Kulkutautien yhteiskunnalliset vaikutukset (4)

Tämä artikkeli perustuu jossain määrin muokattuna Heikki. S. Vuorisen kahteen luentoon, joissa hän käsitteli kulkutauteja ja niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Luennot pidettiin 8.8.2020 Marx-opistossa, Vähäjärven kurssi- ja lomakeskuksessa sekä 12.9.2020 DSL-seminaarissa Jyväskylän Sepänkeskuksessa. Artikkelin kirjoittaja Heikki S. Vuorinen on lääketieteen historian dosentti. Vaikka hän onkin jo eläkkeellä, on hänellä edelleen työhuone ja hän mieltää itsensä edelleen työssäkäyväksi. Hän opiskeli 1970 luvulla lääkäriksi ja suoritti lääketieteen puolelta tohtorinväitöksen. 70-luvun alussa lääketieteen Akateemisen sosialistiseuran ASS- osastossa oli yli 100 jäsentä ja se oli ASS:n suurin osasto. Silloin siellä opiskeltiin aika railakkaasti marxismi-leninismin teoriaa. Edelleenkin vuosikymmenien varrella hän on aina välillä paneutunut Marxiin ja Engelsiin. Heikki S. Vuorinen kertoo, että näistä vanhoista herroista varsinkin Engels on hänen suosikkinsa. Engelsin teos Työväenluokan asema Englannissa perustuu Engelsin omiin havaintoihin ja alkuperäislähteisiin ja on hieno dokumentti 1840-luvun Englannin ja teollistuvan maailman oloista. Sen järkyttävät kuvaukset työoloista ja asumisesta sopivat edelleen myöhemmin eri puolille maailmaa syntyneisiin slummeihin. Kyseinen kirja on edelleen arvokas lähde teollistumisen alkuvaiheiden kuvauksessaan. Engelsin muista teoksista hän nostaa esiin Luonnon dialektiikan ja erityisesti siihen kuuluvan kirjoituksen Työn osuus apinan muuttumisessa ihmiseksi. Heikki S. Vuorisen laajan artikkelin osat 1-3 julkaistiin lehtemme kolmessa edellisessä numerossa (KÄ4-6/2021). Ohessa artikkelin 4. osa (viimeinen).

Antroposeeni, Kiinan asema ja influenssavirukset
Koronavirusten kohdalla Kiina näyttää olevan keskeisessä asemassa. Kiinalaiset ovat perinteisesti kutsuneet maataan keskuksen valtakunnaksi. Mitä enemmän maapallon historias­ta tiedetään, sitä perustellummalta tämä käsitys vaikuttaa. Esimerkiksi arkeologisten tutkimuksien edetessä Kiinan menneisyys alkaa olla hyvin verrattavissa Lähi-Idän historiaan. Kiina on kuitenkin pysynyt enemmän omissa oloissaan. Mielenkiintoista on, että 1400-luvulla ilmeisesti Kiinassakin oli vaihe, jolloin he lähtivät ”löytöretkille”. Eurooppalaisten 1400-luvun ”löytöretkiin” verrattuna nämä kiinalaisten retket olivat massiivisia. Laivat olivat suuria, niitä oli kymmeniä ja miehistöä kymmeniä tuhansia. Kiinalaiset laivastot purjehtivat aina Afrikan itärannikolle asti. Jostain syystä kiinalaiset eivät lähteneet eteenpäin tällä tiellä, vaikka Kiinassa laivanrakennus ja muu tekniikka oli eurooppalaiseen verrattuna edistynyttä. Aikojen saatossa ympäristö ja yhteiskunta Kiinassa kokivat melkoisia muutoksia ja väestötiheydet verrattuna muuhun maail­maan olivat suuria.
Näissä oloissa syntyivät espanjantautia lukuunottamatta tunnetut influenssapandemiat. Aivan varmasti emme tiedä, mistä espanjantauti alkoi. Oliko se mahdollisesti sotilaiden koulutusleiri Yhdysvalloissa Kansasissa, jossa ensimmäiset tautitapaukset todettiin alun perin 11.3.1918, josta se levisi nopeasti maailmalle. Espanjantaudin osalta kuitenkin se todellinen viruslinko lienee ollut ensimmäisen maail­mansodan länsirintaman juoksuhaudat. Kiina on yleensä ollut muiden influenssapandemioiden lähtöpaikka. Sieltä lähti liikkeelle myös nykyinen COVID-19-pandemia. Tänään Kiina on ottamassa kapitalistisessa maailman taloudessa takaisin sitä paikkaa, mikä sillä historial­lisesti on ollut. Se on ottamassa merkittävän roolin ja haastamassa Yhdysvaltain hegemonian. Tilanne on vaarallinen, koska siihen liittyy sodan mahdollisuus.

