta Neuvostoliiton hajottua. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta Suomen riippumattomuus oli parhaimmillaan Neuvostoliiton aikana. Työväestö pystyi taistelullaan parantamaan elintasoaan ja oikeuksiaan paremmin, kun porvareilla oli jotain mitä pelätä – Neuvostoliitto ja muut sosialistiset maat. Silloin elettiin todellista itsenäisyyden aikaa.

Presidentin vaaleissa on valittavissa runsaasti oikein huonoja ehdokkaita. Väyrynen näyttäisi olevat näistä ehdokkaista kuitenkin täysjärkisin.