Maailman työväenpuolueet kokoontuivat Meksikossa

Mexico Cityssä järjestettiin lokakuussa (21.-23.10.) maailman suurin työväenpuolueiden kansainvälinen kokoontuminen, Meksikon Työväenpuolueen (Partido del Trabajo, PT) järjestämä seminaari ”Los partidos y una nueva sociedad” (puolueet ja uusi yhteiskunta). Meksikon pääkaupunkiin kokoontui satoja osallistujia kymmenistä eri organisaatioista Latinalaisesta Amerikasta ja muualta maailmasta.

Seminaarin erityisvieraina oli tänä vuonna kaksi merkittävää henkilöä Latinalaisesta Amerikasta: Bolivian entinen presidentti Evo Morales sekä Hondurasin entinen presidentti Manuel Zelaya, joka on aiemminkin vieraillut seminaarissa. Moralesin vierailu noteerattiin laajalti alueen mediassa. Meksiko tarjosi Moralesille poliittista turvapaikkaa parisen vuotta sitten tämän ajauduttua vaikeuksiin kotimaassaan. Morales pitää Meksikoa kotinaan, ja on hyvin kiitollinen maan tarjoamasta avusta. Hän totesi seminaariväelle: ”Meksiko on ollut kotini ja niiden ihmisten koti, jotka taistelevat kansojen vapauttamisen puolesta”.
PT:n järjestämä seminaari on erinomainen vuotuinen tilaisuus tavata tovereita eri puolilta maailmaa sekä luoda uusia yhteyksiä ja yhteistyötä. Suomen ja Venäjän raja on ollut käytännössä suljettuna koronapandemian alusta saakka, joten tapaamiset venäläistovereiden kanssa eivät ole olleet mahdollisia. Niinpä oli matkustettava lähes 10 000 kilometriä Mexico Cityyn, jotta voin tavata Venäjän kommunistit -puolueen pietarilais- ja moskovalaistovereita kasvotusten.

Venezuelan vaikeudet johtuvat Yhdysvaltojen pakotteista
Yhdysvaltalainen, Venezuelassa 15 vuotta asunut Chris Gilbert oli yksi mielenkiintoisista tuttavuuksista. Hän toimii maailmanlaajuisesti tunnetun, laadukkaan Venezuelanalysis.com-sivuston kirjoittajana, ja hänen puolisonsa on yksi sivuston pääkirjoittajista. Gilbert on myös toimittanut kirjan ’Para que sirve el Capital?’, ajankohtainen katsaus Marxin pääteokseen Pääomaan. Hän on myös toimittanut Venezuelaa käsittelevän kirjan ’Venezuela, the present as struggle’.
Juttelimme Gilbertin kanssa Venezuelan nykytilanteesta. Hän ei pitänyt sotilaallista väliintuloa todennäköisimpänä uhkana. Enemmän Gilbert oli huolissaan kansalaisten tyytymättömyyden aiheuttamasta mahdollisesta uhasta. Tyytymättömyys johtuu ennen muuta Venezuelaa kuristavista, USA:n määräämistä pakotteista. Pula lääkkeistä on aiheuttanut kuolemantapauksia.
Venezuelan valtio takaa kansalaisille tietyn ruokaerän kuukaudessa, mihin liittyy Gilbertiltä kuulemani mielenkiintoinen tieto: Ruokatoimitusten takana on tänä päivänä usein Turkki, joka näin kiertää USA:n asettamia pakotteita. Pakotteet ovat ilmiselvästi laittomia ja rikollisia, eikä pakotteille ole muita perusteita kuin se, ettei USA pidä Venezuelan nykyhallinnosta.

