78 vuotta Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommeista! 

Tämä rakennus tunnetaan nykyään nimellä A-Bomb Dome, jonka ohessa on rakennuksesta kuva (vuosi 2006) ennen pommi-iskua. (kuva wikimedia commons)

Kirj. Sodan ja Fasismin Vastainen Työ ry:n puheenjohtaja Timo Kangasmaa 7.8.2023

Itävallan kommunistiset nuoret julkaisivat Instagramissa kirjoituksen otsikolla: 78 vuotta Hiroshimasta, Ei voida antaa anteeksi, ei voida unohtaa; Hiroshima oli sotarikos! Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien pudottamisille ei ollut oikeutusta!

”Japani oli jo antautumassa. Ydinpommien pudotuksilla vahingoitettiin pysyvästi Japania. Pudottamalla ydinpommit, tahtoi amerikkalainen imperialismi osoittaa voiman tuntonsa.

Laivaston amiraali William D. Leahy (Trumanin esikuntapäällikkö) vahvisti edellä olevan ajatuksen jo vuonna 1950: ”Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien käytöstä ei ollut aineellista apua sodassamme Japania vastaan. Japanilaiset olivat jo lyötyinä ja valmiita antautumaan tehokkaan merisaarron ja tavanomaisilla aseilla tapahtuneen onnistuneen pommituksen vuoksi.”

Atomipommien pudottamiset olivat Yhdysvalloille kokeiluja. Kokeiluja, joiden tuloksena syntyi tarkoituksellisesti kymmeniä tuhansia kuolleita. Hiroshiman ja Nagasakin pommituksissa noin 135 000 ihmistä kohtasi kuolemansa. Edellä mainittujen lisäksi, kohtasi ydinsäteilyn seurauksena kuoleman, suuri lukemattomien joukko.”

”NO MORE HIROSHIMA’S” julistetaan kyltissä, tapahtumassa Ota-Gawa-joen rannalla, jossa Japanilaiset kokoontuivat kolmantena vuosipäivänä sen jälkeen, kun heidän kaupunkiinsa pudotettiin atomipommi (rajattu). Joen toisella puolella näkyy kauppamuseon rauniokupoli, joka sijaitsi törmäyskeskuksen ja kuuluisan T-sillan välissä. Ehkä juuri täältä on lähtenyt liikkeelle tunnus: ”Ei enää koskaan Hirosimaa” (Kuva Wikimedia Commons)

Tähän Itävallan kommunististen nuorten Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien pudottamiseen liittyvän Instagram-viestin ohella aihetta lienee syytä tarkastel:la hieman tarkemmin. Ehkä siksikin aihetta on tarpeen tarkastella, koska nykyisin maamme on alistettu Yhdysvaltain sodan johdon alaiseksi. Eli maamme liittivät NATO:n jäseneksi henkilöt, jotka eivät näemmä tunne historiasta kuin version, jota voisi hyvällä syyllä nimittää jenkkiversioksi.

Vuonna 1945 elokuun 6. päivänä kello 8:15 räjähti Hiroshiman kaupungin yllä Yhdysvaltain ilmavoimien pudottama ydinpommi. Muutamaa päivää myöhemmin, eli elokuun 9. päivänä kello 11:02, räjäytti Yhdysvaltain ilmavoimat Nagasakin yllä toistamiseen ydinpommin. Ihmiskunnan historiassa, ainakin tähän mennessä, ovat kaupungit ainoat ydinpommituksen kohteena olleet.

Räjäytetyt pommit erosivat teknisesti toisistaan. Eli Yhdysvallat suoritti puhtaasti teknisiä, täysin edesvastuuttomia, kokeita ja testejä Japanin kaupungeissa. Hiroshimassa kuoli välittömästi noin 75 000. Nagasakin yllä räjäytetty ydinpommi surmasi välittömästi 73 900 ihmistä.

Yhdysvaltain tekemää päätöstä ja sen toteuttamista on arvosteltu. Sekä myöhempi presidentti Dwight D. Eisenhower että kenraali Douglas MacArthur kuuluvat arvostelijoiden joukkoon. Käytännössä oli Japani ydinpommien pudottamisen aikaan jo kukistunut. Japani olisi ollut valmis neuvottelemaan sodan lopettamisesta ja sen ehdoista. Potsdamin julistuksessa, joka esitettiin 27.-28. heinäkuuta 1945, oli määritelty ehdot Japanin antautumisen hyväksymiselle. Potsdamin julistus sitoi myös Yhdysvaltoja.

Entistä julmemmaksi muuttaa Yhdysvaltojen ydinpommien pudottamisen Hiroshiman ja Nagasakin kaupunkeihin eräiden lähteiden tieto: ”Amerikkalaiset välttivät kaupungin (Hiroshiman) pommittamista ennen atomipommin käyttöä, sillä he halusivat tutkia pommin aiheuttamia tuhoja.” 

