Sähkömarkkinoiden orjana

Nykyinen teollinen kehitysvaihe on huimaava. Uusia keksintöjä ja tuotteita tulee suurena virtana. Ne asettavat suuria vaatimuksia myös ilmastolle, päästöille ja tulevaisuudelle. Ongelmat kasvavat yhtä nopeasti kuin kehityskin. Ongelmat ovat globaalisia, tästä on esimerkkinä nouseva lämpötila, joka vaatii kalliita ja toisenlaisia ratkaisuja. Kaikki tuotanto vaatii kuitenkin energiaa. Tärkeimpänä pyrkimyksenä on vähentää fossiilisten energiamuotojen päästöjä. Se voidaan tehdä siirtymällä uusiin uusiutuviin energialähteisiin, joista saamme sähköä, lämpöä ja voimaa. Sähkön kulutus tulee lisääntymään vuosittain kuljetusten ja autokannan sähköistämisen vuoksi. Sähkön tuotannon on oltava oikeudenmukaista ja luontoa suojelevaa. Sähköä tarvitaan koko ajan ja että sitä on saatavilla tasaiseen jakeluun.

Ruotsin sähkönkuluttajat, maanviljelysyritykset, pienyritykset ja tavalliset vuokralaiset ovat saaneet melkoisia sähkölaskuja viime heinäkuun jälkeen ja varsinkin vuoden vaihteessa. Vuokralaisille on tullut jopa useiden tuhansien kruunujen lisämaksut. Maaseutu on ollut kiehumispisteessä sähkön ja polttoaineiden korotusten vuoksi. Monelle tuli eteen kysymys, miten maksaa? Miten jatkaa? Minne muuttaa? Kritiikki alkoi kasvaa somessa ja lehdistössä. Vaalivuosi teki sen, että hallituksen oli tultava vastaan ja jaettava avustuksia kaikille, joiden sähkön kulutus oli yli 2000 kWh kuukaudessa. Maksimikorvaus on 2000 kr. Miten tähän on tultu?

Suurin syy hintojen nousuun on sähköhintojen sääntelyn poistaminen yksityistämisen vuoksi 1990-luvulla. Sähkön hintoja säätelee nyt Euroopan sähkön spotmarkkinat ja yksityiset sähkölaitokset. Kun hinnat nousevat Euroopassa, niin ne nousevat Ruot­s­­issakin lisäarvoveron takia. Kotitaloudet maksoivat noin 30 miljardia kruunua veroina valtiolle.

Mutta verot eivät ole suurin syy kohoaviin hintoihin. Niiden piti pudota yksityistämisen vuoksi, mutta toisin siis kävi. Omakotitalojen sähköhinnat ovat nousseet nelinkertaisesti ja asuntohuoneistojen kaksinkertaisesti yksityistämisen vuoksi.

Viimeisen puoli vuotta on Ruotsi ollut sähkön nettoviejä jokaisena päivänä paitsi yhtenä. Maa vei sähköä ulkomaille yli 20000 Gwh, joista Suomeen n. 12 000 GWh. Suurimmat ostajat sen jälkeen olivat Tanska, Puola, Liettua ja Saksa.

Maa on ollut yksi Euroopan halvimmista sähkön kuluttajista. Siihen on vaikuttanut runsaat vesivoimavarat ja lisääntynyt satsaus vaihtoehtoenergioihin. Vaikka Ruotsilla on vain 6 ydinvoimalaa jäljellä, riittää sähkö. Taloudet maksoivat n. vuosi sitten 35 äyriä/kWh plus lisävaihtovero, tänään enemmän. Norrlannin uudet palvelinhallit ovat jo nyt nostaneet ja tulevat nostamaan sähkönkulutusta runsaasti, mutta ovat vapautettuja sähköverosta!

Kansainväliset markkinat Euroopassa ovat kuitenkin se suurin syy. Mailla on erilaiset edellytykset tuottaa sähköä. Norjalla on vesi-ja tuulivoimaa rutkasti, Saksalla kivihiiltä, Ranskalla ydinvoimaa. Siksi sähköä myydään maasta toiseen tarvittaessa. Esim. Saksa ostaa puhdasta sähköä Ruotsista, kun se yrittää päästä eroon fossiilisesta sähköntuotannosta. Saksassa sähkön hinta on noin 2.30 kr/kWh. Ranskassa on sähkön hinta ydinvoimaloista huolimatta 2,90 kr/kWh. Voi sanoa siis, ettei ydinvoimala ole ratkaisu sähkön hintaan. Niiden rakentaminen on kallista ja muu sähköntuotanto on halvempaa. Saksa rakentaa uutta kaapelia Ruotsista ja Norja Englannista. Nämä tulevat lisäämään sähkön hintaa, kun kulutus alkaa. Tämä sen takia, että hinnat ovat korkeampia näissä maissa ja Ruotsin sähköyritykset myyvät tietenkin sinne, missä hinta on korkeampi.