Venäjä puolustaa moninapaista maailmaa
Tapasin Venäjän kommunistit –puolueesta Sergei Malinkovichin Pietarista (tai Leningradista, kuten he edelleen sanovat) sekä Ilya Kleimenovin, keskuskomitean kansainvälisten suhteiden sihteerin, Moskovasta. Kävin useita mielenkiintoisia keskusteluja näiden venäläistovereiden kanssa. He kertoivat muun muas­sa haastavasta, koronan hankaloittamasta terveydenhuollon tilasta Venäjällä.
Malinkovich kertoi, että Venäjällä uutisoitiin näkyvästi taannoisesta Sanna Marinin aamiaiskohusta. Malinkovichin mukaan aamiaiskohu näyttäytyi Venäjällä absurdina; siellä kaikki poliitikot ja virkamiehet nauttivat täysin siemauksin valtion varoista, ei vain aamiaisesta vaan myös lounaasta, päivällisestä ja illallisesta, lento- ja automatkoista, jne., Malinkovich tokaisi.
Venäjän kommunistit –puolue lahjoitti pienimuotoisessa seremoniassa PT:n puheenjohtaja Alberto Anayalle Vladimir Putinin pienoispatsaan. Saatesanoissaan Ilya Kleimenov totesi: ”Nykyään Venäjän valtio ylläpitää pitkälti Neuvostoliiton perinteitä kansainvälisissä asiois­sa: se puolustaa moninapaisuuden ja poliittiselta järjestelmältään erilaisten maiden rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteita, suhtautuu myönteisesti vapautta rakastavien kansojen oikeuteen harjoittaa itsenäistä sisä- ja ulkopolitiikkaa sekä harjoittaa myös politiikkaa rauhan ja turvallisen elämän säilyttämiseksi planeetalla.

Kommunistien liitto vaatii ulkopolitiikan suunnanmuutosta
Omassa, seminaariväen keskuudessa mielenkiintoa herättäneessä puheenvuorossani totesin muun muas­sa seuraavaa: ”Venäjän vastaiset kansainväliset pakotteet ovat erityisen haitallisia Suomelle, sillä Venäjän kauppa on erittäin tärkeää­ meille Venäjän naapurina. Se on erityisen tärkeä Suomen maataloudelle, joka on kärsinyt merkittävästi pakotteista. Viime vuosikymmeninä, neuvostokaudella, maidemme välinen kauppa oli Suomelle elinehto, joka turvasi maamme vakauden ja vaurauden.
Nykyinen hallitus ei pysty eikä halua vapautua uusliberalistisen politiikan kahleista. Vasemmistopuolueet, vasemmistoliitto ja so­siaalidemokraatit, eivät halua haastaa olemassa olevaa politiikkaa liian­ voimakkaasti, koska ne eivät halua vaarantaa asemaansa ja etujaan osana valtarakennetta.
Hyvä esimerkki tästä on Suomen ajankohtainen asekauppa, kun hankimme ilmavoimillemme 64 uutta modernia hävittäjäkonetta. Näiden hävittäjien hinnaksi on arvioi­tu 10 miljardia euroa. Hallitus ei ole kertonut, mistä rahat näihin kalliisiin lentokoneisiin tulevat. Hävittäjien hankinnassa on myös vahva ulkopoliittinen ulottuvuus, sillä hävittäjiä ostetaan todennäköisesti Yhdysvalloista. Vaikka valmistajien välillä on muodollinen kilpailu, todennäköisimpiä vaihtoehtoja ovat joko F-35 tai Super Hornet, jotka molemmat on valmistettu Yhdysvalloissa. Nykyinen hallitus on jatkanut viime vuosien ulkopolitiikkaa, jonka mukaan Yhdysvallat on Suomen tärkein turvallisuus- ja sotilaspoliittinen kumppani.

