Kiinan uiguurivähemmistö lännen pelinappulana

Juha Kieksi, julkaistu 21.2.2022

Pekingin olympialaisten yhteydessä eräät länsimaat päättivät boikotoida kisoja diplomaattisella tasolla. Tätä perusteltiin Kiinan ”kehnolla ihmisoikeustilanteella”, viitaten erityisesti Xinjiangin uiguurien autonomiseen alueeseen.

Kiinan autonomiset alueet ovat joillekin vähemmistökansallisuuksille varattuja ja Xinjiang on varattu juuri uiguureille. Siellä asuvat uiguurit ovat yksi Kiinan 55:stä virallisesti tunnustetusta etnisestä vähemmistöstä. Valtaosa uiguureista on sunnimuslimeja, ja heitä on hieman alle puolet Xinjiangin väestöstä. Xinjiang on Kiinalle strategisesti tärkeä, sillä merkittävä osa maan luonnonvaroista sijaitsee alueella ja lisäksi maakunnan läpi kulkee ainoa suora kulkureitti Keski-Aasiaan.

Kiinasta länsimaiden ykkösvihollinen
Yhdysvallat nimesi Kiinan keskeiseksi vastustajakseen Presidentti Donald Trumpin kaudella ja siinä taistelussa amerikkalainen (virheellinen) käsitys ihmisoikeuksista on luonnollisesti mukana. Viimeisenä virkapäivänään 19.1.2022 Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo julisti, että Kiina harjoittaa ”jatkuvaa kansanmurhaa” uiguureja vastaa. Hän ei esittänyt todisteita eivätkä Yhdysvaltain ulkoministeriön omatkaan juristit niitä löytäneet: ”meillä on riittämättömät todisteet kansanmurhan todistamiseksi”.
Menettelytapa on yhtenäinen sen kanssa, miten toimittiin ennen USA:n hyökkäystä Irakiin. Pohjois-Amerikan ja Euroopan ”demokraattiset” valtiot ja niiden tiedotusvälineistö myllyttivät Saddam Husseihin joukkotuhoaseiden uhkaa. Joukkotuhoaseita ei sitten Irakista löytynytkään.
Kuitenkin Yhdysvallat ja Euroopan unioni määräsivät 22. maaliskuuta 2022 lisää Kiinan vastaisia pakotteita väitettyjen ihmisoikeusloukkausten vuoksi Xinjiangissa. Kiina ei luonnollisesti ole pakotteita hyväksynyt ymmärrettävistä syistä.

Uiguuriterrorismi Xinjiangissa
Kiinalaisten huolena on Xinjiangista lähtevä uiguuriterrorismi. Mistä Kiinan terrorismin vastaisessa operaatiossa Xinjiangissa on kyse? Uiguuriterroristien väkivaltaisuudet yleistyivät Xinjiangin alueella 1990-luvulta alkaen. Ne huipentuivat pommi-iskuihin Pekingissä ja Xinjiangin pääkaupungissa Urumqissa vuonna 1997. Kiinan kommunistisen puolueen vuonna 2002 julkaiseman raportin mukaan uiguuriseparatistit olivat vastuussa yli 200 terrori-iskusta vuosien 1990 ja 2001 välillä.
Vuodesta 2007 alkaen Xinjiangin terrori-iskut ovat johtaneet yli 1 000 ihmisen kuolemaan ja lukemattomiin loukkaantumisiin. Pekingin olympialaisten alla elokuussa 2008 16 poliisia kuoli ja 16 loukkaantui Xinjiangin Kashgarissa uiguurien terrori-iskussa, joka oli vakavin vuosikymmeneen. Vuonna 2009 mellakat johtivat 197 ihmisen kuolemaan ja 1 721 ihmisen haavoittumiseen Urumqissa.
Myös vuosina 2013 ja 2014 Kiinassa tehtiin useita tuhoisia terrori-iskuja. Näistä esimerkkejä ovat autoisku Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä syksyllä 2013, 30 ihmisen kuolemaan johtanut veitsi-isku Kunmingin rautatieasemalla Yunnanin maakunnassa maaliskuussa 2014 ja 31 kuolonuhria vaatinut autoisku Urumqissa toukokuussa 2014.
Kunmingin iskua on kiinalaismediassa kuvailtu Kiinan syyskuun 11. päiväksi. Viimeisimmät Xinjiangissa raportoidut terrori-iskut olivat auto- ja räjähdeisku kommunistisen puolueen paikallistoimistoa vastaan Karakaxissa joulukuussa 2016 ja veitsi-isku Pishanin alueella helmikuussa 2017.