SARS ja SARS-CoV-2 ja COVID-19-pandemia
Kiina on alue, jossa luonnonympäristö ja perinteet ovat kadonneet nopeasti. Itävaltalaissyntyinen Hongkongissa asuva professori, jolla oli kytköksiä Suomeenkin, kertoi minulle jo kaksi vuosikymmentä sitten, että on ihan turha mennä Pekingiin tai Hongkongiin syömään perinteistä kiinalaista ruokaa. Kaikki ovat muuttuneet niin samanlaisiksi. Ei Pekingissä voi enää kadulla kävellessä löytää muutamassa hetkessä monta erilaista kiinalaista ruokapaikkaa. Perinteinen kulttuuri oli jo silloin kaksikymmentä vuotta sitten nopeasti taantumassa.
Tämä anekdootti kuvastaa Kiinassa syntynyttä uutta tilannetta, joka näkyy uusien tautien ilmaantumisena. SARS-koronavirus löytyi vuosien 2002–2003 vaihteessa Kiinan Guangdongissa, mutta maailmalle se lähti leviämään hongkongilaisesta Metropole-hotellista helmikuussa 2003. (SARS on lyhenne englannin sanoista Severe Acute Respiratory Syndrome eli äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä) Se levisi laajalle: WHO rekisteröi noin 8000 sairastunutta, joista 800 menehtyi. Epidemia sammui nopeasti ja vuoden 2004 kahden tutkimuslaboratoriossa tapahtuneen tartunnan jälkeen tautia ei ole esiintynyt. SARS-virus ilmeisesti ei oikein pystynyt asettumaan ihmisiin. Se vain kuolla kupsahti ihmisten taudinaiheuttajana. Jotkut sanovat, että taudin torjuntatoimenpiteet onnistuivat. Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että se vain oli etiäinen, joka sammui itsestään silloin vuoden 2003 alkupuolella. SARS-virus oli tämän nykyisen COVID-19-pandemian aiheuttavan koronaviruksen sukulainen, mutta tappavampi, kun lähes 10 % tartunnan saaneista kuoli.

Nykyisen pandemian aiheuttanut koronavirus, viralliselta nimeltään SARS-CoV-2-virus, löydettiin nopeasti sen jälkeen, kun Kiina ilmoitti Wuhanissa joulukuussa 2019 WHO:lle uudesta vakavasta hengityselinten taudista. (SARS-CoV-2 on lyhenne englannin sanoista Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus eli vakava äkillinen hengitystieoireyhtymä -koronavirus). Kiina osoittaa myös sen, että jos yhteiskunta on keskusjohtoinen ja yhteisöllisyyttä korostava, niin paljon voidaan tehdä. Kiinalaiset ryhtyivät massiivisiin toimenpiteisiin taudin torjumiseksi. Käyttöön otettiin kaikki klassiset keinot, joita käytetään, kun tautiin ei ole hoitoa. Tauti tunnistettiin nopeasti. Heti sen jälkeen, kun Kiina ilmoitti viruksesta, niin parissa viikossa Kiina saattoi myös jakaa maailmalle taudin genomin, jonka perusteella saatettiin eri puolilla maailmaa ryhtyä valmistamaan taudin tunnistamiseksi testejä, aloittaa testaukset ja suorittaa muita valmistelevia toimenpiteitä, kuten rokotteiden kehittämisen aloittaminen. Kaikki tapahtui todella nopeas­ti. Wuhanin alueella, josta tauti oli lähtöisin, asetettiin karanteeni, joka ei koskenut vain yksittäisiä ihmisiä, vaan kokonaisia alueita. Vähitellen koko Kiinakin sammutettiin sitä mukaa, kun otettiin karanteeni ja muut toimenpiteet eri puolilla käyttöön. Kiinassa saatiinkin tauti tässä vaiheessa nopeasti kuriin. Tauti lähti kuitenkin leviämään ympäri maailmaa ja jo kesään 2020 mennessä tauti oli käytännössä kaikkialla maapallolla. Nopeasti huomattiin, että taudin aiheuttava koronavirus muuntuu varsin nopeasti. Vuoden 2020 lopussa kapitalistisen maailmanjärjestelmän keskuksissa otettiin käyttöön toimivia rokotteita. Rokotteetkaan eivät ole tuoneet ratkaisua COVID-19-pandemian hallintaan syksyyn 2021 mennessä. Osittain kyse on ollut viruksen muuntumisesta tartuttavammaksi, mutta myös siitä, että rokottaminen­ on köyhissä mais­sa edennyt­ hyvin hitaasti. Tätä kirjoittaessani­ syyskuussa 2021 COVID-19-pandemia on maail­malla tappanut jo­ vähintään 4,5 miljoonaa ihmistä­ ja tarina on vielä kesken ja jää tulevien historiantutkijoiden huoleksi kirjoit­taa se valmiiksi.