Hävittäjähankinnan perustelut on kyseenalaistettu, koska nuo koneet eivät ole varsinaisesti puolustuksellisia, vaan pikemminkin hyökkäysaseita. Voidaan miettiä, mihin sotilasoperaatioihin tämä konehankinta valmistaa meitä. Maamme perinteinen puolueettomuuteen perustuva ulkopolitiikka on heitetty roskakoriin. Samaan aikaan vihamielinen retoriikka Venäjää kohtaan on lisääntynyt hälyttävästi valtamediassa.
Meidän tehtävämme on luoda ulkoparlamentaarista painetta hallitukselle. Samalla meidän tehtävämme on rakentaa laaja rintama uusliberalismia ja militarismia vastaan. Sodan vaara on tänä päivänä todellisempi kuin aiemmin. Vaadimme puolueettomuuspolitiikan palauttamista ja hyvien suhteiden rakentamista naapuriimme Venäjään. Sanomme EI hävittäjille ja militarismille! Sanomme KYLLÄ paremmille työoloille ja palkoille, paremmalle koulutukselle, vanhustenhuollon ja sosiaaliturvan parantamiselle sekä työväenluokan hyvinvoinnin edistämiselle”.

Ihmisen sopeuduttava luonnon asettamiin raameihin
Järjestävän PT-puolueen Miriam Saldaña kiinnitti omassa puheenvuorossaan huomiota ihmisen ja luonnon väliseen tasapainoon sekä nykyisen talousjärjestelmän luonnolle ja planeetallemme aiheuttamiin ongelmiin: ”Kun olin lapsi, kuulin voittoisaa lausetta, kuten ’me voitimme luonnon’, ja nyt ymmärrän, ettei luontoa voi koskaan voittaa. Meidän on opittava kunnioittamaan sitä, elämään yhdessä ja luomaan lakeja, jotka antavat meille mahdollisuuden elää sopusoinnussa ympäristön kanssa”.

”Pidän tärkeänä kulkea kahta rinnakkaista polkua ilmastokriisin lähestymisessä ja ratkaisuissa sekä vastuussamme yhteiskuntana. Yksi tapa on paikallinen, kansallinen, sisäinen: luoda lakeja, kuten asuntolaki, jotka vastaavat uusia tarpeita, sisältäen sosiaalisen toimeentulon ja tavallisten ihmisten asuntojen rakentamisen keskusalueille; että kaupunkisuunnitteluun liittyviä lakeja kunnioitetaan, että vesistöjä kunnioitetaan, että puhdistetun veden osalta luodaan jopa lisäkapasiteettia, jolla pyritään saattamaan sitä takaisin pohjaveteen. Jälkimmäisessä voidaan tutkia saksalaista Berliinin tapausta.
Toinen rinnakkainen tie on mielestäni kiteyttää niitä vakavia yrityksiä, joita on tehty ympäristöä koskevan kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamiseksi”, Saldaña sanoi.

”Kulutus on johtanut meidät väärälle tielle. Aivan kuten sodanjälkeinen aika toi jälleenrakentamisen ajanjakson, jonka ansiosta monet saivat elää kestävän kehityksen vaihetta, se johti myös uuteen sotaan: yritysten sotaan voittaa markkinoita. Markkinat eivät säätele itseään sosiaalisella oikeudenmukaisuudella, niiden toiminta edellyttää lakien ja normien säätelyä yhteiskunnan ja tavoittelemiemme arvojen mukaisesti; ja tässä kohtaa hallitsevan luokan ideologia sanelee sitoutumisen tason hallitsemiinsa ja planeettaan”.
”Nykyään on välttämätöntä, että jokainen hallitus hallinnoi ympäristöpoliittista agendaa. Vuonna 1973 meksikolainen Mario Molina ja amerikkalainen Frank Sherwood Rowland huomasivat ensimmäisinä, että kloorifluorihiilivedyt, joita käytettiin laajalti jäähdytyksessä ja uusissa suosituissa aerosoleissa, tuhosivat otsonia maapallon ilmakehässä. Mutta tietoisuus siitä on edelleen puutteellista – esimerkiksi siitä tosiasiasta, että happi on maailmankaikkeuden harvinaisin alkuaine ja reikä otsonikerroksessamme voi merkitä elämän ennenaikaista päättymistä sellaisena kuin sen tunnemme maapallolla”, muistutti Saldaña.

Tommi Lievemaa
Espoo