Itä-Turkestanin islamilainen liike (ETIM)
Kiinan terrori-iskuista on ollut vastuussa Xinjiangin itsenäisyyttä ajavaa Itä-Turkestanin islamilainen liike (ETIM) ja sen seuraajaa Turkestanin islamilainen puolue (TIP).
Yhdysvaltain hallituksen tilaamassa vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että vuosina 2012–2014 Kiinan sisäiset hyökkäykset ”ilmeisesti yleistyivät, hajaantuivat maantieteellisesti ja kohdistettiin umpimähkäisesti”. Tekijät olivat monissa tapauksissa radikalisoituneita uiguuriryhmien jäseniä. Vielä tuolloin amerikkalaiset kuvailivat iskuista usein vastuussa ollutta järjestöä (ETIM) ”militanttien uiguurien perustamaksi muslimien separatistiryhmäksi”.
ETIM tavoittelee itsenäistä valtiota nimeltä Itä-Turkestan, joka kattaisi alueen, johon kuuluu osia Turkista, Kazakstanista, Kirgisiasta, Uzbekistanista, Pakistanista, Afganistanista ja Xinjiangin Uiguurien autonomisesta alueesta. Vuonna 2002 Yhdysvallat ja Yhdistyneet Kansakunnat julistivat ETIM:n terroristiryhmäksi, ja YK:n turvallisuusneuvosto tunnusti ryhmän yhteydet al-Qaidaan, Osama bin Ladeniin ja Talebaniin. Yhdysvallat poisti sen terroristijärjestöjen luettelostaan vuonna 2020.

Uiguuriterrorismi Kiiinan ulkopuolella
Talebanien kukistumisen jälkeen Afganistanissa kiinniotetut uiguuritaistelijat vahvistivat Kiinan näkemystä al-Qaidan tukemista uiguuri-islamisteista, jotka uhkaavat maan turvallisuutta. Osaksi tämän seurauksena Xinjiangin konflikti kansainvälistyi. Uskonnollisen fundamentalismin ja jihadismin nousu maailmankartalle vuoden 2001 jälkeen tarjosi myös uiguuriseparatisteille uudenlaisen väylän tukijoidensa mobilisoimiseen ja hallituksen vastaisen mielialan lietsomiseen.
Xinjiangin terroristit ovat osa laajempaa kansainvälistä verkostoa, jossa Kiinassa toimivat islamistit saavat rahoitusta Lähi-idästä, koulutusta Pakistanista ja taistelukokemusta Tsetseniasta ja Afganistanista. Julkisuuteen tulleet Kiinaa uhkailevat propagandavideot ja niillä esiintyneet uiguuritaistelijat osaltaan vahvistivat tätä näkemystä uiguureista osana kansainvälistä terrorismiverkostoa. Syyrian ja Irakin konfliktialueille matkanneet uiguurit muodostavat merkittävän yksittäisen vierastaistelijaryhmän. Islamilaisen valtion (2014-2019) riveissä taisteli noin 1200 uiguuria.
Kansainvälisen terrorismin rajat ylittävä luonne ja esimerkiksi Islamilaisen valtion kyky mobilisoida kannatusta ympäri maailmaa teki kansainvälisestä terrorismista aiempaa todellisemman turvallisuusuhan myös Kiinalle. Afganistaniin, Pakistaniin ja viimeisimpänä Lähi-itään matkanneet uiguurivierastaistelijat onnistuivat lisäksi nostamaan Xinjiangin uiguurien tilanteen kansainvälisten terrorijärjestöjen tietoisuuteen, ja näiden vahvojen propagandakoneistojen ansiosta viestiä on kyetty levittämään myös laajemmin.
Tilanteessa, jossa tuhannet Syyriaan ja Irakiin matkanneet vierastaistelijat etsivät uusia konfliktialueita, Kiinan sisäisillä terrorismin ja ekstremismin vastaisilla toimilla voi olla kauaskantoisempia vaikutuksia. Venäjältä, Keski-Aasiasta ja Kiinasta arvellaan lähteneen tuhansia vierastaistelijoita, ja Kiinan tuleekin seurata tarkasti heidän liikkeitään, sillä niillä voi olla vaikutusta Kiinaan ja maan rajojen ulkopuolella oleviin kiinalaiskohteisiin kohdistuvaan terrorismin uhkaan.