COVID-19-pandemian seuraukset
COVID-19-pandemia on levinnyt vaihtelevalla vauhdilla useina aaltoina ympäri maailmaa. Tähän mennessä maailma, mukaan luettuna Suomi, on kokenut neljä COVID-19-epidemia-aaltoa, joista viimeisen on aiheuttanut niin sanottu deltamuunnos. Monet maat, kuten Yhdysvallat, Britannia, Intia, Venäjä ja Brasilia, ovat kokeneet hyvin rajun epidemian. Voidaan päätellä, että kun kapitalistinen talousjärjestelmä tässä jatkaa eloaan, niin Yhdysvaltain hegemonia haastetaan ja haastaja on Kiina. Euroopasta tuskin nousee haastajaa. Intiasta ja Brasiliastakin on puhuttu, mutta tuskin niistä tai mistään muustakaan maasta Kiinaa lukuunottamatta on haastajaksi. Joka tapauksessa Covid-19-pandemialla tulee olemaan melkoinen vaikutus ihmisten ja alueiden väliseen eriarvoisuuteen. Esimerkiksi Brasiliassa, jossa alkuperäinen intiaaniväestö on muutenkin uhanalainen, herättää suurta huolta, kun COVID-19-epidemia leviää sen keskuuteen.
COVID-19-pandemia herättää kysymyksiä lukemattomien asioi­den kohdalla. Mitä tämä aiheuttaa julkisen liikenteen osalta vaikkapa Suomessa ja ylipäänsä liikkumiselle. Yksi mahdollisuus on, että mitään ei tapahdu. Kaikki jatkuu kuten ennenkin. Täytyy vain muistaa, että viime vuosikymmenet ovat olleet kulkutautien kohdalla todella vauhdikkaita. Uusia kulkutauteja tulee ja maailma muuttuu nopeasti. Vallitsee tilanne, jossa ihminen joutuu tekemisiin hyvin monien mikrobien kanssa, joiden kanssa hän ei normaalisti ole tekemisissä. Kun esimerkiksi naudat, siat, kanat ja kaikki muut kotieläimet elävät ja lisääntyvät suurin joukoin ihmisten välittömässä läheisyydessä, kohdataan lukematon määrä mikrobeja. Eletään maail­massa, jonka eliölajeista meillä loppujen lopuksi ei ole kovin paljon tietoa. Jos kaikki jatkuu, kuten ennen tätä COVID-19-pandemiaa, niin tilanne on hirveä. Meidän suomalaisten onni on, että elämme pohjoisella alueel­la. Täällä ei ole eliöitä niin paljon. Mitä lähemmäs siirrytään kohti päiväntasaajaa, niin erilaisia elämänmuotoja on valtavasti. Ja kun maailma muuttuu vauhdikkaasti, niin ihmisten ja erilaisten mikrobien kohtaamisia tapahtuu enemmän. Tiedot siitä, mitä eliömaailmassa tapahtuu, ovat puutteellisia. Vaikuttaa siltä, että tiedettäkin tehdään mieluummin tietokoneen ääressä siistinä sisätyönä, kuin kerätään tietoa luonnossa. Pari vuotta sitten eräät tutkijat, jotka olivat kiinnostuneet erilaisista vektoreista, kuten zikakvirusta levittävistä hyttysistä, kirjoittivat, että hyvin paljon tiedoista on kerätty jopa ennen 1960-lukua. Nyt tätä ainakin osittain vanhentunutta tietoa käytetään erilaisissa tietokonemallinnuksissa, joiden väitetään kuvaavan esimerkiksi erilaisten tautien leviämisriskejä. Tietysti toive on, että näistä tietokonemallinnuksista saadaan kultaa ulos. Mutta jos laitamme epäkurantteja ja vanhentuneita tietoja sisään, niin tuleeko sitä kultaa ulos? Tarvitsemme perinteisiä kenttäbiologeja, jotka keräävät pitkiä aikasarjoja luonnossa ja erityisesti ihmisten lähiympäristössä tapahtuvista muutoksista kaikkialla maailmassa.

