Puolueettomuus ja Venäjä-suhteet on palautettava
Suomen nykyinen Venäjän vastainen ulkopolitiikka saa päivä päivältä uusia kierroksia. Viimeisin hallituksen ajama hanke on raja-aita Venäjän vastaiselle rajalle. Järjetön hanke on saanut täyden parlamentaarisen tuen, vaikka kansanedustajat eivät tunnu tietävän mitä tai ketä raja-aidalla on tarkoitus torjua. Aita tulee jäämään historiaan Suomen ulkopoliittisen alennustilan symbolina ja monumenttina.
Suomen uusi ulkopolitiikka kiteytyy pääministeri Sanna Marinin julistukseen, jonka mukaan kaikki siteet Venäjään on katkaistava. Tätä linjaa hallitus on noudattanut määrätietoisesti. Kaikki yhteydet Venäjään on käytännössä katkaistu, kaupankäynti on lopetettu ja poliittiset suhteet laitettu poikki. Kiveäkään ei jätetä kääntämättä Venäjän vastaisessa kiihkossa. Alko ilmoitti hiljattain kaatavansa viemäriin 11 000 pulloa venäläisiä viinoja. Posti kertoi lopettavansa tankkauksen Teboil-huoltoasemilla, vaikka Teboil-yrittäjät ovat suomalaisia. Pääministeri Marin on valmis kieltämään kaikki kiinteistökaupat venäläisiltä Suomessa.
Aiemmin venäläisiä kissoja estettiin osallistumasta kissanäyttelyyn Suomessa. Ammatikseen Venäjällä pelaavat suomalaisurheilijat, kuten jääkiekkoilijat, poistuivat Venäjältä heti viime keväänä. Niitä yksittäistapauksia, jotka halusivat jäädä Venäjälle, paheksuttiin ja suorastaan vainottiin suomalaismediassa. Mikkelin musiikkijuhlien venäläinen johtaja sai keväällä potkut ”väärien” mielipiteidensä takia. Kukaan tai mikään ei ole säästynyt tältä Venäjän vastaiselta inkvisitiolta.
Tätä hysteeristä, irrationaalista kiihkoa perustellaan ”Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan”, kuten mediapoolin virallinen nimitys kuuluu. Päättäjiämme eivät sodat ole aiemmin juuri vaivanneet. Päinvastoin, ahkerimpaan sotijaan Yhdysvaltoihin on koko ajan tiivistetty suhteita. Suomi ei myöskään ole reagoinut mitenkään Kiovan vuodesta 2014 Itä-Ukrainan venäläisväestöön kohdistamaan terroriin ja tappamiseen.
Olemme yhä enemmän osallistuneet Naton ja lännen operaatioihin, esimerkiksi Afganistanissa. Vuonna 2003 olimme lähellä päätyä mukaan ”halukkaiden koalitioon” USA:n laittomassa hyökkäyssodassa Irakia vastaan. Entinen presidentti Ahtisaari sekä pääministeri Lipponen kannattivat innokkaasti hyökkäystä Irakiin, eikä heitä vaivannut todisteiden puute väitetyistä Irakin ”joukkotuhoaseista”.
Suomen jyrkkä Venäjän vastainen linja johtuu yhä syvemmästä sitoutumisestamme länteen, ennen muuta USA:an ja Natoon. Suomen ja koko EU:n ulkopolitiikkaa sanellaan Washingtonista käsin. Euroopalle äärimmäisen vahingollisia Venäjän energiapakotteita noudatetaan USA:n määräyksestä. Samalla USA on kaupannut omaa nesteytettyä kaasuaan laivateitse Eurooppaan, tietenkin moninkertaiseen hintaan.
On olemassa merkkejä siitä, että länsi ottaa Venäjän jälkeen tähtäimeensä Kiinan. Sekä Venäjän että Kiinan vastaisessa kampanjassa on kyse USA:n pyrkimyksestä varmistaa yksinapaisen maailman säilyminen, maailman, jota johtaa yksin USA. Venäjän, Kiinan ja BRICS-maiden nousu on myrkkyä USA:n pyrkimyksille. Ukrainan konflikti taustoineen on nähtävä osana lännen kamppailua Venäjän heikentämiseksi.
Suomella ei ole mitään syytä olla mukana tukemassa USA:n yksinvaltaa maailmassa. On palattava puolueettomuuspolitiikkaan, peruttava Nato-hakemus sekä aloitettava pitkä ja kivinen tie Venäjä-suhteiden palauttamiseksi.