Kiinan terrorismin vastaiset toimet
Kiinan terrorismin vastaisiin toimiin kuuluvat turvallisuuden lisääminen ja tätä varten Xinjiangiin on perustettu ammatillisia koulutuskeskuksia. Xinjiangin kuvernööri, uiguuri Shohrat Zakir (toimessaan 2015–2021) sanoi tiedotustilaisuudessa joulukuussa 2019, että koulutus sisältää työtaitoja, mandariinikiinaa, lakia ja tietoa radikalisoitumista.
On hyvä muistaa, millaisia vaikutuksia Yhdysvaltain terrorisminvastaisessa sodassa on ollut. Eri arvioiden mukaan Yhdysvaltain sota terrorismia vastaan on vaatinut puoli miljoonaa ihmishenkeä Afganistanissa ja Irakissa ja paljon enemmän Pakistanissa, Syyriassa ja Libyassa. Irakissa konfliktissa kuoli arviolta 200 000 siviiliä, joista suurin osa oli naisia ja lapsia. Yhdysvallat on sittemmin myöntänyt, että sillä ei ollut todisteita siitä, että Irakilla olisi ollut mitään tekemistä syyskuun 11. päivän kanssa ja Irakilla olisi ollut hallussaan joukkotuhoaseita. Monet viattomat ihmishenget menetettiin turhaan.
Toisin kuin Yhdysvaltojen terrorismin vastainen sota, Kiinan terrorismin vastainen kampanja näyttää toimineen. Terrori-iskuista ei ole raportoitu vuoden 2017 jälkeen. On itse asiassa varsin merkittävää, että Kiina on kyennyt hillitsemään terrorismia, joka on ratkaisematon ongelma kaikkialla maailmassa, aiheuttamatta yhtä paljon sivuvahinkoja. Tätä seikkaa ei ei koskaan tuoda esiin lännen lehdistössä.
Nyt Yhdysvallat syyttää Kiinaa kansanmurhasta ilman todisteita. Kiina taas syyttää hyvin ymmärrettävästi Yhdysvaltoja kaksoisstandardeista. Marraskuun 5. päivä 2020, kaksi päivää Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen, Trumpin hallinto poisti ETIM:n terroristiryhmän luettelosta. Tämä oli eräänlainen viimeinen kosto Kiinalle, maalle, jota Trump oli toistuvasti syyttänyt poliittisista onnettomuuksistaan?
Yhdysvaltojen silmissä toimenpide aiheutti sen, että Kiinan terrorismin vastaisen kampanjan kansainvälinen legitimiteetti katosi. Tämän jälkeen Pompeo julisti tekeillä olevan kansamurhan ja kyseessä olevan etnisen sorron. Poistamalla terrorismin vastaisen työn oikeutuksen länsimaiset poliitikot voisivat sitten muotoilla Kiinan terrorismin vastaiset toimet yksinkertaisesti uskonnolliseksi ja etniseksi vainoksi.
Kiinassa on noin 25 miljoonaa muslimia. Pelkästään Pekingissä on noin neljännesmiljoona muslimia ja yli 70 moskeijaa. Kiinan politiikka Xinjiangissa ei kohdistu uskontoon tai etniseen ryhmään vaan ääriliikkeisiin. Suuret muslimimaat ymmärtävät tämän ja ovat julkisesti tukeneet Kiinaa. Kaikissa kansanmurhaväitteissä on implisiittisesti ajatus, että yksi ryhmä yrittää tuhota toisen. Kiinan toimien osalta ei ole näyttöä järjestelmällisestä pyrkimyksestä vähentää uiguuriväestöä, kuten jotkut lännessä väittävät. Xinjiangin uiguuriväestö kasvoi 40 vuodessa 5,5 miljoonasta yli 12 miljoonaan. Vuodesta 2010 vuoteen 2018 uiguuriväestö kasvoi 25 prosenttia verrattuna han-väestön 2 prosenttiin.
Kiina toteutti yhden lapsen politiikkaa vuosina 1979–2015. Muut kuin han-kiinalaiset ryhmät, kuten uiguurit, vapautettiin syntyvyydenrajoituspolitiikasta ja maaseutualueiden pariskunnat saivat olla jopa kolme lasta. Kiinan syntyvyydenrajoituspolitiikka ei syrjinyt etnisiä ryhmiä.
Vaikka Xinjiangin väestönkasvu hidastui vuonna 2018, tämä oli yhdenmukainen kansallisen trendin kanssa ja edelleen korkeampi kuin kansallinen keskiarvo, Xinjiangin yliopiston uiguuritutkijan Zuliyati Simayin mukaan. Vaikka Kiina on luopunut yhden lapsen politiikasta, vastasyntyneiden määrä on laskenut vuodesta 2016. Viime vuonna syntyneiden määrä putosi 10,035 miljoonaan, mikä on kansantasavallan historian alhaisin taso. Tästäkään ei voi päätellä, että Kiinan hallitus toteuttaa kansanmurhaa omaa kansaansa vastaan.