Ruotsissa on maa jaettu neljään alueeseen, joissa sähkön hinnat vaihtelevat. Pohjoisessa on halvempaa, kun vesivoimalat antavat paljon sähköä, etelässä kalliimpaa, koska siellä sähkö ostetaan Nordpoolin kautta naapurimaista. Ruotsissa on kolme suurta sähköyritysta, jotka hallitsevat markkinoita: Vattenfall, EON ja Fortum. Fortum omistaa 76% koko yrityksestä. Sen piiriin kuuluu myös Uniper, joka on ryhtynyt kehittämään miniydinlaitoksia, joista nyt puhutaan paljon ja jotka nähdään ratkaisuina sähkön hintaan ja tuotantoon. Lisäksi on yli 130 kunnallista tai yksityistä sähkölaitosta, jotka tappelevat asiakkaista tarjouksineen.

Vuodenvaihteen hintakriisiin vaikutti ja vaikuttaa myös Venäjän ja Ukrainan ristiriita, joka on pysäyttänyt maakaasun tuonnin Stream 2:sta. Moni Euroopan maa on kaasusta riippuvainen. 20 % tulisi Venäjältä. Se on nostanut maakaasun hinnan viisinkertaiseksi. Hinta on 100 euroa/MWh. Se nostaa myös sähkön hintaa.

Lämpö-, vesi- ja ydinvoimaloiden omistajat ovat ottaneet huimia ylihintoja puolen vuoden aikana. Hintoja nostetaan heti kun voidaan. Kun naapurimaat nostavat hintoja, niin muutkin nostavat. Tällöin ei tuottajalla ole kuluja sähkön tuottamisesta. Esimerkiksi vesivoiman avulla tehty sähkö maksaa 20 äyriä, mutta markkinahinta on 2 kr! Melkoinen voitto. Paistava aurinko ja navakka tuuli taasen laskee sähkön hintaa, sillä silloin ei yrityksellä ole kuluja tuotannosta. Muut energialähteet ovat ohjattavissa ja säännösteltävissä, jolloin hinta nousee eli nostetaan.

Nyt on keskustelu herännyt siitä, minne voitot menevät tässä kaupparallissa? 2019 alkoi Uniper
jakaa osinkoja Saksaan. Siitä läh­­-
ti­en­ on maasta viety n. 2 miljardia kruunua rahastoihin ja yksityisiin taskuihin. Toivottavaa olisi, että ne käytettäisiin fossiilittoman ener­gian tuottamiseen, mutta tuskinpa. Uniper näkee miniatomivoimalat hyvänä ratkaisuna. Yhtiö luottaa tulevaisuuteen. Ruotsissa ovat useat puolueet kovasti ajamassa ydinvoimaloita ratkaisuksi. Heitä ei pelota historia eikä kiinnosta kansalaisten hyvinvointi kunhan voittoa tulee.

Mitä tehdä? Aikaisemmin oli velvollisuus antaa kansalaisille halpaa ja turvallista sähköä. Se vaatisi markkinoiden poistamista sähkön tuotannosta. Valtiollistaminen on yksi ratkaisu. Sähköä voi myydä muihin maihin valtionkin toimesta. On tietysti lisättävä uusiutuvien energialähteiden määrää. Ruotsissa on 16 % sähköstä tuulivoimaloista, Tanskassa 47 %. Samalla on pidettävä huolta vanhojen energialähteiden tehokkuudesta.

Ruotsissa on oltu laiskoja ajamaan sähkön varastoimista. Yritykset eivät ole kiinnostuneita siitä, koska rahaa tulee joka tapauksessa, mutta se olisi välttämätöntä turvataksemme tuulettoman ja pimeän ajan sähkön saannin halpaan hintaan kansalaisille.

Esa Salomaa
Sandviken
Ruotsi