Johtopäätösten aika
Johtopäätöksenä voin esittää, että kuvaamani tapahtumat ovat hyvin pitkälti sidoksissa kapitalistiseen maailmanjärjestelmään. Ilmastonmuutosta voidaan hallita niin, että järjestelmässä ei oikeastaan muuteta mitään. Kunhan suurpääoma siirtyy pois fossiilisista polttoaineista aurinkokennoihin, tuulimyllyihin yms. tekniikkaan, niin kaikki korjaantuu. Mutta eliölajien sukupuutosta ja maailman muuttumisesta sellaiseksi, että törmätään koko ajan uusiin mikrobeihin, jotka yrittävät epätoivoisesti eloonjäämistaistelussaan siirtyä ihmiseen, olemme ison ongelman edessä. Lajien sukupuuttoa ja uusia kulkutauteja ei voi muuttaa lisäarvon tuottamisen välineeksi. Törmätään kapitalismin perus-ongelmaan. Jotta tilanne voidaan hallita, päämääränä täytyy olla ehdottomasti yhteiskuntajärjestelmän muuttaminen toisenlaiseksi.
Kysymys ihmiskunnan eloonjäämisestä on kysymys yhteiskuntajärjestelmän muuttamisesta. Tämä ei ratkea tuulimyllyillä ja aurinkokennoilla. Tämä ei ratkea sillä, että muutetaan bensa-autot sähköautoiksi. Sähköautotkin vaativat, että tuotetaan kiihtyvästi erilaisia materiaaleja ja erikoismetalleja niiden laitteistojen tarpeisiin. Tämä ei ollenkaan pehmennä antroposeenin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja yhteiskuntaan. On kamppailtava sen puolesta, että COVID-19-pandemia ei kärjistä eriarvoisuutta entisestään maailmassa. Suomessa lähiaikojen tehtävänä on, että estetään esimerkiksi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kurjistaminen ja syrjäytetyn ihmisjoukon (rupusakin, liikaväestön) uhraaminen. On huolehdittava siitä, että julkinen sosiaali- ja terveyshuolto pidetään sellaisessa kunnossa, että se kykenee huolehtimaan kaikista Suomessa asuvista. Tähän mennessä (syyskuu 2021) näyttää siltä, että Suomessa selvittiin vielä varsin hyvin. Mutta maailmassa on paljon esimerkkejä siitä, kuinka esimerkiksi erilaisista vanhusten hoivakodeista tuli kuoleman loukkuja COVID-19-pande­mian aikana.

Heikki S. Vuorinen
Helsinki

Kirjallisuutta:

Engels, Friedrich. (1971) Luonnon dialektiikka. Suomentaneet Tuure Lehen ja Timo Koste. Kustannusliike Edistys, Moskova.
Engels, Friedrich. (2015) Työväenluokan asema Englannissa. Kuvattuna omien havaintojen ja alkuperäislähteiden avulla. Käännös Jorma Mäntylä. Into Kustannus, Helsinki. (Alkuteos 1845)
Foster, John Bellamy. (2000) Marx´s Ecology: Materialism and Nature. Monthly Review Press, New York.
Foster, John Bellamy. (2020) The Return of Nature: Socialism and Ecology. Monthly Review Press, New York.
Foster, John Bellamy & Clark, Brett. (2020) The Robbery of Nature. Capitalism and the Ecological Rift. Monthly Review Press, New York.
Foster JB, Clark B, Holleman H. (2021) Capital and the Ecology of Disease. Monthly Review 73(No. 2, June 2021), DOI: https://doi.org/10.14452/MR-073-02-2021-06_1, luettu 22.7.2021
Heiskanen, Jukka (toim.). (2001) Marx ja ekologia. TA-Tieto Oy ja Demokraattinen sivistysliitto ry, Helsinki.
Heiskanen, Jukka. (2010) Nuoren Marxin luonnonfilosofia ja sen ekologiset seuraukset. Demokraattinen sivistysliitto ja Karl Marx -seura, Helsinki.
Heiskanen, Jukka. (2020) Karl Marx filosofina – Tarua ja tutkimusta. Demokraattinen sivistysliitto, Karl Marx -seura ja Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, UPC Print, Vaasa.
Huldén Lena, Huldén Larry, Heliövaara Kari. (2017) Rutto. LIKE, Helsinki.
Vuorinen, Heikki S (2002) Tautien historia. Vastapaino, Tampere.
Vuorinen, Heikki S. (2010) Taudit, parantajat ja parannettavat : lääketieteellinen historia. Vastapaino, Tampere.