Kansanmurhaväitteet perustuvat amerikkalaisen kommunisminvastaisen säätiön toimintaan
Useimmat länsimaiset raportit ”kansanmurhasta” viittaavat yhteen ainoaan lähteeseen, Adrian Zenziin, saksalaiseen uudestisyntyneeseen kristittyyn, joka työskentelee Vitims of Communism Memorial Foundation -säätiön palveluksessa Washingtonissa. Hän väittää olevansa ”Jumalan johdattamana” tutkimassa kiinalaisia vähemmistöjä.
Kaikki hänen tietonsa perustuvat Kiinan hallituksen julkaisemiin tilastoihin. Hän kuitenkin tulkitsee saman tiedon tarkoittavan jotain täysin erilaista kuin alkuperäiset tilastot. Kiina on ajanut esimerkiksi usean vuosikymmenen ajan köyhyyden torjuntaa erilaisilla politiikoilla, kuten auttamalla köyhiä löytämään töitä muualta ja siirtämällä kokonaisia kyliä pois syrjäisiltä alueilta helpommin saavutettaviin paikkoihin, palveluiden äärelle. Zenz ja muut mainitsivat tällaisiin politiikkoihin liittyvät tiedot todisteena ”työvoiman pakkosiirroista” ja ”kansanmurhasta”.
Kiinan terrorismin vastainen työ poikkeaa merkittävästi länsimaiden vastaavasta politiikasta. Kiina on ryhtynyt toimiin terrorismin juurisyiden kitkemiseksi. Yhdysvallat on käynyt vuosikymmeniä kestäviä ”ikuisia sotia” terrorismia vastaan, eikä loppua näy. Se on pitkä taistelu, koska terrorismin syyt ovat syvälle juurtuneet ja monitahoiset: sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset, uskonnolliset ja historialliset. Terrorismia ei voida pyyhkiä pois vain tappamalla pahikset. On puututtava perimmäisiin syihin. Tämä tarkoittaa köyhyyden lievitystä, työpaikkoja, työväestön eduista lähtevää talouspolitiikkaa ja koulutusta. Juuri tähän Kiina on panostanut Xinjiangissa.

Taustalla on taloudellinen kamppailu Kiinaa vastaan
Yksi haavoittuvimmista kiinalaiskohteista tulevina vuosina on vuonna 2013 käynnistetty massiivinen One Belt, One Road -hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa uusi silkkitie Keski- ja Etelä-Aasian läpi aina Afrikkaan ja Eurooppaan asti.
Xinjiangin maakunnan kriittinen sijainti silkkitien alkupäänä asettaa haasteita infrastruktuurihankkeisiin vaadittavien ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi alueelle. Kiinan rajojen ulkopuolella viitteitä hankkeeseen kohdistuvista turvallisuusuhista on jo saatu Pakistanista. Talouskäytävä, joka yhdistää Xinjiangin maakunnan Gwadarin syvänvedensatamaan ja sitä kautta Arabian mereen, on ollut rakennushankkeineen paikallisten separatisti- ja terrori-iskujen kohteena vuodesta 2014 lähtien. Väkivaltaisuuksien seurauksena yli 50 Pakistanin kansalaista on kuollut talouskäytävään kuuluvilla rakennuskohteilla viimeisen kolmen vuoden aikana.
Se, että Yhdysvallat poisti ETIMin terroristijärjestöjen listalta ei johtunut siitä, että järjestö olisi muuttunut. Se johtui siitä, että Kiinan terrorismin vastaisilta toimilta haluttiin viedä juridinen oikeutus. Samaan hengen vetoon länsi vaatii, että kaikkea Xinjiangissa tuotettua boikotoitaisiin lännessä kansanmurhasyytösten vuoksi.
Yhdysvaltojen ja lännen politiikka tähtää Kiinan taloudellisen aseman heikentämiseen. Uusi silkkitie on yksi näistä hankkeista, jotka länsi haluaa torpedoida. Tästä lännen imperialistisesta politiikasta joutuvat kärsimään juuri uiguurit. Saman politiikan ilmentymiä ovat myös Korean niemimaan tapahtumat, Etelä-Korean ja Japanin aggressiivinen politiikka Kiinaa ja Pohjois-Koreaa vastaan.