Pommi surmasi heti noin 75 000 ihmistä ja tuhosi 90 prosenttia kaupungista. Hitaammin etenevä säteilysairaus, eli ”atomirutto”, tappoi muutaman räjähdyksen jälkeisen viikon kuluessa kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Hiroshiman 90 000 rakennuksesta noin 60 000 tuhoutui kokonaan. Hiroshiman 200 lääkäristä 180 lääkäriä kuoli tai haavoittui. Sairaanhoitajia oli Hiroshimassa 1 780, joista 1 654 kuoli tai haavoittui. 55 sairaalasta tai ensiapuasemasta jäi toimintakuntoon vain kolme.

Vantaan Rauhanpuolustajat järjesti 6.8.2015 Tikkurilassa Veininmyllyn rannassa Hiroshiman uhrien muistotilaisuuden. Koiton Laulun 32 laulajaa esitti laulut ”Buchenwaldin hälytys” ja ”Tuonen kurjet”. Suomen Rauhanliiton Laura Lodeniuksen puheen jälkeen laskettiin Hiroshiman ja Nagasakin uhrien muistoksi kukat Keravanjokeen.

Yhdysvaltojen tekemän ydinpommituksen seurauksena Hiroshimassa oli vuoden loppuun mennessä menehtynyt 140 000 ihmistä. Viiden vuoden kuluessa säteilysairauksiin ja muihin jälkivaikutuksiin oli kuollut yhteensä 200 000-250 000 ihmistä. Räjähdyshetkellä oli Hiroshimassa noin 350 000 asukasta.

Nagasakiin pudotettu ydinpommi tappoi heti noin 35 000-70 000 ihmistä ja 41 000 vammautui.

Heti sodan jälkeen pyrki Yhdysvallat salaamaan muun muassa radioaktiivisuuden aiheuttamaa säteilysairautta. Tosin se ei kovin hyvin siinä onnistunut.

Se mikä jää (tai paremminkin jätetään) usein meidän kotimaisilta historian kirjoittajilta mainitsematta, on seikka, että 9. elokuuta 1945 aloitti Neuvostoliitto idässä sotatoimet Japania vastaan. Tämä tapahtui siis kolme kuukautta Saksan antautumisesta. Elokuussa, Neuvostoliiton aloittaessa sotatoimet Japania vastaan, ei Yhdysvallat pitänyt enää välttämättömänä tukea Neuvostoliitolle. Niinpä samana päivänä jolloin Neuvostoliiton sotatoimet alkoivat, eli 9. elokuuta 1945, saapui jo aamupäivällä uutinen Yhdysvaltain Nagasakiin pudottamasta ydinpommista. Näin Yhdysvallat pyrki vahvistamaan asemaansa yksipuolisena maailman herrana. Yhdysvallat ei pitänyt kiinni Teheranin konferenssin lupauksestaan. Neuvostoliitto vastaavasti toimi Teheranin konferenssin päätösten mukaisesti avaamalla idässä rintaman. Eräiden käsitysten mukaan Neuvostoliiton toimilla idässä oli suurempi vaikutus Japanin antautumiseen kuin Yhdysvaltain Hiroshimassa ja Nagasakissa suorittamilla ydinpommi kokeilla. Joidenkin käsitysten mukaan Neuvostoliiton toimien vaikutuksesta Japani olisi antautunut hyvin pian niiden alkamisen jälkeen.

Japani antautui 15. elokuuta 1945. Näin oli päättynyt toinen maailmansota maapallolla.

Useat ovat olleet sitä mieltä, että Japani olisi antautunut pian ilman pommeja. He ovat varmasti siinä oikeassa. Yhdysvaltain ydinpommi kokeet olivat sodan kulun kannalta aivan turhia operaatioita. Useat korkeat sotilasjohtajat ovat jälkikäteen pitäneet ydinpommien käyttöä sotilaallisessa mielessä aivan turhina. Esimerkiksi, yhdysvaltalainen kenraali Dwight D. Eisenhower on kertonut muistelmissaan vastustaneensa atomipommien pudottamista. Samoin, sotilasarvoltaan korkein Tyynenmeren puolella toiminut henkilö, kenraali Douglas MacArthur, jolta ei kysytty ennen pommituksia mitään, on todennut, etteivät pommitukset olleet sotilaalliselta kannalta perusteltuja.

Jälkeenpäin on yhä useampi tuominnut ydinpommien käytön Japania vastaan moraalittomana siviilien murhaamisena.

Yhä edelleen Japanissa pidetään ydinpommien käyttöä suurena vääryytenä.

Uudessakylässä 7.8.2023, Sodan ja Fasismin Vastainen Työ ry,. Timo Kangasmaa